Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 25.02.2015 klo 12:45

Ei huvita syödä mitään. Juon makeeta teetä ja toivon sen auttavan ees vähän. Yritän kirjoittaa tätä pahaa oloani pois, mut en onnistu siinä. Pelkään koko ajan jotain pahempaa.

Tänään olis kerho. En tiä jaksanko sinne mennä kuuntelee, että toisilla on elämäniloa ja kaikki asiat hyvin. Tosin ehkä saan asiat rullaa siellä. Eihän mun tarvii siellä sanoa sanaakaan, mistä mä ees puhuisin.

Kroppa alkoi heti särkee ja sattuu kun ylös nousin. Ajatus siitä että joutuisin menee jonnekkin kauemmas kun täällä kotona liikkua on ikuisuuden asia.

Isän sairaus tai dg saan mut lyttyyn. Kyl me sitä ajateltiinkin ja pelättiinkin jo, mut että noin vakava. Koska isä joutuu muuttaa johonkin hoitokotiin. Sitten isä masentuu ainakin. Onneksi nyt se sairaalarumba on katkennut.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 26.02.2015 klo 15:55

Lähdin äitin kanssa aamusta kaupoille, kun piti postissa käydä.Saatiin sit muutaman tunnin kulutettuu ja kassit täynnä ruokaa ja tavaroita. Ite taas väsyin ja jotenkin sit jaksoin kotiin. Ehkä se hammasta purren taktiikka on mulla hyvä. Loppu viikon aijon levätä ja tehä sitä mitä jaksan. Maanantaina on taas kävelemistä ja jaksamisen koettelua.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.02.2015 klo 13:08

Eilen hiipi ajatuksiin taas tämän kaikki lopettaminen. En jaksanut enää tätä kipua ja sitä että en voinut tehä käsitöitä. Sormet sattui niin paljon, että ei ne suostunut toimimaan niin että olisi kannattanut tehä jotain. Nytkin tä näppäinten näpyttäminen tekee ihanaa vihlontaa sormiin ja istuminen saa jalkoja satuu.

Kävin kaupassa ostamassa viikonlopun ruuat. Ajatus olisi, ettei kauppaan tarvis enää tälle viikolle mennä. Söin tossa eilen ostamani melonisalaatin. Mä oon niin tykästynyt tohon salaattiin ja ajattelin, että tekisin sitä itelle joskus. En vaan tiä koska erinlaisten melonien satokausi on. Koska ne on halvempia.

Paino on taas noussu. Mä en jaksa enää tätä. Kun joskus lääkäri soittaa, ni kysyn mitä hän tarkoitti sillä lääkettömällä ja mitä se tarkoittaa mun kohdalla. En mä voi enää näinkään jatkaa.Nä isot housut on ainoat siistit housut mitkä mulle menee, eikä näkään mee enää kauan. Enkä viitti lökäreissä ihmisten ilmoilla kulkee.

Mieli on musta ja maassa.

Katoin eilen jotain 3kk vanhaa silminnäkijää.Siinä puhuttiin työuupumuksesta. Siinä sit kerrottiin niitä oireita ja kappas, ne sopii aika pitkälti muhun. Tosin en ole töissä. Ehkä mä joskus tästä jotenkin nousen.

Käyttäjä arka kirjoittanut 27.02.2015 klo 14:38

Hei Saloka!
Oletko työttömänä vai eläkkeellä? Minä olen eläkkeellä toukokuun loppuun asti. Mistä kipusi johtuvat? Toivottavasti isäsi kunto pysyy hyvänä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.02.2015 klo 22:16

arka kirjoitti 27.2.2015 14:38

Hei Saloka!
Oletko työttömänä vai eläkkeellä? Minä olen eläkkeellä toukokuun loppuun asti. Mistä kipusi johtuvat? Toivottavasti isäsi kunto pysyy hyvänä.

MOi Arka.

Taisin päästä työkyvyttömyyseläkkeelle vuoden vaihteessa. Ei ainakaan kelan papereissa ole päättymispäivää.
Ei oikee tiedetä mistä nä kivut johtuu. Olen tota lisäkilpirauhasta lukenut ja siinä on oireena kivut. Mut en sit tiä onko mulla niin pahana se, että se tekee tällästä.
Isä jaksaa jotenkuten. Mennään päivä kerrallaan.

...
Käskin tytön mennä omaan sänkyyn nukkumaan ja menikin ihan kiltisti. Ite saan nyt olla rauhassa ja hengähtää. Hän saa aamulla sitten, kun ite mä oon sängyssä.

Ilta on menny ihan ok:sti. Lakkasin kynteni neo pinkiksi ja tyttö laittoi 2 tähteä molempiin nimettömiin. Saa nähä kauanko nä lakat pysyy.

Huomenna pitäisi yrittää jaksaa siivota. Kerätä astiat ja roskat ainakin. Housut pitäisi pestä ja suihkussa käydä. Katotaan mitä jaksan tehä ja koska.

Käyttäjä arka kirjoittanut 28.02.2015 klo 09:51

Hei Saloka!
Kiitos että vastasit kysymyksiini, olen halunnut tutustua sinuun paremmin koska olen jo pitkään lukenut mitä sinulle kuuluu. Minkä ikäinen tyttösi on, minulla on 17vuotias tytär, käy lukiota toista vuotta. Vai sinun pitää siivota, se on aika raskasta hommaa. Hyvä että isäsi voi tilanteeseen nähden hyvin.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.03.2015 klo 11:43

arka kirjoitti 28.2.2015 9:51

Hei Saloka!
Kiitos että vastasit kysymyksiini, olen halunnut tutustua sinuun paremmin koska olen jo pitkään lukenut mitä sinulle kuuluu. Minkä ikäinen tyttösi on, minulla on 17vuotias tytär, käy lukiota toista vuotta. Vai sinun pitää siivota, se on aika raskasta hommaa. Hyvä että isäsi voi tilanteeseen nähden hyvin.

Moikka Arka.
Mun tyttö on jo 12 v.siinä ihanassa iässä, kun oma tahtoa on todella paljon ja sitä että kyl hän osaa ja pystyy. Nytkin hänellä on yksi suunnitelma, vaihtaa meidän huoneet päittäin, eli mun ja hänen huone. Siitä tulee raskas ja pitkä urakka ja pelkään sitä. EN tiä miten saisin hänen ajatukset pois siitä asiasta.

...
En ole vieläkään jaksanut täällä siivoilla. Olen jotain pientä tehnyt, mut siihen on jäänyt. Pyykkikoneen sain eilen kerran laitettuu päälle ja astiat. Täytyy tänään laittaa uudelleen astioita pesuun. Tänään sain pitkästä aikaa pestyy itteni ja pitäis tänään hiukset selvittää jollai ihmeen konstilla. Olen uhkaillut että leikkaan hiukset lyhyeksi, mut siihen porukka ei suostu.

heti aamusta tuntuu että voimat on poissa. Huomenna on aikainen herätys ja pitäis piikille mennä. TÄnään täytyy jossain vaiheessa cohemi ottaa. Niin vaan tekis mieli mennä sänkyyn takas nukkumaan tai ees lepää.

Eilen yritin käsitöitä tehä, mut mieli meni matalaksi, kun en pystynyt ku kerros silloin ja kerros tällöin sukkaa tekee. Voimat on kateissa ja sit alko sormet tuntuu tukeilta ja särkee.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.03.2015 klo 13:27

Tekis niin mieli alkaa leipoo, mut en uskalla. Injektio jälkijuttuna menee maha sekaisin, joten ei o kovin hygieenistä touhua toi leipominen sit. Ehkä mä pärjään ilman pullaa tai tuoretta leipää. Onhan mulla setsuuria ja korppua.

Mun injektio laskettiin 210mg -> 150mg:aan. Saa nähä miten se vaikuttaa. TÄllä hetkellä en ole ihan niin väsynyt ja voimaton. Ennemmin tuntuu että olen hiukan energinen.

Lääkäri sano että verikokeissa ei ole mitään uutta. Eli miksi mulla sit on virtsahappo ja lisäkilpirauhasarvot korkeet ja mitä ne sit on ollut.

Huomenna tarvii aamusta soittaa tk:hon. En jaksa enää tätä suoliston oikkua. Tänään on ollut taas tuskaa. Ei pahemmin kiinnosta mennä istumaan vessaan, ku saa kivusta tai huonosta olosta huutaa. Verta ei ole tänään tullu, ihme.

Mut just joo... Kaipa tämä tässä menee. Ootan tytön tuloo kotiin. saa nähä millä päällä hän on.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.03.2015 klo 12:45

asiat taitaa olla sittenkin huonommin mitä ajattelin. Kävin tk-lääkärissä ja se tutki ja lähetti päivystyslabraan, kun olen aika kalpee. Nyt asiat on hoidettu ja jään odottamaan vastauksia. Takamus vuotaa koko ajan, nyt sotkee housujakin. Lääkäri ei osannut sellai sanoo mistä johtuu, ei ainakaan ollut selvää syytä. Mulla lisättiin mahalääkettä, jos tai ettei mikään lääke ärsytä enempää mahaa. Sain kiellon särkylääkkeihin, mut jos on ihan pakko ottaa, ni panadolia sitten. Voi tulla uusi keikka tähyyn ja mä niin rakastan sitä toimenpidettä tai sitä tyhjennystä.

Olen kohta lähössä kauppaan. Tyttö hajotti puhelimensa, joten tarvii äitin kukkarolla käydä ja ruinata rahaa sellaiseen. Olo ei kyl ole ihanteellinen lähtöön, mut pakko lähteä.

Isä on tänään ollu tutkimuksissa. Selkäydin. Hänellä on tarkat ohjeet mitä tekee jos jotain huomaa. Isä oli aika pirtee ja jaksoi naureskella asioista. HUomenna hänellä on taas sairaalapäivä, ni ku eilen ja tänään. Onneksi vaan labrat.

Huomenna pitäisi tutun tulla pe asti ja sit hän tulee ta su takas. Annoin sille tarkat ohjeet mitä tekee ja muutenkin hän pitää huolta mun terveydestä ja jaksamisesta.

Käyttäjä arka kirjoittanut 04.03.2015 klo 07:32

Hei Saloka!
Miten olet voinut. Viipyykö isäsi pitkää
n sairaalassa? Ikävä että mahasi on kipeä. Vai meni tyttäresi puhelin rikki.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 04.03.2015 klo 11:38

Arka, heti isä pääsi pois, kun otettiin selkäydin näyte. Sekään ei menny ihan oppikirjojen mukaan. Tänään hän joutu taas sairaalaan, verikokeille. Sit hän joutuu ensi viikolla taas vissiin. Ollaan taas tässä tilassa että koko ajan joutuu sairaalassa juosta.
Tehtiin tytön kanssa niin, että mä annoin oman puhelimen hänelle ja mä otin sen uuden. Vaikka se on ns. samanlainen ku vanhakin, ni silti se on vaikee käyttää.

Mä oon voinut vaihtelevasti. Päätä hiukan sattuu, enkä saa siihen mitään ottaa. Olen tosi väsynyt ja voimat on finaalis. Mun pitäisi jaksaa, kun tuttu tulee tänne. Sovittiin tutun kanssa että hän hoitaa mua. Hän laittaa teetauot ja lepoajan, jollen ite tajua asiaa. Teemme asioita pikku hiljaa. Mun piti leipoo nopee marjapiirakka, mut en ole sitäkään saanut aikaiseksi saati pesukonetta päälle laittaa.

En jaksanut kattoa, vuotaako suoli vielä. Ei olis mikään ihme jos vuotaa. Eiliset housut saa laittaa roskiin, niin veriset ne on. Ketuttaa kun äiti ei välitä yhtää, vaan laittaa juoksee kaupoista kauppaan.

Veriarvot on ihan ok, kait. Yksi arvo oli hiukan omituinen. En lööytänyt siihen viitearvoa oikee. Mun arvo on paljon pienempi. Ja viitearvo oli joku laskutoimitus ja prosenteissa. TÄytyy kattoo jos lääkäri soittelee.

Käyttäjä arka kirjoittanut 04.03.2015 klo 13:17

Hei Saloka!
Hyvä että tuttusi tulee hoitamaan sinua kun olet väsynyt. Toivottavasti suolestasi ei tule enää verta. Ikävää ettet voi ottaa särkylääkettä päänsärkyyn.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.03.2015 klo 17:26

Olen jostain saanut jotain ihme voimia. Meno on myös semmoinen. Eilen siivoilin laatikoita. TÄnään on olohuone uudessa järjestyksessä,kaupungissa käyty, ruoka tehty, leivottu sämpylöitä. jne

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.03.2015 klo 13:23

tuttu näki nyt millaista mun elämä on. Hänen huolestunut katseensa mua kohtaan oli ku koiranpennun katse.
Tyttö soitti yhtäkkiä mulle ja sano et taata on tosi huonona. Ei muuta ku kamppeet niskaan ja kattomaan tilanne. Löysin hiljaisen, vaaleanharmaan ihmisen tuolilta. Ei oikee reagoinut muhun tai mun puheseen muuta kun mutisemalla. Kysyin sit haluaako hän omalle tuolille, kun kaatuessa oli menny lähimpään tuoliin istuu. Onneksi oli tuttu mukana. otimme isästä kii ja hiljaa käveltiin hänen omaan tuoliinsa. Sit kysyin, pärjääkö hetken. En olis saanu lähteä, mut en pysty olemaan siellä. Lähdettyy soitin äitille ja kerroin tilanteen. Äiti oli sit lähtenyt heti töistä. Kaupan jälkeen menin takas taatan luo ja äiti siellä olikin jo soittanut jonnekkin. Isä laahusti pieniä askelia eteistä pitkin vessaan. Siellä hän seisoi pytyn eessä pitäen toisella kädellä seinästä kiinni.
Anteeksi tämä sepitys. Olen tosi ahdistunut ja hermostunut.Pelkään maksaa laskuja, jos teenkin jonkin peruttamattoman virheen. Ei tee mieli syä eikä paljoo jua. Pelkään että tämä on se viiminen naula isän arkkuun että kohta hän kuolee. Isä on ti jälkeen menny va huonompaan kuntoon. Tyttökin sano sitä. Onneks tyttö on ihan ok. Tossa hän maalailee itelleen säästöpossua. Kauan joutusin painottaa hänelle, ettei hän tehnyt mitään väärää, vaan tosi oikein.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 08.03.2015 klo 13:31

Halit ja Voimia🙂🌻