Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.03.2015 klo 16:18

AK <3

En ole koko vkl:na oikee kerennyt tietsikalla olee. On ollut niin paljon ohjelmaa ja sitten illalla oon ollu ni poikki että ei o jaksanut ees kissa sanoo.

Ollaan vaihdettu tytön kanssa makuuhuoneita. Siinä vasta urakka oli. Mulla on niin paljon tavaraa ja tytöllä kans. Mut nyt on suht kaikki tavarat missä pitäis, ainakin ois huoneissa.

Kävin tänään hoitajalla. Olen hiukan pirteempi, mut silti yrittää väsy ottaa yliotteen. Kyl mä kömpeisin sänkyyn ja olisin siellä.

Kävin la ja tänään isää moikkaamassa. Isä pääsee ehkä huomenna kotiin. Nyt äitin kanssa ootellaan, tuleeko meille se ripulitauti, mikä isän huonekaverilla oli. Mä niin ihanoin semmoisii. Otin tupla käsidesit, mut ei se varmaan siihen auta ollenkaan.

En jaksanut mitään ihmempää ruokaa tehä. Pakkases oli lihapulla pannu sydeemi. Kyl sillä saa mahaan täytettä. Eilen paistoin lettuja nyt söin viimiset 3 lettua. Ehkä loppu viikosta paistamme tutun kanssa vohveleita, en tiä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 11.03.2015 klo 12:49

Isä pääsi eilen kotiin, mut oli aika sippi. Pyysi mun menee apteekkiin, kun ei jaksanut ite naapuri taloon kävellä. Tein mitä pyydettiin. Koko illan pelkäsin isän romahtavan taas, mut onneks ei.

Olen muutenkin niin sippi nyt. Tä lokan tuleminen niskaan, koko aikaisessa paineessa eläminen ja siihen sitten ymmärtämättömien ihmisten kyselyt ja ihmettelyt ja neuvot. TÄnään on tosiaan semmoinen päivä että tekis mieli hakata päätä seinään ja kovin. Tuttu tuli onneks tänne, joten en voi tehä itelleni mitään. TOsin en osaa puhuakaan tätä pahaa oloani pois. Olen siis umpikujassa. Päätä alkaa sattumaan ku koko ajan on huono olla. Kattelen vanhoja viiltohaavan arpeja, niin tekis mieli ottaa ja tehä uusia. Tai muuten satuttaa itteäni. Yritän vetästä jotain naamiaisia täällä, ettei ketään ymmärrä missä mun sisälläni mennään.

Saatiin me mun vaatteet kaappiin, kiitos tutulle. Nyt istumme. Hän lukee ja mä oon koneella. Ei oikee laukkaa ajatuksetkaan. 15 aikoihin tarvis alkaa tekee lasangea. Oikee sekameteliä siinä.Upotan soijarauhetta ja kesäkurpitsaa joukkoon. Teen ison satsin että saa muutaman päivän syä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 12.03.2015 klo 18:15

Olen huolissani isästä. Hän ei ole ihan ok. Hän ei menny iltapäivä ryhmään, eikä mene huomennakaan. Eilen illalla oli oksentanut, kuulemma limaa. Hän on väsynyt. pelkään.

Olen tänään jotain sentään jaksanut tehä. vaihdoimme ikkunoihin verhot. Sai jouluverhot lähteä pois. 5 vuoteen ekat verhot mun huoneessa.
Tein ruuaksi aika sekasikiötä. Laitoin parsakaalia, hernemaissipaprikaa, keittojuureksia ja perunaa ja makkaraa. Tein siis keittoa. Oli se hyvää ja sitä jäi vielä.

Eilinen teki "tuhoa" suolistossa ja pitää vaan tyytyä että mun suoli ei kestä tomaattia. Pitää keksiä, miten tekisin lasangen seuraavalla kerralla. Höh.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 13.03.2015 klo 13:05

Ei tee mieli syyä mitäänn ja avasin sipsipussin, vaikka se lihottaa.Onneks mulla ei ole lihottavia ruuokia enempää. Halu on vaan syä ja jua ihan mitä vaa.

Eilen illalla puhuttiin äitin kanssa. Laitoin sille viestiä,etten jaksa enää. Laitoin sille aamustakin viestiä että olen sentään pyykkikoneen ja astiakoneen saanut päälle,muten tiä jaksanko laittaa pyykit kuivuu. Äiti sano että laittaisin kassiin osan pyykeistä ja hän pesis.

Vaikka ulkona paistaa aurinko,on mulla niin tuskainen olo. Näin outoa unta aamulla.Kerroin siitä tytölle ja tutulle. Pelkään ensi yötä ja unia.

Yritin tossa sukkaa neuloa.Jotenkin vaan se tökkii ja pahasti. Ehkä tämä päivä tässä menee jotenkuten.Kierrän kaukaa kaikki terävät ja köydet. Tyttö jää yöksi, joten on pakko ottaa itteään niskasta kii.

Käyttäjä arka kirjoittanut 13.03.2015 klo 16:53

Hei Saloka!
Syö vaan sipsejä jos mielesi tekee ja se saa olosi paremmaksi. Hyvä että jaksoit laittaa astianpesukoneen päälle ja pyykkikoneen. Saitko pyykit ripustettua. Minä kävin kaupassa miehen kanssa. Ostettiin monta kassillista ruokaa. Voimia sinulle!

Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.03.2015 klo 10:53

arka kirjoitti 13.3.2015 16:53
vedin asian leikiksi.
Hei Saloka!
Syö vaan sipsejä jos mielesi tekee ja se saa olosi paremmaksi. Hyvä että jaksoit laittaa astianpesukoneen päälle ja pyykkikoneen. Saitko pyykit ripustettua. Minä kävin kaupassa miehen kanssa. Ostettiin monta kassillista ruokaa. Voimia sinulle!

Arka, sain mä sitten myöhään illalla laitettuu ne pyykit jotenkin kuivuu. tuskaa se oli, mut laitoin.

...
Olen taas alkanut "leikkii" terien kanssa. Viilsin ihoa, mut en niin paljoo että tulis verta, mut kumminkin viilsin.
Olen muutenkin repinyt mahan haavoja verille, monen monta kertaa. Nyt niistä tulee veren ja kirkkaan nesteen sekoitusta. Paita on aina likainen niistä ja tyttö jo ihmetteli. Äiti näki eilen ja mä vedin asian leikiksi.

Olen tänään 7 aikoihin herännyt. Torkahin sohvalle hetkeks. Eilen oli kello herättämässä 8 aikoihin. Eilen ei sattunut päätä. mut maha oli sekaisin.

eilen katoimme äitin luonna tytön vaatteet ja täällä noi takit ym. Tulee tilaa kaappeihin, kun laittaa varastoon pieniä vaatteita. sain äitiltä kesäksi ohuempia ja lyhkäsempiä (yli polven) housuja ja paitoja.

Eilen sain neulottua yhdet sukat valmiiksi ja otin heti käteeni uudet puol valmiit sukat. En mä niitä jaksa koko ajan tehä. Teen pikku hiljaa.

Käyttäjä arka kirjoittanut 16.03.2015 klo 07:26

Hei Saloka!
Huolestunut olen viiltelystä. Älä vaan vahingoita itseäsi. Hyvä että sait vaatteita äidiltäsi. Minulla paha olo. Yritän pärjätä

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.03.2015 klo 18:59

mulla alkaa olee painoa vissiin niin paljon että jalat ei jaksa kantaa. jotain on tehtävä, mutta mitä. lääkkeet haluaisin lopettaa. en jaksa tätä kipua enää. samalla maha oireilee.

tänään lähin äitin kanssa isoon kauppaan. ei mulla paljo rahaa ollu, mut sain jotain sentään. huomenna teen ison laatikollisen makaronilaatikkoa.

mieleni on tosi maassa ja tekee mieli koko ajan vahingoittaa. se ku ei kykene mitään tekee ku hidastetussa filmissä.

isä ilmoitti että lopettaa keuhkoahtaumalääkkeet kk sisällä laittaa mut pelkotilaan. nytkö ja tälläikö se sit tapahtuu.

Käyttäjä repukka kirjoittanut 17.03.2015 klo 10:02

Mulla on ihan sama tilanne. Painolle olisi tehtävä jotain, mutta kun ei ole voimia. Ja mullakin on alkanut maha oireilla. Luultavasti lääkkeisiin. Pitäis varata lääkärille soittoaika ja valittaa taas, että nämäkään lääkkeet eivät sovi minulle.

Ihan varmasti pelottaa tuo isäsi tilanne. Eikä se kovin hyvältä näytä. En voi kuin toivoa sinulle ja perheellesi voimia raskaassa tilanteessa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 17.03.2015 klo 12:45

Repukka, kysy sitä mahasuojalääkettä. Jos kokeilisit sitä ekana. Tai voit ostaa apteekista ns. kokeilupakkauksen. Mulla toi on tehnyt ihmeitä. Jos jää lääke päivänkin ottamatta, on ihan sairaan huono olo. Kun tuplasin sen joku viikko sitten (vuosin) , vuoto loppu saman tien. Mahaa se ei ole parantanut ja epäilenkin että ei tuu parantumaankaan. Mun on va pärjättävä tällä.

...
Tein tällä kertaa kaurasämpylöitä. Mulla on kaurahiutaleita kaapissa ihan sairaan paljon. Äiti antoi yks kerta mulle kilon ja mulla on sitä ennestääkin niin gluteenittomasti kun alkuakin. Sain 5 dl kaurahiutaleita tuhottuu tohon. Taikina oli helppo ja taikina oli turhan löysä. Olis pitänyt lisätä enemmän jauhoja. Laitan ohjeen ja kuvan, kuhan tyttö tulee langan päähän tai kotiin. Hänellä' on mun kamera, enkä löytänyt sitä mistään.

Kävin suihkussakin, sillä aikaa kun taikina kohosi. Laitoin puhtaat vaatteet päälle ja villasukat. Olen ns. rennoissa tunnelmissa. En ajatellu mihinkään lähtee.

Vielä pitäisi se iso makaronilaatikko tehdä. Muistaakseni mulla on tuolla kaapissa iso pussi makaronia. Paree olla. Mietin vaan, paljonko munia tarvii laittaa n. litraan vettä. Täytyy alkaa tutkia nettiä.

Mitäs tässä vielä. Maha (haavat) on rajun näköisiä. Ne sattuukin hiukan, jos mahallani makaan. Eilen illalla nukkumaan mentäessä aloin luulla että mulla on verenmyrkytys ja siitä sitten helpotuin että sitten pääsisin täältä pois. EN tiä mitä voisin noilla tekee. Revin ne monta kertaa päivässä auki ja sit sitä verta ja nestettä on joka paikassa. Sormien kynsissä ja paidalla. TÄ on ku jotain viitelyä. EN ole sen edellisen kerran jälkeen tarttunut terään. En uskalla. Yritän ettii jostain sakset, etten vahingoita itteäni.

AJattelin jos alkaisin hiukan katella mitä söisin. EIlen otin ison askeleen, kun en kaupasta ostanut jätskii. Mulla alkaa menee maku siihen. EN uskaltanut mennä vaa´alle, joten en tiä painoani. Olen 2 tuopillista, eli litran juonut teetä, tietenkin sokerillista. Tossa on ½ litraa jäähtymässä. Sit jos söisin annoksen sitä makaronilaatikkoa alku illasta ketsupilla ja iltapalaksi pari sämpylää salaatilla. Jos herkkuu haluan, mulla on niitä fazerin marjapiirakoita, jos pari semmoista. Juoda mun pitää. Eilen otin mangesiumia, kun alkoi jaloista (varpaista) kramppaa. Tänään illalla täytyy ottaa taas. Mulla on jokunen pore sitä jäljellä. Ai niin, onhan tossa tota kolaa. Mut ruuat on tossa ja tä juominen on hiukan auki.
Vois alkaa yrittää tehä smoothieta taas. Jos jaksais aamusta alkaa sitä tekee aamupalaksi. Mut sit kumminkin mä lähen suoraa sängystä, ni ku eilen tai alan tekee jotain niin ku tänään. Sit huomaan yks kaks että se aamupala jäi.
Joku mulle sano että kun pidän lämpimän ruuassa ns. kellon aikaa, ni miksen en sit aamupalassa. Se on helppo tälläi sanoo, mut toteutus hankalaa. Saan jotain energiaa siitä että pystyn paastomaan ja mitä enemmän sitä onnellisempi olen. Monet kerrat kello on 19 kun huomaan, että oon vetässy va nesteitä enkä syöny mitään.

Olo on ihan siedettävä. EI kipuja, mut käveleminen hankalaa. Vessaan on korkea kynnys ja se on haassteellista. Liikkeelle lähtö on alussa hankalaa, mut onnistuu sitten. Kaipa tämä tässä menee.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 17.03.2015 klo 17:58

Loppui puhti sitten. Sain ruuan tehtyy, joka epäonnistui väärien makaronien takiija muuttui mössöksi makaronien osalta. Mut kyl mä tollast voin syä.

Loppu ajan olen tässä vaa ollu ja miettinyt syntiä ja syviä. Repinyt haavoja ja ollu va.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 17.03.2015 klo 19:51

http://aijaa.com/heCMw8

Kaurasämpylät

5dl vettä
50g hiivaa
5 dl kaurahiutaleita
½ rkl suolaa
n. ½ dl hunajaa tai siirappia
n. 7 dl vehnäjauhoja tai hiivaleipäjauhoja
50 g rasvaa

Käyttäjä saloka kirjoittanut 18.03.2015 klo 11:06

Uskalsin mennä vaa´alle, eikä se niin hervottomasti ollu paino noussu. Hiukan. Mut se että olen tässä syönyt joka päivä herkkuja, ni ihmeen vähän oli painoa tullu.
Aloitin taas samalla ruokapäiväkirjan pidon. Inhottaa sen pitäminen, mut ehkä se on hyvä sitten pidemmän kaavan mukaan.

Sämpylöistä tuli hyvii. Ei huomannu kaurahiutaleita ollenkaan. Teen uudestaankin, ehkä tattari hiutaleista tai hirssihiutaleista, sitten tulevaisuudessa.

Olen ihan ventti. Ei millään jaksais tätä elää enää. Taidan tänään pitää matalaa proffaa, etten vedä itteäni piippuun.

TÄnään ruuaksi eilistä makaronilaatikkoa, iltapalaksi Mysliä (ehkä) ja sämpylää. Välipalaksi viimiset marjapiirakat.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 18.03.2015 klo 19:08

Saloka,

Minullakin on tämä painoprojekti menossa. Jokainen pudotettu kilo kannustaa jatkamaan. kiitos mitä sanoit yksi päivä minun miehestä; kyllä hän on hyvä mies. Olen samaa mieltä, että sellainen on harvinainen aarre, että on hyvä, kiltti ja uskollinen, rehellinen puoliso. Kyllä ne tuntuu aika kortilla olevan. En tiedä osaako sitä aina edes tarpeeksi arvostaa, mutta sisimmässäni mies on kyllä minulle kaikki kaikessa ja onneksi muistan sanoakin aika usein ääneen hänelle hyvää ja kiitollista palautetta. Ja huomaan, että hän sitten ilahtuu siitä, vaikka yrittää olla ihan coolina.

Voimia sinulle. Palaan paremmalla ajalla🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 18.03.2015 klo 20:05

Iso ahdistus valtasi mielen. Ilmeisesti yks mun face kaveri on kuollut. Ihan suoraan sitä ei ole kirjoitettu tai sanottu, mut monen monta ihmistä on lähettänyt sen sivulle suruvalittelut. Ei se voi olla feikkii, eihän?

Erottiin tytön kanssa riidoissa. Soitin hetken päästä perästä. Puhuu mulle mut sanat on melkein "en mä tiä" Ota siitäkin sit selvää...

Tyttö lähtee viikonlopuksi ehkä mökille tätinsä ja taatan kanssa. Mä en mee, ku isä menee. Mä en halua olla saman katon alla. Olen niin monta kertaa nähny isän huonona, et en saa pahaakaan rauhaa itelleni. Isä tietää ja ymmärtää.

Kaipa sitä tarvis mennä iltapala sämpylät tekee...