Oon niin kypsä tähän. En edes pysty kotoa paljoa lähtemään paitsi pakolliset esimerkiksi fysioterapia ja kauppa. Sitte ens viikolla lääkärin ja hoitajan tapaamine.. Oon ihan eristäny itteni kotiini, ihan ku ois vankilassa. Erakoidun kavereistaki pikkuhiljaa. Enää ei oo ku 3 hyvää kaverii ja heitäki näen tosi harvoin. Perhe menee omii menojaan, en heitä viitti liikaa häiritä kun mulla on aina sam avirsi.
Mulla on fyysinen sairaus, häpeen ja vihaan sitä. Ehkä eniten pelkään että mitäs tässä tapahtuu. Masennus ei ainakaan helpota tätä olotilaa. 😯🗯️ Ehkä oli sekava teksti, sekava olokin.