Jokuyksinäinenvaan kirjoitti 6.10.2018 20:31

Oon 26v mies ja mulla ei oo kavereita, en oo töissä, eikä oo mitää harrastuksiakaan. Oon yrittäny löytää jonku kivan harrastuksen, mut viel ei oo löytyny. Ahistaa ain iha hirveesti ol kotona ku ei oo ketää oikee kene kans vois jutella tai käydä missää tai tehä yleensäkkää mitää, on nii yksinäine olo ettei ain meinaa jaksaa ☹️ Oon yrittäny löytää uusii kavereit, mut kaikki o ollu vaa sillee et oot liia hiljane tai puhut liia vähä ni siks en haluu ol sun kaveri jne... Ain oon ollu hiljanen, mut ku paremmi ihmisii tutustuisin ni puhuisinki enempi... aluks ain hankalampaa... Tuntuu vaa etten jaks tämmöst enää kauaa ku kaipaisin vaa et ois ees joku jonka kans vois tehä kaikkee kivaa ja hengail, eikä se ois mun kans vaa säälist ☹️ Mua on ain kiusattu koulus ja muutenki ku oon ollu ujo ja hiljanen.. Sori jos o sekasesti kirjotettu, oli pakko vaa saad sanottuu :/

moi, Mä oon 38v mies ja kärsin kanssa yksinäisyydestä. Opiskelen tällä hetkellä uutta ammattia, mutta ala on naisvaltanen ja on vaikea löytää sieltä ystäviä. Kämppiksen kanssa tulee juteltua päivittäin, mutta meillä ei oo oikein mitään yhteistä. Harrastuksina mulla on kuntosali ja leffojen kattelu. Sali on aika pieni koulun sali ja siellä on harvoin muita. Oon miettiny, että alkaisin käydä jossain ryhmäliikuntatunneilla, jos sieltä löytyis kavereita. Niissäkin on enimmäkseen naisia, mutta oishan se kiva löytää myös joku kumppanikin.

Hei. On todella hyvä, että rohkenit kirjoittaa edes foorumille jotakin, se merkitsee että olet sentään jossain määrin oma-aloitteinen.

Itselläni on sama ongelma, en omaa lainkaan ystäviä taikka läheisiä, eikä se mukavaa olekkaan. Oletko työkykyinen ? uskoisin että uuden työpaikan yhteydessä saattaisit kyetä tutustumaan uusiin ihmisiin, ja vaikka oletkin hiljainen luonnostaan, kannattaa yrittää aloittaa keskustelua vaikkei mitään olennaista sanottavaa olisikaan.

Ymmärrän skeptisyytesi ihmisistä, minuakin koulukiusattiin ykkösluokasta lukioon asti. Mutta aina kannattaa antaa uusille ihmisille mahdollisuus,vaikka pelottaakin että muut hylkää tai pettää.

Olet itsesi ainut aito ja paras ystävä, yritä olla ensin edes sinut itsesi kanssa.

Ja jos olet edes jossain hyvä, kuten kaikki ovatkin ainakin jossain hyviä, niin etene siitä ja koita löytää harrastus missä kävisit vaikkei aluksi kiinnostaisikaan. Kiinnostus saattaa nousta siellä käymisen myötä. Ei sitä koskaan tiedä ennen kuin kokeilee, ja jos jokin harrastus menee päin mäntyä niin aina voi aloittaa uuden.

Uskon varmasti että löydät vielä kavereita ja sosiaalista piiriä ympärillesi, kunhan löydät samankaltaisia ihmisiä ketkä ovat samalla aaltopituudella.

Voimia sinne, pidä pää korkealla vaikka synkältä näyttääkin☺️