Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä arka kirjoittanut 27.12.2014 klo 11:16

Hei Saloka!
Voimiaa sulle! Aiotko juhlia uutta vuotta. Minä kait en tee mitään erityistä, kotona olen ja katson TVtä ja luen.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.12.2014 klo 14:10

Moikka Arka. kivaa että olet jaksanut kirjoitella. Mun perinteinen uusi vuosi menee rai, rai_tyyliin. Teemme ruokaa ja jne tytön kanssa ja sitten illan ja yön olen yksin. Jotenkin tuntuu että uusi uosi on mulle tärkeempi mitä joulu tai juhannus.

...
Otin just sämpylät uunista. Onnistui ihan hyvin, mut en tiä makua. Niistä tuli valtavia.Kädet syyhyy jo, kun ootan että soseet kaupoissa halventuvat ja pääsen niitä käyttämään sämpylöissä. Kun olin kohottanut taikinan, oli pakko tutulle soittaa ja kysyy, mitä mä tälle taikinalle nyt teen. Olin ihan Ööö. Siitä on niin kauan aikaa kun olen viimeksi gluteenista leipää tehnyt.

Tytöllä on kaveri taas. Kaveri tuli toiselta puolen kaupunkia, enkä tiä kuinka kauan on. Sanoin tytölle että leipää saa ottaa, jos tahtoo. Ne kattovat telkkaa,jotain elokuvaa. Mä olen "evakossa" omassa huoneessani.

Löysin eilen taas hienot sukat netistä ja tänään sain ohjeen niihin. Niin kädet syhyy, kun tahtoisin alkaa tehä niitä. En va jaksais oikeeta lankaa alkaa hakemaan. täytyy katella, koska alan tekee niitä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.12.2014 klo 13:25

Mun oli pakko 1 aikaa yöllä alkaa tekee niitä sukkia. En saanut yhtään mielenrauhaa ja kun kaivoin oikeeta lankaa laatikon pohjalta. Tänään pääsen jatkamaan.

Kävin hakemassa lisää lankaakin. Ihan ku mulla ei sitä kotona ole tarpeeksi.

Olo on väsy. Päässä pyörii ajatuksia ja suunnitelmia. Tuntuu että pää hajoaa ihan koska vaan, näistä asioista. En saa mielenrauhaa mistään, koskaan.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 28.12.2014 klo 16:06

Saloka☺️❤️

En minäkään saa mielenrauhaa mistään, koskaan. Tuo lause oli aivan, kuin minun päästä otettu.

🙂👍

Käyttäjä haitula kirjoittanut 28.12.2014 klo 22:02

Hei saloka 🙂
Täällä toinen innokas sukan kutoa 🙂
Tänään sain valmiiksi omat sukkani. Aloitin 10v tytölle sukkia ja lupasin lapaset myös.
Ja uudet sukat itselle jo polttelee ajatuksissani 😀

Käyttäjä saloka kirjoittanut 29.12.2014 klo 11:18

Haitula, mulla toi käsitöiden tekeminen on terapiaa. Jotenkin uppoudun siihen. En tiä mihin niitä sukkia laitan, mut eipä ainakaan tytön ja siskon varpaita palele. Nyt noisukat mitä teen, eitunnu valmistuvan millään. Mut kaipa pikku hiljaa hyvää tulee.

AK, kumpa jaksaisi toteuttaa kaikki mitä pään sisällä on. Mut niitä on välillä niin paljon ideoita että ei riitä tunnit.

...
Tyttö valittaa pahaa oloa.Saa nähämitä sekin sit on. Mun pitäisi huomenna mennä kauppaan ostaa jotain hauskaa keskiviikoksi. Ensi yönnä on suomen peli klo 3-5 aikoihin ja ajattelin kattoa sen. Saa nähä täytyykö tehä sohvalle petivai mitä. Pitää varmaan tänään ottaa pikku päikkärit vielä.

Käyttäjä haitula kirjoittanut 29.12.2014 klo 21:32

Mulle kans käsityöt on terapiaa ja tapa rentoutua 🙂

Käyttäjä saloka kirjoittanut 30.12.2014 klo 21:06

katoin suomen pelin ja menin 5.30 nukkumaan ja äiti herätti tietenkin 10 jäljistä ja kerto että joutuu soittaa tytölle lääkärin.

Ei lääkäri mitään ihmempää kertonut. Tulehdusarvo oli ok, mut kipuja on.

Sisko kävi alku illasta teellä.Puhelimme perheasioita ja kaikkea muuta.

TÄ kirjoitus on hiukan tämmöinen, akku loppuu...

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

Käyttäjä saloka kirjoittanut 31.12.2014 klo 11:19

tytön puheisiin jos uskoo, on kipu hieman hellittänyt. HÄn on alkanut syömään hiukan enemmän. Ehkä me selvitään tästä. Mikäsit lieneekin ollut. TÄytyy va ne labratulokset mennä tekee, et saa tietää missä kondiksessa neitin kroppa on.

Oottelen tässä, koska neiti tulee. Vietämme uuden vuoden kahestaan. Syömme ja vietämme yhteistä aikaa. Katomme kai tv:tä ja halimme. Alku illasta tyttö lähtee sit mun vanhemmille.

Huomenna olen sit eläkeläinen. Kamala ku toi sana tuntuu niin vanhalta, että olisin vanha akkeli. Ehkä mä olen vanha. Mut iso "apina" laskeutui harteilta. Ei tä elämä tässä miksikään muutu. Sama vanha ihminen mä täällä oon. Tosin ehkä olen vapaampi hengittämään.

Mitäs vielä. Olo on ihan ok. Sain nukkua yöllä ihan ok:sti. Ehkä tämä päivä tässä menee...

Vielä kerran, HYVÄÄ UUTTA VUOTTA🙂🎂

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 01.01.2015 klo 09:04

ONNEA "Eläkeläiselle"🙂🎂🙂🌻!!!

Toivottavasti minustakin tulee sellainen🙂 Saisi olla loppuelämänsä rauhassa kaikenmaailman häiriköiviltä psyk.poleilta🙂

Hyvää Uutta Vuotta 2015!

🙂👍

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.01.2015 klo 15:25

Kiitos AK 😍

Yö meni hiukan päin helvettiä. Massennuin ja kettuunnuin tosi paljon. Join melkein litran leijonaa, mut en saanut itteäni känniin ollenkaan. Tunsin epäonnistuneen. Olinn valmis vetää ranteet auki. Jotenkin sit jatkoin iltaa ja yötä eteenpäin. nukahdin kesken suomen pelin, joskus 4.30-5 aikoihin. Heräsin 6 aikoihin,. Valvoin johonkin 8 asti ja menin muutamaksi tunniksi nukkumaan. Taas heräsin. Sit sain joskus nukuttuu taas ja nukuin monta kertaa heräneenä joskus tunti kaks sitten. Hiukan huono olo on. Niin henkisesti ku fyysisestikin.

Maha tai suoli päätti klo 6 että puskee kaiken ulos mitä on säästänyt. Olo oli senkin vuoksi heikko. Luulin että saan perunaa jo syä, kun ei se syödessä eikä sen jälkeen tehnyt pahaa ollenkaan. En sit voinukaan.

tyttö tuli aamusta tänne. Hommasin eilen sille netflixin. Tyttö on ollut kultainen ja ihana. hän kiikutti mulle suklaata kun nukuin. Heräsin siihen ku hän oli vieressä ja antoi suklaalevyn.

Huomenna pitää puolelta päivää mennä kauppaan. mulla on vajaa rulla paperia enää. Jännään, riittääkö se. Päätin että aletaan tytön kanssa syömään soijarouhetta enemmän. Jauhelihan hinta on ihan sairaan kallista täällä ja kun meille ei riitä kun toi 400 g yhdeksi kerraksi. ollaan himoja siihen.

yks sano faces että olen itsetuhoinen ja mun tekeminen on sitä. että mun pitäisi kääntää se toisinpäin. miten kummassa mä sen käännän. Olen ollut kauan itsetuhoinen syömisen osalta. Mulle on siitä niin usein sanottu. En osaa syä niin ku pitää. Mun pitäisi päästä johonkin laitokseen muutamaksi kk ja sen jälkeen tarkkaan valvontaan. En ti olenko muuten itsetuhoinen. Se että olen väsynyt koko ajan, onko se itsetuhoisuutta? Se että sanon etten jaksa enää yhtään mitään, onko se itsetuhoisuutta? No viime yönnä uhkasin vetästä ranteet auki, mut olin tosi maassa ja tuntu että painin yksin tätä pahaa vastaan. Jos olen ni itsetuhoinen, miksi hoitaja tai lääkäri ei tee sille mitään? millainen on itsetuhoinen ihminen?

Noi sukat ei ikinä valmistu. Googlaa "nyöritetyt polvisukat" ni näät jonkun blogist millaisia sukkia yritän tehä. Vaikka mulla on 3½mm puikot, ni on tuskaa tehä 200 silmukkaa per kerros. Peitossakin on va 160 silmukkaa.

Mut mä taidan mennä maate ja kattoo tota mäkihyppyä. Yritän jua tota kolaa, että kroppa saa sokeria ees hiukan.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 02.01.2015 klo 15:13

Saloka,

Jos minä joisin pullollisen viinaa niin varmaan hmm.. kuolisin🙂 No, minä olenkin erittäin huono kestämään alkoholia.

Minulla itsetuhoisuus ilmenee siten, että en välitä itsestäni. En syö ollenkaan tai syön liikaa ja mitä sattuu. En käy pesulla, en liiku ulkona, en huolehdi, että saan unta tarpeeksi ym. Myöskin tunnepuolella silloin vihaan ja halveksin itseäni. Jotenkin näin..

Ehkä sinulla ei ole oikeanlaisia hoitavia ihmisiä, kuten en tiedä onko kenelläkään. Minua alkoi psyk.poli hätyyttää, että sinne varattu aika minulle. En tiedä mitä meinaavat. En ole käynyt siellä maailman aikoihin. Vähän inhottaa..

täytyypä googlata nuo sukat.

Häntä pystyyn🙂👍

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.01.2015 klo 15:35

Muuten ihan ok,mut suoli on huonossa jamassa. TOivon sen rauhottuvan ma mennessä.

Olen tuolla faces saanut aika hyökytystä. Olen ottanut asenteen sinne, että ne ei tiä mun tilannetta joten ne puhuu siitä mistä ne vaan tietää. En mä voi hylätävanhempia tällä hetkellä, kun siskoni sen jo teki. Mä tarviin vanhempien apua. En jaksa tätä arkea muuten.

Tänään olen miettinyt sitäkin, mitämä alkaisin tässä tekeee. En jaksa kiinnostuu tai välittää enää mistään. Tytön rajat on muualla. Sysään vastuun myöhemmäksi tai muille. Unohdan asioita enkä jaksa kiinnostaa, onko kotona ees ruokaa. Haluaisin olla va sohvalla tai suihkussa, kuhan saisi olla jossain rauhassa va. Ehkä tämä masis on menny huonompaan kuntoon nyt, tämän kaikkien juttujen ja pelkojen takii. Ehkä tarvitsisin jotain mieltä nostavaa, mut en uskalla soittaa lääkärille.

Ollaan tässä tänään puhuttu tutun kanssa. Molemmilla olisi kauhian hinku mennä uimaan. Tossa mettän takana on uimahalli, mut en tiä kykenenkö sinne menee ja mahtuuko toi äitin uimapuku mulle. Mun pitäisi laittaa sinne viestiä, mut sit tulee eteen tä, mitä kirjoitan ja mitä kysyn ja jne. Ehkä mä joskus saan sen aikaiseksi sitten.

Täällä on pirun kylmää ja haluaisin mennä suihkuun lämmittelee. Tyttö on kaupangis, enkä tiä koska tulee. Äitija isä kiehuu mulle luurii pitkin. Mieli ala menee va enemmän alaspäin.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.01.2015 klo 11:31

Kiitos AK kirjoituksesta. Yritän nostaa sitä häntääni, mutta sen päässä on iso paino. Yritän saada sen painon pois.

Tällä hetkellä syön va kerran päivässä oikeastaan. Silloinkin sen lämpimän ruuan.Ehkä joskus ratkean johonkin, niin ku eilen korppuihin. JOtenkin olen näiinkin olen ihan täysi ja tuntuu että en tarvitse yhtään enempään. Painoa en ole tarkkaillut, kun puntari on isällä. oikeastaan ihan hyvä niinkin. En taho ahdistua enkä tuntea sitä epäonnistunutta oloa siitä että paino on noussut.

Tänään ajattelin tehä soijarouhekastiketta. Saa nähä mitä siitäkin sit tulee, en ole ikinä kokeillut. Mulla ei vaan ole pakkasessa mitään lihaa, enkä jaksa lähtee kauppaan.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.01.2015 klo 13:43

Suoli edelleen huonona. En voinut tänään soittaa tk:hon, joten se siirtyy keskiviikolle. mä niin toivoin että se ois jo rauhottunut, mut ei.

Syömiset on päin mäntyy.En taho laittaa sisuksiin mitään ruokaa, etten joudu sitten ripuloimaan niitä pois 10 kertaa.

Olen patti tilanteessa.

viime yönnä taas valvoin. Ei millään uni tullu. Olenkin sit nukkunut va joku 5 tuntii. Hiukan torkutti piikillä, mut onneks hoitaja ei antanut kauan torkahtaa.