Työkkäristä paniikkia

Työkkäristä paniikkia

Käyttäjä h aloittanut aikaan 17.01.2012 klo 13:37 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä h kirjoittanut 17.01.2012 klo 13:37

Mun on pakko kertoa nyt kun ahdistaa ja päässä vaan pyörii että mitä työkkäri taas keksii mulle. Aika on ens kuussa ja en osaa relata vaikka sinne on vielä aikaa. Joka kerta siellä käydessä saa pahan mielen, millon ne passittaa kurssille tai kouluun ja vielä karenssilla uhkaamalla. Mulla on ollu aika ajoin masennusta ja tällä erää oon ollu työttömänä vuoden. Asiat oli suht hyvällä mallilla mutta sitte ”sain” työpaikan eräästä firmasta ja sitä kidutusta kestin neljä viikkoa ja sanoin itseni irti ja sain 3kk:n karenssin.Toi kokemus murensi mun itsetunnon niin etten enää usko pystyväni normaali töihin. Toi kokemus pisti mun tosi matalaksi. Tuntuu kuin suuri musta seinä olis noussu vastaan vaikka kuinka yritän ajatella et kyllä elämä kantaa,,mutta kun vaan ahdistaa. Onko muita samlla tavalla tuntevia,miten te selviitte eteenpäin? Oon huomannu että ilo on kodonnut jonnekkin. Mulla on mies ja lapsia ja eritoten lasten takia haluaisin olla vahva ja iloinen äiti. Ystäviä on yksi mutta sekin on ihan mun luonteen vastakohta. Miehelle ei voi puhua mun olosta,ei se ymmärrä,olen kyllä yrittänyt. Olen muutenkin herkkä ja arka ihminen ja se rajoittaa elämääni. Voi kun pääsis tästä suosta jotenkin ylös! Kiitos jos joku viitsii vastata tähän.

Käyttäjä ero_kesäk_2006 kirjoittanut 17.01.2012 klo 16:02

Hei! Etkö sitten halua töihin tai koulutukseen? Millainen peruskoulutus sinulla on? Vai oletko kotiäiti? TE-toimisto varmaan haluaa sinun parastasi. Voisitko itse ajatella vaihtoehdot valmiiksi ennen työkkäriin menoa, silloin sinua varmaan kuultaisi.
En tunne tilannettasi, joten vastaan vain lyhyesti. Onnea sinulle tuleviin koitoksiisi!

Käyttäjä h kirjoittanut 18.01.2012 klo 19:17

Moi. Mulla on ompelualan koulutus ja noin 10 vuoden kokemus ja enää ei tän alan töitä ole. Joka kerta työkkä ehdottaa oman firman perustamista,siihen en ala koska vanhemmillani oli firma ja tiedän millaista se on. Sitten ne ehdottaa siivousalan tai vanhusalan koulua. Hoiva-alalle musta ei ole,kärsin myös sosiaalisesta pelosta..ja jäljelle jää siivous,siinä olis tarjolla 9kk kestävä koulu mutta se sosiaalisuus.. ja siihen liittyy kaikki näyttötyöt ym. Sitten vielä asumme pökölässä ja kouluun olisi mentävä yhteensä neljällä bussilla/päivä. Olen kyttäilly siivoushommia tästä läheltä ja harkinnut niitä mutta kuinka mä voin ees yrittää tehä sitä työtä jos en pystykkään ja taas tulisi karenssi.Siinä on mun vaihtoehdot. Jos olisi jokin koulu tai kurssi jossa sais käsillä tehdä jotain niin voisin harkita,mutta niitä ei ole. En tiiä,nyt on jotenkin niin jumivaihe meneillään ettei saa mistään mitään irti. Pitäis vaan olla rohkea ja ottaa sarvista kiinni,mutta kun en ole. Tässä tuli nyt pikkasen selvitettyä mun tilannetta. Ja kiitos kun vastasit.