Täällä on paljon väsyneitä kanssakulkijoita, kukin mistäkin syystä.
Väsymys on kauheaa, kun se on ympärivuotista, ympärivuorokautista, eikä mikään unen määrä yössä riitä helpottamaan sitä !
Olen ollut jatkuvasti väsynyt – vuosia. Pahinta on, ettei kukaan ota sitä vakavasti. Kaikki kuitataan mielialojen syyksi. Kuitenkin itse tiedän, ettei väsymys johdu masennuksesta, eikä muistakaan psyyken syistä, vaan alan uskoa, että psyyken ongelmat ovat osittain väsymyksen seurauksia 🙄
On totta, että mulla on myös psyykesairauksia. Sairastan epävakaata persoonallisuutta. Mutta kun tästä väsymyksestä olen lukenut netissä paljon, olen kallistumassa CFS:n kannalle, eli krooniseen väsymysoireyhtymään. Väsymys on vain yksi oire. Suurin osa koko diagnosoitavaan määrään vaivoja löytyy myös.😟
Ongelma on täällä Suomessa se, että lääketiede on takapajuista. Yleinen lääketiede täällä ei tunnusta koko sairautta, eikä sitä tutkita, eikä hoideta täällä missään juurikaan. Pääkaupunkiseudulta taitaa jokunen lääkäri tästä jotain tietää, mutta se on sitten taas se mani mani mani- kysymys. Sitäpaitsi koko vaiva on niin uuvuttava, että vaatii paljon, että jaksaisi pomppia paikasta toiseen.
Olkoonkin väsymys oireena mistä tahansa, toivoisin, että saisin kommentteja ja keskustelua aikaan tästäkin. Tämä on todella kuluttavaa ja masentavaa myös psyykkisesti, mutta ei ole mitenkään kuuluva psyykkisiin sairauksiin.
Siis kirjoittakaa 😴
Hei Kirunaali! Ihanaa, voi, että ihanaa kohdata viimeinkin ihminen jolla on sama "vaiva" kuin itsellä: Hölmöä tietysti noin sanoa (ihanaa) , kun tässä väsymyksessähän ei ole mitään ihanaa mutta siinä on, että vihdoin voin vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa tästä kaikennielevästä vaivasta! Minulla on jokunen psyk. diagnoosi + muutama somaattinenkin ja tätä väsymystäkin on tutkittu jo useaan otteeseen mutta mitään selvää syytä ei ole löydetty, aina sanotaan, että kaikki sairauteni ovat sellaisia jotka aiheuttavat mm. voimakasta väsymystä ☹️ niimpä ne tutkimukset ovat pääsääntöisesti olleet aika minimaalisia; labrakokeita jne. ja sitten sanotaan, ettei niistä mitään selkeetä syytä löydy. Itse kuitenkin tunnen ja tiedostan, että tämä väsymykseni (jo n. pari vuotta kestänyt) on niin paljon erillaista kuin aiemmin. Sitä kroonista väsymysoireyhtymää olen itse ajatellut syyksi mutta ei ole lääkärit mitenkään sitä noteeranneet vaikka siitä olen joka välissä koittanut puhua. Se vaan jätetään aina huomioimatta vaikka se on mielestäni valtava haitta! Aika avuton on olo; itse tiedät, että jokin on pahoin pielessä mutta kukaan ei ota asiaan juuri mitään kantaa. Minä olen niiiiin väsynyt olemaan väsynyt 😭
Olipa mukavaa saada kohdata kaltaiseni. Kiitos Mummikka 🙂👍
Olet varmaan lukenut netissä paljonkin tästä saiaudesta. CFS-verkko on hyvä ja siellä on ihan ymmärrettävää asiaa samoin kuin Suomen CFS-yhdistyksen sivulla. Sielläkin kerrotaan ihan suoraan, ettei Suomessa asia etene, eikä mitään muutosta ole tiedossakaan. Ruotsissa ja Norjassakin asia on tapetilla ihan toisella tavalla.
KELA ei myöskään ota mitään kantaa. Tällä diagnoosilla ei ole asiaa eläkkeelle, vaikka itse olen aikalailla kyvytön mihinkään työhön. Nytkin on eläkehakemus sisällä. Mene ja tiedä sitten, miten tälläkertaa menee. Alkusyksystä voi olla odoteltavissa vastauksia. Puhtaasti psyykkisistä syistä eläkehakemus on laitettu.
Todellakin... olen käynyt elämääni läpi ihan tämän vaivan seulan läpi ja tullut siihen tulokseen, että olen saattanut sairastua n. 15-16 vuotiaana, eli nyt olis sitten 35 vuotta takana. Muistan ihan nuoresta saakka makailleeni pitkin päivää ja tuntenut pohjatonta saamattomuutta. Siitä ja tietysti psyykkisen stressin ansiosta koko nuoruus jäi kokematta ja koulut käymättä. 🙄
Sairastuin 16 vuotiaana pohjukaissuolen haavaan ja koko elämä oli yhtä helvettiä. Siitä lähtien on vatsavaivat seuranneet koko matkan tänne viiteenkymppiin asti ja tiedän - aina loppuun saakka.
Onhan tässä todellakin muitakin kurjia vaivoja tämän saman nimikkeen alla, mutta tää väsymys on välillä niin kaikennielevää, ettei tahdo saada puhuttua !!
Joskus sitten on niitä "hyviä päiviä" jolloin jaksaa tehdä vaikka mitä ja silloin on pakko tehdä paljon, sillä seuraava päivä ja siitä taas ties kuinka pitkään on vaan kuin nukkuneen rukous.😞
En mä silti välttämättä nukahda läheskään aina kun menen maata. Jotenkin pää piristyy makuuasennossa useinkin ja tulee olo, ettei kannata maata. Sitten kun nousee ylös, tuntuu kaamealta, kun meinaa mennä jalat alta 😟
Kiva kuitenkin, että joku tunnistaa tällaisenkin vaivan. Sitäpaitsi aina kun mullekin vedotaan masennukseen väsymyksen syiksi, totean vain,, että kai sitä saakeli masentuu vähemmästäkin, kun koskaan ei voi tuntea ELÄNEENSÄ edes lähelle niin kuin muut ihmiset, niinkuin ihmisen normaalisti kuuluisi saada elää 😠
Minulla epäillään CFS:ää. Tai siis yksi lääkäri otti sen tosissaan ja toiset vaan laittaa samoihin labroihin uudestaan ja uudestaan.
Neurologillakin kävin ja mitään ei taaskaan löytynyt. Hän kehtasi sanoa että on tyytyväinen siihe ja sillonkos minä räjähdin.
Vastasin että minä en ole tyytyväinen, olisin ottanut minkä tahansa hoidettavissa olevan taudin mieluummin kuin tämän jatkuvan päiden pudistelun. Siinähän meni hiljaiseksi 🙂👍
Mutta uupumus on tuskaa. Olen ollut masentunut, joten lääkärien mukaan ei voi olla kyse mistään muusta kuin siitä. Minkäänlaista henkistä tukea ei tule lähipiiristä. Pelkkiä ystävän teeskentelijöitä kaikki.
Minä olen myös miettinyt, mistä ihmeestä omalla kohdallani oikein voisi olla kyse. Oman väsymykseni syyksi on väitetty milloin masennusta, milloin burn-outia, milloin fibromyalgiaa. Mielestäni minulla ei ole mitään muita fibromyalgian oireita kuin kaiken alleen peittävä uupumus, mutta niin vain senkin diagnoosin sain.
Uupumukseni alkoi 2010 siten että aloin töissä nukahtaa aamupäivisin istualleni. Siitä asti minua on nukuttanut koko ajan. Ja myös nukahdan yleensä varsin pian jos vaakatasoon pääsen. Tosin myös heräilen koko ajan. Nukun katkonaiset yöunet yhdeksästä seitsemään ja herään aamulla kuolemanväsyneenä. Usein nukahdan töiden jälkeen vielä päikkäreille.
Olen kokeillut myös vähentää nukkumista (jos vaikka liikanukkuminen olisi väsymyksen takana) mutta se on mahdotonta: jos nukun lyhyemmät yöunet niin alan olla ihan sekaisin, unohtelen vielä enemmän kuin normaalisti enkä kykene keskittymään mihinkään.
Aikaisemmin minulla oli ongelmana se, että virkistyin vihdoin ja viimein juuri illalla kun olisi pitänyt mennä nukkumaan, mutta nykyään syön pientä annosta Triptyliä, joka väsyttää niin että sammahdan illalla nopeasti.
Harrastan nykyään runsaasti kevyttä liikuntaa ja syön erittäin terveellisesti. Yritän elää yhtä kurinalaisesti ja tervehenkisesti kuin pieni vauva. Väsymys ei vaan hellitä, katsetta on raskas liikuttaa enkä jaksa puhua ihmisille. Tuntuu kuin tekisin kaiken viimeisillä voimillani.
moi
tässä kirjotan saunan jälkeen hiukan.
Tuossa joku oli todennut myös, että iltaa kohden alkaa tuntua, että virtaa olisi. Näin mullakin, mutta sitten onkin otettava "yökköset", ettei valvota muita.
Mulla on todettu myös uniapnea, joka on aika paha. Silloin funtsasin, että sen hoitaminen saattaa auttaa. Mulla on ollut happilaite öisin jo yli puoli vuotta, eikä se ole auttanut. Hyvä tietysti, ettei ainakaan miehen tarvitse valvoa sitten.
Nyt mä olen päättänyt mennä loppukesästä Tampereelle, Unesta-klinikalle.
Siellä on lääkäri (Olli Polo), joka on perillä tästä ongelmasta. Vastaanottoaika on puolitoista sataa tunnilta, eli ei nyt ihan mahdoton kuitenkaan. Sen ne kaikki yksityislääkärit maksaa, praktiikasta riippumatta,🤔
Kyllä tästä vaivasta joutuu kärsimään ihan todella OIKEASTI, mutta harva ymmärtää tai edes varmaan uskoiskaan, jos kertoisi. Pahinta on, että itekin tuntuu siltä, että on laiska ja saamaton, vaikka kuinka olisi syyt tilanteeseen selvillä.
Nyt kun ilimoja on piisannu, on ollut pak-ko tehdä asioita, jotka kesällä on tehtävä. No nyt kun kesä on tänä vuonna mitä sattuu, on kaikki aurinkoiset ja poutaiset hetket käytettävä. Ulkomaalausta siis nyt ainakin aikalailla.
Joka ilta on sitten särkyä siellä sun täällä ja aamuisin todella jäykkä ja kankea.
Niin se vain mun kohdalla on, että ellei tuo Mansen reissu tuo vastauksia yli 30-vuotiseen "koomaan", mä todella lyön kintaat tiskiin.
Sen jälkeen ei minkäänlainen lääkäri saa musta potilasta. Ei mistään syystä.
Mukavaa lauantai-illan jatketta
🙂🌻