Kiitos Jossu kivasta tarinasta miten koirulin kanssa meni koirapuistossa. Paljosta jää paitsi kun ei ole koiraa tai muuta kotieläintä.

Pystyisitkö tässä ohjaamaan miten jotain tietokonepeliä pelataan? Mitä siihen tarvitsee vai riittääkö tämä pelkkä ja hitaasti toimiva tietokone?

Oletteko muuten laittaneet itsenne Facebookiin? Minä laitoin ja laitoin sinne piirustuksiani. Laitoin itseni sinne ihan vain ollakseni olemassa, mutta mitään ystäväpiiriä en sieltä halua enkä aio sellaista kaartia sivuilleni saada. Mainostan arasta asiasta pitämääni blogia siellä enkä halua, että kenellekään tulee mitään ongelmaa, koska sanoisi tuntevansa tällaisen bloginpitäjän. Siksi en hyväksy sinne ketään ystävikseni.

Laitan juuri ison kattilallisen perunamuusia kun kylään tulee teini-ikäinen poika. Olisiko teillä mitään ruokaehdotuksia sellaisen varalta. Tänään tulee siis nakkeja ja perunamuusia ja huomenna katsotaan mitä laittaa. Itse olen kyllä menossa toiseen paikkaan yökylään ja niin isä ja poika saavat olla rauhassa kaksisteen täällä kämpässä. Poika ei ole poikani eikä sukulaiseni mitenkään.

Tänään oli vaikeaa saada yhteyttä tukinettiin. Ei millään meinannut viesti lähteä liikkeelle. Kesti tunnin ennen kuin sain viestin lähtemään. Siksi en viitsi nyt kirjoittaa enempää - testaan saanko tämän viestin helpommin lähtemään.

Tänään täällä taitaa olla lähemmäs 20 astetta. Pitäisi lähteä äidille, koska aloitamme sen yhden kirjanpidon teon. Pitäisi viedä veitsejä äidille. Ostin eilen uusia kun hänen ovat niin huonoja ja ei millään meinaa saada enää ruokatavaroita leikattua kun veitset ovat niin huonoja. Minkälaisia veitsejä sinä käytät arkisessa ruoanlaitossa? Ostatko valmiiksi viipaloituja leipiä vai onko leipäveitsi, vihannesveitsi, sipuliveitsi, lihaveitsi jne -mitä käytät vai onko huonoja kokemuksia veitsistä?

Facebook eli naamakirja on ainakin omalla kohdallani täydellinen turhake. Ei minulle tule olemaan siellä kavereita, jotka vapaaehtoisesti haluaisivat tulla minun ystäväkseni. Toisekseen minun olemassaoloni ei perustu siihen, että olisin olemassa jossain sosiaalisen media syövereissa kertomassa lähinnä itselleni siitä mitä minä teen. Muutenkaan en usko ihmisten kiinnostuvan kaverista, joka lähinnä syö, käy vessassa, käyttää konetta, lukee tai vaihtoehtoisesti käy kerran päivässä ulkona. Ketä sellainen muka kiinnostaa? Ei yhtään ketään. Sanokaa vain vastarannan kiiskiksi, mutta minä en halua muiden ihmisten tietävän minusta tai omista tekemisistäni yhtään mitään. Helvettiäkös se kaikkien maailman puolituntemattomille kuuluu mitä jännää minä mahdan tehdä. En myöskään jaksa uskoa, että ruman pärstäni näyttäminen koko kansalle olisi sellaienen asia jota pystyisin hyväksymään. On ihan tarpeeksi, että tätä rapaista naamaansa joutuu aina päivittäin kylillä ihmisille näyttämään. Aika pitkälle samasta syystä minä en ole galleriassa tai missään muussakaan sosiaalisessa mediassa. Jos ihmisen olemassaolo perustuu siihen miten hänet noteerataan internetin syövereissä, niin ei kyllä mene ihmisillä kovin hyvin mene.

Vaikka joskus sattuisinkin saamaan jonkinlaisen ihmissuhdeverkoston tai jopa vähän syvemmän ihmissuhteen, niin en usko mieleni muuttuvan näiden sosiaalisten medioiden suhteen. Ne voivat olla olemassa, mutta minä en niissä ala kaiken maailman toopeille mitään kertomaan omalla nimelläni. Minä en ala luomaan valhetta, vaikka se joskus saattaisi houkutella. Minä olen niin monta kertaa valheessa elänyt, että en kaipaa enää yhtä valheellista persoonaa kertomaan paskaa. Mielummin minä valitsen yksinäisyyden kun valheen. Tässä tilassa pystyn sentään olemaan rehellinen itselleni.

Tew!

Tekstisi oli sellainen, että samaistuin siihen melkein täysin. Minäkään en halua elää valheessa ja mielestäni kaikki Facebookit ja sellaiset ovat ihan turhia. Mutta ehkä ihmiset vain pitävät sellaista hupijuttuna ja on hupia puuhailla sellaisten juttujen kanssa.

Minä olen tehnyt kirjanpitoa koko viikonlopun ja sain kaikki tapahtumat kirjattua. Tulostiliäkin sain rakenneltua samoin tasetta eli tilien tilannetta vuoden viimeisenä päivänä. Minulla on siellä virhe 1.95. Voi tietysti olla, että se on useamman virheen yhteissumma. Harmittaa kun en pääse etsimään virhettä. Olen nyt toisessa osoitteessa kuin missä tuo kirjanpito on. Tuollainen pienikin virhe vei minulta yöunet. Siksi olisi ollut parempi, että olisin vielä jatkanut enkä lopettanut, mutta toisaalta virkeänä virhekin voi sitten löytyä helposti. Ainakin minulla on epäilys mistä virheen löydän. Oli hetki jolloin en edes enää tiennyt mistä etsiä tuota virhettä / virheitä.

Nyt pitäisi lähteä Askoon ostamaan uudet petauspatjat, koska siellä on tarjouksia tai alea se taitaa olla. Samalla ajattelin käydä katsomassa, jos löytäisin muovikukkia. Olen siirtymässä muovikukkiin, koska oikeat kukat vain kuolevat asunnossani. Kangaskukkia en halua, koska niistä ei voi suihkuttaa pölyjä pois. Muuten ainakin Tiimarissa kangaskukat ovat sairaan kalliita, mutta niitä ainakin löytyy. Kodin Anttilasta voisi löytyä kyllä muovikukkiakin.

Joku ehdotti, että nyt pitäisi viedä ulos pakkaseen kaikki petivaatteet. Onko niin, että pöpöt ja pölypunkit kuolisivat siellä kylmyydessä. Karmealta tuntuu ajatella, että ihmisen elämä on pölyn ja pölypunkkien keskellä.

Lähdenpä tästä asioille.

HEIPPA KAIKILLE
Täällä 48v naisihminen, yksinasuva ja työtön
Ihmeen hyvin olen soputunut tähän työttömyyteen vaikka samassa talossa olin 31v.
☺️
Tällä hetkellä otan ainakin tammikuun ihan rauhassa ja yritän nauttia ihanista pakkas säistä, onneksi pystyn hyvin ulkoileen vaikka olis -20.
Tänään pitäs mennä käy työkkärissä, henkilökohtaisessa haastattelussa, no tuleepa sekin koettua tässä elämässä.
Yks työkaveri järjestää joulun riisujaiset ja on kutsunut aika paljon entisiä työkavereita kylään, odotan innolla vaikka ei ole kun reilu kuukausi kun nähtiin viimeksi.
Minä tykkään neuloa mutta kun en saa keksittyä mitä,,no kaulaliinan neuloin (mielummin sanon että kudoin, mutta tuo neulominen on kuulema oikein) onko se niin että puikoilla neulotaan ja puilla kudotaan?
Sitten mä liityin yhteen askartelu kerhoon, tykkään tehdä käsillä. oli kait juju.fi
Telkkari on mullakin auki, vaikka en sitä katsoiskaan. Travel kanava on ihku, kun pääsee katsoon ihania matkailumaita ym.
Nyt tarvii pistää piste, muuten tästä tulee hirveän pitkä.
🤔 eipä mahdukaan enempää. päivänjatkoja kaikille 🙂🌻

Moikka teille kaikille,

Tässä taitaa olla ryhmä, jossa viihdyn. On tärkeää, että voimme toinen toistemme kanssa jakaa tunteitamme ja ajatuksiamme. Silloin emme enää ole niin yksin.

Olen juuri 25 vuotta täyttänyt nuori nainen Etelä-Suomesta. Minun on aina ollut hankala luoda uusia ihmissuhteita. Olen ujo, hiukan "erikoinen" persoona. Sana erikoinen on lainausmerkeissä siksi, että kahta samanlaista ihmistä ei olekaan. Toisin kuin useimmat ihmiset, itse en koe hallitsevani small talkia. Pelkään yhä hiukan torjutuksi tulemista. Nuorempana minua kiusattiin koulussa, enkä vieläkään osaa pitää hyväksytyksi tulemista itsestäänselvyytenä.

Onnekseni minulla on pari ystävää ja sisareni lapset. He ovat minulle tärkeitä, ja heistä saan voimaa. Ystävieni kanssa keskustelemme avoimesti asiasta kuin asiasta. Juuri heidän avoimuutensa herättävät minussa luottamusta. Joku voisi kummastella, miksi kuitenkin tunnen itseni yksinäiseksi. Asumme eri paikkakunnilla.

Aika synkkämielinen viesti! Tästäkin huolimatta on tärkeää, että foorumissamme on myös kevyitä juttuja.

Minulta kyllä löytyy tuo facebook tili (mikälie onkaan) ja kavereina siellä on yllättävän paljonkin väkeä. On kiva kun pystyy seurailemaan mitä joillakin koulukavereille kuuluu ja semmoista, ihmisten vaakoiluun se on loistava vehje 😋. Itse sinne tulee kirjoteltua tosi harvoin, lähinnä jotain koiran törttöilyjä tai vastaavia hassuja juttuja.

Noista tietokonepeleistä, en taida Adele osata niissä pahemmin neuvoa, itse asisassa olen aikamoisen tompelo kaiken elektroniikan kanssa ja yllensä vaan hajotan sen mihin kosken. Nyt ollaan onneksi päästy tietokoneen kanssa jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä miten sen kuuluu käyttäytyä 🙂.

Nyt on ollut taas pari parempaa päivää niin tullu ulkona vietettyä paljon aikaa. Koira parka eilen illalla jo katsoi surkeana, että etkai taas aio minua sinne ulos kylmään raahata. Löysin myös jokunen aika sitten netistä DVD:llä Dark Angel-nimisen sarjan jota joskus aikoinaan (varmaan 16-vuotiaana) fanitin kovasti. Pakkohan se oli sitten hankkia fiilistelymielellä ja niitä jaksoja on tullut ahmittua tässä, nyt vaan loppu sekin hupi, pitää tutkia jos olisi vielä lisää jaksoja tarjolla.

Lisäksi on tullut leivottua, eilen tein vohveleita, kun herkututti. Alkuviikosta sain tavattoman suloisia muffinsivuokia, semmoisia pikkuruisia kakkumuotteja ja niitäkin piti sitten kokeilla. Muutenkin pidän kovasti leipomisesta, yksikseen vaan ei tahdo kulua leivonnaiset ennenkun menevät pilalle. Jouluna oli ihana leipoa kun oli monta syöjää.

Jossu

Katsoitteko eilen kotikatsomosta Kautokeinon kapina. Oli hyvä filmi, mutta väkivalta vei taas yöunet. Erityisesti rassas se, että mestattujen miesten päitä oli säilytetty jossakin valtion paikassa muka tutkimustarkoituksessa vuoteen 1996, jolloin päät oli luovutettu ja mestatut olivat saaneet haudan levon. Tositarina kun oli kysymyksessä.

Vetkuttelin lämpöisessä sängyssä puoli yhteentoista ja tästä päivästä ei ole oikein tullut mitään. Kävin äsken fillarilla kaupassa, apteekissa ja Anttilassa. Anttilasta ostin dvd-tä äidilleni. Hän nauhottaa päivät pitkät ohjelmia ulkomaankin kanavilta, jotka koskettavat Israelin sotaa. Ihan päätöntä touhua, koska kukaan ei koskaan tule käyttämään hänen nauhoituksiaan yhtikäs mihinkään eikä hän itse osaa niistä tehdä mitään. On kuin joku tiedemies, joka kerää informaatiota tietystä asiasta. Oikeasti se on aika rasittavaa silloin kun joutuu sitä kuuntelemaan.

Onko teillä kummallinen olo kropassa kun ulkona on kylmä? Ja iho kuivuu, kuivuuko? Minulla ainakin on kummallinen olo ja yhdistän sen ulkoilman kylmyyteen.

Kotikaverini sai eläkenoston ja nyt pitää täyttää uudestaan kaikki asumistukihakemukset. Siinä oli niin hirveästi vääntämistä paperille, että kaverini ratkesi lopulta juomaan. Toivon vain, että juo vain vähän niin, että ei tule krapulaa ja seuraava päivä menee pilalle - roikkumiseksi voi mennä, kännäyksestä tulee kurja olo.

Kiva kuulla, että Jossu leipoo. Itse söin vielä joulupipareita kahvin kanssa. Eilen laitoin ruoaksi tonnikala+tumma riisi+vihannessekoitus ja tänään paistan kanan rintasuikaleita, joiden päälle lirautan Benecol ruokakermaa tai jotain sellaista kerman korviketta, joka maksaa jotain euron.

Ystäväni soittaa kaverilleen ja kertoo puhelimessa, että syrjäytynyt mies ei saa mitään naista. Puliukkonaisia saattaa lyöttäytyä seuraan, mutta niistä ei ole miksikään. Ja yhdellä naisellakin oli tartunta ja siitä joutui testeihin, mutta onneksi joku muu oli ollut tartuttajana.

Asuntoja on täältä pääkaupunkiseudulta todella vaikea saada jos jonottaa kaupungin asuntoa. Jokaista asuntoa kohti on muutama tuhat hakijaa ja täysin asunnottomiakin on jokunen sata. Jos luottotiedot eivät ole kunnossa niin sen ei pitäisi vaikuttaa kaupungin asunnon saamisessa, mutta saattaa vaikuttaa kuitenkin.

Pystyttekö te elämään 400 eurolla kuukaudessa? Se on aika tiukka linja eikä mihinkään voi laittaa rahaa. Liikkuminenkin muuten on kallista ja bussiliput ovat yllättävän kalliita verrattuna bensaan. Jos vaan saa auton halvalla niin kannattaa pitää verrattuna busalla kulkemiseen.

Hei!

Viikko on taas vierähtänyt. Yksinäisen elämässä ei paljon tapahdu. Mutta nyt tuli vähän jännää kun TV-draamasarjan kuvausryhmä tuli osoitteeseemme Espoossa ja meille tuli oikein tiedote. Sarja näytetään myöhemmin telkkarissa. Jotkut ukot putsasivat paikalta lunta jo aikaisin aamulla ja sitten paikalle tuli kuvausauto, jonka kyljessä taitaa lukea Angel. Täällä ne ovat nyt sitten pari päivää ja kuvaavat.

Kirjanpito tuli valmiiksi ja taas on kerran pesty äidin tukka. Tukka pestään niin, että äiti istuu suorana tuolissa ja vedet saavat valua lattialle. Itse laitan toiset vaatteet päälle, muovipussit kenkien suojaksi ja ison muoviessun. Sitten tukka pestään ja vain kerran, koska kaksi kertaa olisi liian suuri rasitus. Minulle tämä operaatio on todella raskas - se on raskas sekä henkisesti että fyysisesti. En ymmärrä kuinka näin, mutta ehkä se johtuu siitä kun oma äiti on käynyt noin avuttomaksi.

Huomenna on tiistai ja taas alkaa piirustusryhmä Taidehallissa - alastonmallin piirustusta klo 1815. Maksetaan ovella 6 euroa, ei mitään ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja löytyy netistä ja tiistait jolloin piirustusta on, ei näes ole ihan joka tiistai.

Sain silmälääkäriin lähetteen ja taidan päästä silmäluomileikkaukseen. On alkanut vähän pelottaa, mutta mitä pelkäämistä siinä on sillä ihan rutiinileikkaushan se nykyään on ja hoituu varmaan päiväkirurgiassa. Mutta miten pääsen leikattuna kotiin? Tarttee varmaan laittaa mustat lasit päälle. Minkähänlaiset siteet laitetaan silmiin? Tiedätkö jonkun, joka ollut silmäluomileikkauksessa (yläluomet)? Minkälaisia kokemuksia?

Nyt tarttee lähteä kauppaan. Taas on kerääntynyt paljon lasia ja pulloja eikä ole tilaa säilyttää niitä täällä sisällä, joten pitää viedä ne kauppaan. Ulkona taitaakin taas olla vähän kylmempää kuin loppuviikosta. Onkohan siellä kosteaa ja raaka ilma - silloinhan tuntuu kylmemmältä kuin pienessä pakkasessa.

Jee, minä kävin tänään TYP:issä sosiaaliohjaajan luona. Valitettavasti tämä sosiaaliohjaaja oli hiljainen hiirulainen, joka ei paljoa kysellut, eikä muutenkaan oikein edes vaivautunut puhumaan. Oli jotenkin vaivaannuttavaa, kun toinen ei edes oikein tuntunut tietävän mitä sanoa oman puheeni jälkeen. Noh, plussan puolella toki se, että sain ostettua hyvän kirjan ja kävin lainaamassa muutaman levyn kirjastosta. Vaikka asiapuoli ei toiminut, niin viihdepuoli kylläkin. Tosin meidän ujo sosiaaliohjaaja oli myös sitä mieltä, että meikäläinen pitäisi pistää työkyvyn arvointiin. Siellä sitten voikin kertoa omat tuntonsa ihan rehellisesti ja ehkäpä saan vielä siitä todistetta paperin muodossa. Hyvä päivä näin kaiken kaikkiaan.

🙂täällä yks yksinäinen 47 mittarissa ja sairaseläke ,uusinta leikkausta odottelen jälleen kerran.Mä liikun paljon luonnossa aina tietysti kuntoni mukaan. kaks koiraa on maailaman parhaat ystävät, huima ilo pursuaa niistä ku pääsevät juoksemaan vapaana lumihangessa.Kyllä aika käy väliin pitkäksi ja kyselee itseltään miksi ei voisi olla vielä työelämässä mukana. Väliin on kyllä ihan yöpuku päiviä ettei jaksais liikahtaa minnekkään ,mut vielä onneks olen pystynyt kokoamaan itseni,Käyn ihan säännöllisesti terapiassa ihan omasta halustani, onpahan joku joka kuutelee aina kuulumiset.Meitä on varmasti paljon siis yksinäisiä ihmisiä.Jos putoat yhteiskunnanrattaista ja olet työkyvytön olet hylkiö, ei sulla enää tehdä mitään.Kovat on vaateet tänäpäivänä kyllä työelämässä kaikki mehut otetaan irti, kellä töitä on.Toisinaan olen onnellinen siitä että ei tarvitse suorittaa koko ajan vaan on aikaa itselleen ja tavallaan katsoo sivusta ihmisten menoa ja suorittamista, pitää saada sitä ja matkustaa sine ja uusi autojne..onko se loppupelissä elämän tarkoitus?Ei minusta .Rahalla saat talon, mutta et kotia jne.kiinalainen viisaus.Mulle tärkeinä on elämässä että ihmiset olisivat onnellisia ja nauttisivat elämästään ja siitä mitä on ,No voisin aiheesta kirjoittaa vaikka kuinka pitkään olin vielä pari vuotta sitten työelämässä ja nyt on tilanne toinen, voisin kyllä sanoa että henkisesti voin paremmin tällähetkellä kuin työssä ollessani,pysähdys on tehnyt ihan hyvää.Rakastakaa itseänne ja nauttikkaa elämästä.

Voisi tännekin raapustella tai tässä tapauksessa varmaan naputella välillä. Tilasin tuossa Housen neljännen tuotantokauden ja odottelen tässä että kilahtaa luukusta sisälle. Melkeenpä en malttaisi odottaa, niitä jaksoja ei ole täällä suomessa vielä ollenkaan näytetty.

Minulla on taas nukkuminen mennyt vähän huonoksi, joten tullu valvoskeltua yksinään. Eilen aloin sitten tekemään sitä valokuvakollaasia josta taisin livessä puhua kerran, aloitin ihmisistä jotka olivat tärkeitä minulle ihan vauvana. Melko moni heistä on jo kuollut tai heillä on oma elämä ja vähemmän pidetään yhteyttä, mutta tuntui kivalta kun sain kasaan yhtä lukuunottamatta kaikkein kuvat jotka halusinkin, isoisoäitini puuttui, mutta toivottavasti löydän hänestäkin vielä kuvan, äidillä varmaan on. Pitkää kyllä kiittää äitiä joka on ollut niin ahkera kuvaaja. Kaikkein lämpimimmältä tuntui kun löysin kuolleesta isästäni paljon kuvia joissa hän katsoi minua kovin lempeästi. Sitten ihme kyllä nukahdinkin joskus aamuyöstä ja nukuin ihan kunnon pituset yöunet. Taisi olla hyvä idea tämä vanhojen mukavien asioiden muistelu. Tänään olisi sitten vuorossa ihmiset sieltä Afrikassa-asumisajasta. Siitä tulee varmaan tosi mukavaa, koska Afrikasta on muutenkin elämäni parhaat muistot.

Leivoin myös suklaamuffinseja, heitin niihin sekaan kun minulla on murskaantuneita daimi-karkkeja (joka on lempikarkkini). Ihan hyvää tuli, mutta vielä on reseptissä hiomisen varaa, jää pikkuisen liian kuivaksi ja suklaisemmallekin voisi maistua.

Jossu

Hei Jossu!

Kiva kun olet löytänyt tämän aloituksen. Olet siis tehnyt kollaasia vanhoista, hyvistä muistoista. Varmaan hyvä idea sellaiselle, jolla on paljon vanhoja, hyviä muistoja ja paljon kuvia omista ihmisistä. Kuvia minulla ei ole eikä niitä muistojakaan sillä tavalla, että voisin tehdä kollaasia. Omista ihmisistä olen kirjoitellut sen minkä heistä muistan ja tehnyt cd-levyn. Olen etsinyt pieniä esineitä, jotka muistuttavat isovanhemmistani ja laittanut jonkun vanhan kauniin kuvan kehyksiin. Näin en tunne itseäni juurettomaksi vaan tiedän, että vaikka elämäni ei ole mitään ja se on täysin pirstaleina, niin juuret minulla kuitenki on enkä ole juureton, vaikka vasta isovanhempani putkahtivat tänne Helsinkiin 1900-luvun alussa (en ole enää nuori ihminen). Jos minulla olisi lapsia niin he olisivat neljännen polven hesalaisia, joltakin juurelta vielä useamman polven hesalaisia.

Oletko käynyt katsomassa Picassonäyttelyn? Olen ollut menossa sinne, mutta ei sinne menemisestä taida mitään tulla, päivät vain menevät.

Katsoin äsken Subilta Poliisikoira Rexin, mutta oli tänään huono mielestäni, sekava. Kohta tulee Lemmikkien pelastustiimi ja Poikamiestyttö ja siinä taitaa olla tämän päivän ohjelmat. Ehkä sen Chefin voisi katsoa. Ei tämä sairaseläkkeellä oleminen ole todellakaan mitään herkkua. Itse olen täysin tylsistynyt, mutta ei näin kremppaisena voi töihin mennä.

Yksinäisten otusten kerho☺️. Siis positiivisesti ajateltuna. Aika hyvä juttu että silti jaksetaan kirjoittaa ja osallistua vaikka masentaa ja ahdistaa yksinolo. Joku saa lohtua koirista, toiset kuvista ja joku taas leffoista. Ihminen näköjään hakee automaattisesti itselleen jotain mistä pitää kiinni ettei ihan uppoa ja anna periksi.
Koska se sitten loppuu, tämä kiinni pitäminen jostain tai avun harominen jostain kuin hukkuva oljenkorresta. Meinaan sitä, että jospa se oljenkorsi oliskin sitten yhtäkkiä tukeva köysi?
Mikä voisi olla se tukeva köysi ihmisen elämässä joka pitäisi vaikka olisikin vaarallisesti ilman pelastusliiviä uppoavassa laivassa?
Kun en jaksa aina hakea uutta "tekoapua" vaan toivon löytäväni sen tukevan maaperän, että tunnen olevani turvassa, tapahtui mitä tahansa.
olen viimeaikoina miettinyt sitäkin, että olen masennuksen yms. vaivojen takia sairastunut yli kymmenen vuotta sitten, en tarvitse lääkkeitä (hyvin harvoin nukahtamislääkkeen) ja silloin vuosia sitten aloin hakea apua ja tukea, käytin kaikenlaista tukikeinoa että mielialani nousisi. Nyt kukkuu mielessä, että olenko jäänyt koukkuun tähän avun hakemiseen ja mielihyvän hakemiseen? Katsoin telkkarista ohjelman joka sykähdytti, siksi että nykysuomessa on vallalla keksiä sairauksia jopa ihan normaalistakin, terveyttä etsitään liikaa...

Moi ! kiva että tänne joku jaksaa vielä kirjoittaa ☺️ ihan aidosti ajatuksistaan ja tunteistaan. mä oon ollut viime aikoina todella yksin ja olen ollut edelleekin itseasiassa tapaan hirveän harvoin kavereita pitkien matkojen takia ja muutenkin se on aina vähän ollut niin ettei niitä sovittuja kyläilyjä oo pahemmin ☹️ .Sitten nää viikot kuluvat ja kuluvat sitten alkaa uus jakso ja kuukausi mitä kaikkea se tuo tullessaan saa nähdä mut mä luulen että tulee olemaan hyvin samanlaista.Olen nyt yrittänyt etsiä ja kehittää itselleni uuden edullisen harrastuksen muttei niitä oo kaikki on mennyt työväenopiston astangajoogat,pilates ryhmät menivät kaikki täyteen jäljelle jäi seniorijumpat joihin olen niin liian ylivoimanen ja nuori. Samoin se pätee moniin muihinkin mietin minne mä oikein menisin 😑❓ ja mitä mä oikein tekisin 😑❓ muuta kuin katsoisin tylsänä ja masentuneena telkkaa saadakseen sisältöä,mielenkiintoa elämääni ihan kuin omassa elämässä ei olisi mitään niihin se taitaa olla kuinka hyvin te saatte ajan kulumaan yksin ollessa ? Mä ihan kohtalaisesti mitä nyt usemmiten kyllästyttää,ja tylsyttää mut kaikkeen tottuu tai oikeastaan turtuu kuten mulle on käynyt.
Onneksi tänne voi tulla kirjoittelemaan mä olen tässä miettinyt miksei voi olla ystäväpalstoja mistä voisi hakea maili,mese,kaverin ?Onhan niitä jossain.

Hei Chiynes!

Olipa sulla nappiin osuva kirjoitus. Yksin menee päivät ja telkkaria tylsänä katsoen täälläkin. Minusta saat mailikaverin. Kirjoita tänne niin vastaan aina kun näen, että olet kirjoitellut. Täällä - siis tässä tukinetissa - ei taida voida vaihtaa sähköpostiosoitteita. Jospa keksin jonkun toisen tavan tai sinä keksit miten anonyymisti viestittää sähköpostiosoite niin kerro sitten. Voiko suomi24 treffeille vielä mennä maksamattomana ja saada sieltä sähköpostiosoitteen, joka liittyy sinne laitettuun nimimerkkiin. Voisi onnistua, jos homma pyörii vielä niin kuin ennen.

Olin tänään mielenterveystoimistossa ja pumppasivat multa kaikenlaista. Ahdistavaa. En todellakaan haluaisi käydä siellä laisinkaan.

Mitä olet laittanut ruoaksi tänään? Oletan, että olet sinkku. Tuo ruoanlaitto on sellainen ikuinen harmi. Minä söin taas kerran tummariisi+tonnikala+vihannesrisottoa. Kyllä on mielikuvitus haihtunut, jos sitä koskaan on ollutkaan.

Äsken kun tulin niin pyrytti vähän lunta, mutta se lumentulo loppui lyhyeen. On aika kirkas päivä, vaikka taivas ei olekaan sininen ja aurinkoa ei näy.

Kohta alkaa taas päivän telkkariohjelmat. Katson sen aviopariohjelman, sit tulee yks asuntotarjous päivässä, sit Antiikkia ja arvoituksia ja sit vielä Poliisikoira Rex. Kyllä tylsistyttää jo etukäteen, mutta onneks tulee vielä Sydämen asiallakin sit illansuussa.

Huomenna on taas se päivä, että tarttee lähtee auttamaan äitiä. Viikonloppuisin ei sit tulekaan telkkarista yhtikäs mitään - ihan karseeta, kuinka niin voikaan olla.

Mun kimppakaveri lähtee sukulaistensa luokse viikonlopuksi, joten hänellä on siitä vähän vaihtelua arkeen. On samanlainen eläkeläinen kuin mitä itse olen ja vähissä on tekemiset.