yksin

yksin

Käyttäjä muska100 aloittanut aikaan 21.11.2007 klo 14:00 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä muska100 kirjoittanut 21.11.2007 klo 14:00

olen 35-vuotias mt potilas pitkä sairaala jakso takana. kotona oleminen on vaikeaa miten saate ajan kulumaan?

Käyttäjä HOMSSU kirjoittanut 29.11.2007 klo 15:31

🙂hei sulle yksinäinen. Nyt kun ei ole muuta kuin aikaa ja sairautta niin miettii et mitä tällä elämällä tekis. Kyllä aika yksin kotona kuluu, mutta sitä eristäytyy ja erakoituu.

Muutimme kesän alussa uudelle alueelle asumaan täällä pääkaupunki seudulla. Täältä löytyi avoin askartelu paja johon voi mennä pari kertaa viikossa. Siellä näkee toisia ihmisiä. Joku on työssä suurin osa jostain syystä päivät kotona.

En tiedä missä asut? Mutta ehkä voisit saada mielenterveystoimiston kautta tietoja onko alueellasi mitään päivätoimintaa missään.

Aikaisemmin minun päiväni meni usein netin ääressä. Jotain pientä kotihommaa tein. Vähän ulkoilin. Mutta ei se yksin kävely nyt niin kivaa ole et se mitenkään motivoisi.

Täällä minäkin yksinäinen olen... käy tämä kirjoittaminenkin kun ei puhekumppania ole.

t.HOMSSU🙂🌻

Käyttäjä muska100 kirjoittanut 29.11.2007 klo 19:51

mulla on outoa asua yksin kun en ole asunut koskaan yksin mene päiviä kun jaksa nousta ylös. 2 krtaa viikossa olen käynyt mt-potilaille tarkoitettu kohtaamispaikka
sain uuden ystävän.voitaisiin kirjotella täällä tukinetissä voimia.🙂👍

Käyttäjä HOMSSU kirjoittanut 30.11.2007 klo 09:42

😳huonosti nukutun yön jälkeen ei oikein käynnisty. ulkona on maa valkeana, se vähän piristää. sytytin jouluvaloni ikkunaan. katson tv:tä. mieli on maassa ja väsyttää. en asu yksin, mies nukkuu yövuoron jälkeen. yritän olla hiljaan. 🙂🌻

Käyttäjä muska100 kirjoittanut 30.11.2007 klo 12:00

minä olen lähdössä kaverin kanssa kahville on mullakin mies ystävä 80 km päässä.
olen muuten Kuopiosta mistäs sinä?🙂🌻

Käyttäjä muska100 kirjoittanut 30.11.2007 klo 15:01

kävi kaupungilla kaverin kanssa löysin hyvän takin 5€
nyt kotona kuuntelen musiikkia odotan neljän lääkettä vähän ahdistaa😑❓

Käyttäjä muska100 kirjoittanut 01.12.2007 klo 11:13

huomenta päivää Homssu

miten päivä on lähtenyt käyntiin?

mulle ahdistuksen merkeissä voimia sinulle🙂👍

T:muska

Käyttäjä HOMSSU kirjoittanut 04.12.2007 klo 15:32

😑❓Kovasti yritän tänne sivuille kirjoitella, mihin viestit katoaa ??????????terveisin muskalle ja iloista itsenäisyys päivää, linnan juhlissa (katson telkkaria) tavataa!t.HOMSSU😳

Käyttäjä HOMSSU kirjoittanut 19.12.2007 klo 21:01

😑❓hei muska, sorry on ollut kone huollossa eikä viestintä ilman sitä suju. harmaata ja yksinäistä, kotitöitä, telkkarin katsomista. onko muilla yksinäisillä muuta sanottavaa?😴

Käyttäjä muska100 kirjoittanut 07.01.2008 klo 15:16

joulu meni maalla uusi vuosi meni mies ystävän kotona. nyt on ollut vaikeeta aikaa ei meinaa päästä sängystä ylös. olen kuopiosta täälä on semmonen paikka mt-potilaille 2 kertaa viikossa nimeltään propelli. siellä olen käynyt. näkee ihmisiä ja saa ilmasta kahvia.viikkoon mahtuu yksinäisyyttä...

Voimia sinulle

Käyttäjä malina kirjoittanut 16.01.2008 klo 15:26

Voi, voi!😯🗯️ Kirjoitin mutta tekstini katosi ja nyt mietin jaksanko uudelleen. Ehkä vain kysyn, haluatteko kirjoitella kahdestaan vai kävisinkö seuraksenne tähän ketjuun. Yksin masentuneena kaipaisin vaikka ajatustenvaihtoseuraa.

Käyttäjä pallohukassa kirjoittanut 17.01.2008 klo 00:58

Hei! minullakin olisi aikaa kyllä vaihtaa ajatuksia, ja olen myös melko yksinäinen ehken tällä hetkellä niinkään onneton, mutta mielelläni minä ajatuksia vaihtaisin jonkun kanssa, jos joku vaan kertoo mistä haluaa keskustella, yksin olemisestko? 'yksin' ei vielä paljoa kertonut, rohkeasti vaan, mullakin oli vuosi takaisin sellainen olo että sairastuuko oikeasti, ja kuoleeko pois, noh en sairastunut ja täällä minä vielä keikun, että ei kun tarinaa vaan...
🙂👍

Käyttäjä malina kirjoittanut 17.01.2008 klo 09:27

Kiitos kun kirjoitit!🙂🌻 Tuntui hyvältä, kun joku reagoi minuun!🙂👍

Yksinäisyys mietityttää kovastikin masennuksen 'syvempinä' aikoina. Miksi minua ei muisteta, miksi en ole tärkeä?😟 Tuo ajatuskuvio sitten masennuksen aikana saa ajatuksiin 'toivon' elämän loppumisesta.🤕 Koen itse 'parempina aikoinani' olevani aktiivisesti yhteydessä muutamiin jäljelläoleviin ystäviini, mutta vähitellen yhteydenpito minunkin taholtani vähenee ja loppuu, kun 'ystävät' eivät ota yhteyttä. Sitten masentuneena on aikaa miettiä ja analysoida, mikä minussa on sellaista, että en osaa 'pitää ystäviä' ja heidän 'mielenkiintoaan minuun', kuten näen ns. normaaleilla ihmisillä olevan. Masentuneena taas en jaksa puhua 'tavallisista asioista' vaan mun pitäis saada olla olemassa juuri niin huonosti voivana kuin olen. Ja, jos kerran miehenikin on sitä mieltä, että mua ei jaksa kuunnella, kenen 'kuuluisi' jaksaa. Terapeutinko vain?😑❓

Nyt en ehdi enmpää, mutta joku toinen kerta sitten. Voimia tähän vaikeaankin elämään!🙂🌻