Tietzenin oireyhtymä tuo kovaa ahdistusta
Moi!
Itsellä todettiin tällainen sairaus, joka on rintalihaksen kylkiluun kiinnitys kohtien tulehdus… Voin sanoa ei ole mukava, mutta ainakin sain selityksen tälle ahdistavalle ololle… Onko kellään muulla ollut vastaavaa ja miten on pärjännyt sen kanssa? Oireethan välillä ovat sellaisia, että tuntuvat kuin sydämessä olisi jotain vikaa, mutta kaikki tutkimukset on tehty ja todettu että kyllä se rintalihaksessa se vika on… Fysioterapia alkaa maanantaina. Toivottavasti siitä on apua… On tää aikas paha tauti vaikkei ookkaan hengenvaarallinen, mutta kipuja on silti… Ja vielä kun välillä oon aika yksin tän kaiken kanssa… Vaikeaa rentoutua, kun koko ajan rintakipuja… Menee kai itsestään ohi, mutta syön silti tulehduskipu lääkkeitä… Jatkunut 2 kuukautta… Onneksi saan kuitenkin nukuttua hyvin niin jaksan jotenkin päivät… Aika uuvuttavaa kyllä välillä. Välillä aivan voimaton olo, silti yritän liikuntaa harrastaa niin paljon kun vaan pystyn, siitä saa kumminkin endorfiineja. Kirjoittakaa ihmeessä jos on ollut samaa vaivaa?
Ite aattelen sillai, että Tietzen on niin kauan paha, kun ei tiedä että se on Tietzen. Silloin luulee vaikka mitä... sitten kun kuulee, mistä on kyse, niin voi luottaa siihen fyssarin hoitoon ja ohjeisiin. Ei ole enää mitään hätää! (Mulla on ollut jo 20 vuotta vaihdellen, välillä ei mitään ja sit taas kovat kivut)🙂
Minulla on Tiezen oireyhtymä. En tiedä mistä se on tullut. Todettiin kun luulin saaneeni sydänkohtauksen ja menin lääkäriin.
Olen saanut tulehdustilan rauhoittumaan olemalla tekemättä mitään joka rasittaa rintakehää ja tulehduskipulääkkeillä.
Se aktivoituu kun rasitan itseäni, kuten nostelemalla painavia esineitä tai jopa moppaamalla lattiaa pidemmän ajan kerralla. Pidän siivotessa lepotaukoja usein, enkä moppaa jokaista huonetta kerralla. Töissä vähennän minimiin maitolaatikoitten ja juotavalevyjen nostamisen
Jatkan vielä.
Naisena en voi käyttää kaarituettuja rintaliivejä enää, ne pahentavat oireita. Käytän vain urheiluliivejä, jotka eivät ole kovin tiukkoja rintakehän kohdalta.
Kiitos viesteistä! Mulla oli ihan sama, että luulin että saan sydärin. Menin ihan kauhulla terkkuun. Toivoisin vaan että menisi mahdollisimman pian ohi, aika paljon rajoittaa arkea. Mietin, että kortisoonipiikkihän sitten on se äärimmäinen vaihtoehto, jos jatkuu vielä kauan. Mullakin tulee liikunnan jälkeen aivan sellanen olo ettei saa happea, onneksi menee nopeeta ohi... Jos on 20 vuotta vaivannut, onko ollut kuinka pitkiä aikoja kivut pois ja puolestaan onko jatkunut pitkiä aikoja yhtä jaksoisesti? Mietin vaan että onko tää sellainen vaiva jota ei välttämättä koskaan saa täysin pois? Mulle tuli oireet pitkän flunssan jälkeen, se on kai aika normaalia? Pitää kumminkin yrittää tehdä asioita, ettei mene ihan itsensä tarkkailuksi koko elämä... Jos kerran lääkäri sano että vaaratonta, niin siihen pitää luottaa...
Vaaratonta se takuulla on, muuten mut olis pantu six feet under jo useampaan kertaan 🙂
Kun oikein keskityn muistelemaan, niin kivut on joskus olleet useita vuosia poissa ja palanneet taas, kun olen tehnyt jotain "rinnuksia rasittavaa" tai antanut ryhdin mennä huonoksi. Neljän lapsen vatsassakanniskelut ja imetykset ainakin aina toi nuo vaivat akuuteiksi. Nykyisin niitä aiheuttaa se, että olen aivan hurahtanut neulomiseen ja muihin käsitöihin. Uskon, että paras tapa päästä kivuttomaksi on tehdä päivittäin sekä varovaisia venyttelyjä että rentoutumisharjoituksia. Jos on isot rinnat, voi pitää liivejä nukkuessakin. Paras jumppaliike mulle on rinnan "avaaminen" siten, että laittaa kyynärpäät (kädet koukussa) ovenkarmeja vasten ja nojautuu eteenpäin.
Olen muutenkin oppinut jo sen, että kovatkin vihlaisut, pistelyt ja repivät kivut eivät ole sydänkohtauksen merkki. Niitä voi tulla rankaperäisinä tai vaikka suolistosta, mutta kylmä hiki, yleinen huonovointisuus, hapenpuute ja puristava tunne puuttuvat. Kädetkin voi puutua viattoman niska-hartiaseudun lihasjännityksen tai välilevyongelman takia. Ja leukaperiin (ja koko hammaskalustoonkin) sattuu närästyksen takia joskus ihan kauheesti, eli kaikki ei onneks ole niin fataalia kuitenkaan. Sitä paitsi kunnon paniikkikohtaus on ihan riittävän kaameeta ilman että pumpulla olis mitään hätää!
Tietzenistä on siis turha olla huolissaan!
Minulle lääkäri sanoi että on krooninen ja aktivoituu aina välillä ja neuvoi olemaan tekemättä sellaisia asioita, joissa se aktivoituu. Minulla on rintakehää paineltaessä kipualue siinä kohtaa, missä tuo tulehdus on/oli, vaikka tällä hetkellä ei ole aktiivivaihe päällä.