Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.12.2014 klo 11:02

Tyttö valittaa mahaansa, kurkkuaan ja päätään. Mahtaako olla todellisuutta, tai sit tekee itsensä kipeeksi, kun ei tahdo mennä esitykseen.

Istun tässä uudessa sohvassa. Pieni tä on, mut kai me tässä tytön kans pärjätään. Pakko on.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 15.12.2014 klo 13:50

Kiva, että olet saanut uuden sohvan. Toivottavasti pääset pian käyttämään sitä. Täälläkin on nyt pari päivää ollut lunta. Tsemppiä sinne polikäynnille isäsi kanssa. Minulla on nyt vähän sitä sun tätä ja ei oikeastaan mitään eli sekalainen/hieman alavireinen veto päällä. Pms-juttuja ja muutamia käytännön asioita päällä. Mutta, eiköhän se taas tästä.

Hyvää alkanutta viikkoa🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.12.2014 klo 15:28

Kiitos AK 🌻🙂🌻

Isän polikäynti meni ihan hyvin. Siellä juteltiin isästä ja isän sairauksista. Äiti sano monta kertaa että isä on lisäajalla. Sen keuhkot on ihan loppu jo. TIetenkin se kolahti muhun, vaikka tiesin siitä jo. Isä menee (ainakin pitäis mennä, jollei sairastu) tammikuusta muistitesteihin. Äitin pitäisi tk:sta tilata hoitaja, joka alkaa isän painoa tarkkailee. Mitään lääkemuutoksia ei tehty. Niitä isän kaatumisia seurataan ja näitä keuhkokuumeita.

Polilta sitten lähin äitin kanssa Kelaan, ku isä lähti taksilla päiväsairaalaan. Kelassa oli sit niin tyli muija että voi hyvä päivää. Pitää yrittää soittaa loppu viikolla lääkärille ja pyytää jos se ystavallisesti lähettäis mulle sen lausunnon.

Kelasta mentiin yhen kaupan (tiger) kautta postiin tohon isoon liikekeskukseen. Siellä postin ja ison kaupan kautta tultiin kotiin. Äiti osti mulle kaupasta herkkuja mm. munkkia. Olen alkanut ihan tosissaan syömään tavallista gluteenia. Söin ne munkit just ja voi ihana ku ne oli hyvää.

Kaupan vessas meinasin saada sätkyn. Luulin että nyt alko suoli verestämään, mut ehkä se olikin se 7-8 tuntia sitten syömä keitetty porkkana.

Sossusta tuli paperit, enkä mä ymmärrä niistä mitään. Saanko rahaa tai en. Tähystä ei ole tullu yhtään mitään.

Mut tällästä täällä. Jalat huutaa hoosiannaa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.12.2014 klo 19:05

laskin väärin. se oli 20-21 tuntia.

Äiti kävi tossa "suomentamassa" sossu laput, mut ei hänkään tiä kuinka paljon sieltä saan. Huomenna sit näkee, onko tilillä jotain ja kuinka paljon.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.12.2014 klo 10:41

tuli sieltä sossusta ihan hyvin rahaa ja sitten tuli ne sukkarahatkin, jotka lähetin jo viime viikolla. Nyt ootan että pääsen linja-autolla tonne kauppakeskukseen, taas. Tällä kertaa menen yksin sinne.

tuttu ruinaa multa rahaa. Hänellä ei kuulemma ole rahaa eikä ruokaa. Tiedän että ne rahat menis tupakkaan ja johonkin, ei ruokaan. Hän ei osaa ostaa kunnon ruokaa (mm. perunoita, lihaa yms.) vaan hän menee kola ja makkarahyllylle. Olen päättänyt et vaikka mulle tulee paha mieli, ni mä en hänelle rahaa anna. Ennemmin kylven siinä pahassa olossa sitten.

Pitäkää peukkuja, että tota peittolankaa on vielä kaupassa. Se takii ja alkon takii lähen liikenteeseen tänään. Tuttu sano ja itekkin eilen huomasin, että tosta peitosta tulee aika paksu ja painava, mut ehkä se on parasta, kun tähän kylmään olkkaan tulee. Eipä palele sitten.

Eipä tänne tämän ihmempää. Tähyn tuloksia ei ole vieläkään tullu. Koko ajan jännitän, onko tämä huono vai hyvä merkki sitten. Eiliset munkit ei ainakaan vielä ole huonoa tehnyt. Uskallanko tänä ostaa kaupasta sämpylää ja syä sitä sitten? TÄytyy puntaroida asiaa tänään. Jotenkin tekis mieli sämpylää ja mehua. Päiväruoka on jääkaapissa, joten ei tarvi siitäkään huolehtia. Siellä on eilen äitin ostama salaattikin vielä, joten saan illalla vaikka sitä syä, jos nälkä on.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.12.2014 klo 14:23

Ei ollut vaalean harmaata lankaa enää, mut oli mustaa ja valkoista. Ostin sit valkoista. TOivon että nyt riittää langat. Tuli ostettuu myös kalenteri ensi vuodeksi, ihana koirakalenteri <3. Mitähän sitä muuta ostin... Aikuisten "limppaa", uudeks vuodeks. Kasirasvaa, joka on 24 tuntia vaikuttava. Muutama munkki, nam. jätskii ym. Niin ostin mä sämpylöitä. Onneks katoin pussien taakse, aika monessa oli jäämiä maidosta. Eli päätin että kun olen tarpeeksi ärsyttänyt mahaa gluteenilla, alan ite tekemään erinlaisia sämpylöitä ja leipiä. Tulee paljon halvemmaksi, koti tuoksuu tuoreelle leivälle ja tiän mitä syön.

Ajattelin yllättää tytön loppu viikosta. Hän on niin kauan pyytänyt lasangea. Nyt voisin kokeilla tavallista, kuhan hakisin kaupasta niitä levyjä ekana. Tos lähikaupassa bataatti on 2 e kilo, joten niitäkin tarvii mennä ostaa, jos sitä bataattilaatikkoa teen isälle ja itelleni. Mulla olisi tässä loppu viikko aikaa, joten täytyy suunnitella.

Olen muuallekin (face) kirjoitellut tästä henkisestä tilastani. Siitä kun pelkään sitä puhelinsoittoa isästä. Siitä että omat voimat on tosi matalat.

Huomenna pitää soittaa sille lääkärille. Toivottavasti hän ei kysy voinnista mitään.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.12.2014 klo 20:11

laitoin uuden sohvan vuoteeksi. Kävin suihkussa lämmittelemässä, hain peittoja ja tyynyjä ja majottautusin vuodesohvalle maate. Tässä sit maataan niin kauan että kutsu käy sänkyyn.

Isä kävi hakemassa loput juurekset, jotka äiti laittaa huomenna keittoon.

Mun suolisto on tehnyt ihan tenkkapoon. Saa nähä koska toimii seuraavan kerran. Jotenkin omituista tämä ettei heti syömisen jälkeen tarvi ravata 5-6 kertaa vessas.

Nenä vuotaa ja aivastuttaa. joko muhun se flunssa iskee. tai onko tämä va tätä omaa tautia.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 17.12.2014 klo 07:49

Kiva, että uusi sohvasi on käytössä. Muistan, kun itse ostin viime vuonna elämäni ensimmäistä kertaa ihan uuden sohvan ja kyllä se tuntui mukavalle, kun ei ollut mikään vanha, nuhjuinen, kuten kaikki edeltäjänsä. Mies nyt nukkuu meidän sohvassa evakossa makkarista kuorsaamisen vuoksi.

Varmaan ihan viisasta olla antamatta rahaa jos tietää että ne ei mene mihinkään järkevään. Muutenkin meidän täällä kirjoittelevien rahat taitaa olla sen verran pieniä, ettei niistä ole vara antaa minnekään.

Me käytettiin miehen kanssa alkukuusta niin paljon rahaa jouluvaloihin, koristeisiin ja muihin joulujuttuihin, että siksi ollaan nyt p.a ja seuraavat rahat tulee vasta 22.p Mutta me tiesimme, että miten tässä käy. Pakkohan se joulukin on jollain rahalla laittaa vaan.

Alkossa käynti huvitti minua. Itse en edelleenkään "uskalla" ottaa yhtään alkoa, kun pelkään heti delaavani. Tuskinpa niin kävisi, mutta se on joku outo kammo.

Kiva, että olet voinut maistella munkkeja ym. Munkit on aivan ihania tuoreena. Minä olen nyt paisunut kuin pullataikina kun olen estoitta herkutellut, joten minun osalta taitaa taas välillä tulla pesäero kaikkiin vehnäsiin.

Hyvää Keskiviikkoa sinne🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 17.12.2014 klo 13:36

Joko mun pesukone suurentaa mun vaatteita, tai sit mun iso maha on pienentynyt hiukan. Tä huppari menee jopa kiinni ja eikä ahista. Vaa´alle en o uskaltanut mennä, ku pelkään se näyttävän plussaa.

huomenna täytyy aamusta lähteä 7 aikoihin. Isällä on päivystyslabrat. Tietenkin mun pitää mennä sinne. Vaikka mua ärsyttää se asia niin pirun paljon.

Lauantaina alkaa mulla vapaa vkl. Porukka lähtee mökille. Taidan ottaa sen va levon kannalta.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 17.12.2014 klo 16:52

Mä pääsen vissiin ensi vuonna eläkkeelle kokonaan. Vielä tarvii ihan varmuus siihen kysyy ja tutkia noita papereita, et onko se niin tai näin. Noi kelan paprut on niin epäselviä.

Söin tossa kaupan melonisalaattia. En jaksa riisiä keittää. Otan makkaraa sitten myöhemmin, jos nälkä iskee. Toi salaatti oli ihan hyvää, vaikka en vieläkään tykkää hunajamelonista. huomenna teen sitä lasangea ja pyydän tyttöä myös syömään.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 18.12.2014 klo 10:16

Minun naama kapenee heti, kun olen pari päivää syömättä kaikkea roskaa. Mahan pienenemistä saakin sitten odottaa pitempään.

Kiva, että teet tytölle lasagnea. Toivottavasti tulee hyvää. Minullakin on nyt ihan hyviä syötäviä kaapissa.

Kymmenen mielenkiintoista kirjaa odottaa lukemista. Osa varattu joulun pyhille, mutta aloitan jo nyt, kun on tuossa sen verran urakkaa. Samalla saa omaan rutiininomaiseen arkeen etäisyyttä ja uusia maisemia.

Tänään mieli onneksi parempi, kuin eilen.

Hyvää Torstaita sinnekin🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 18.12.2014 klo 10:42

Kiitos AK <3

on se vissiin sitten niin, että meikä on ensi vuodesta lähtien eläkkeellä. Isän kanssa puhuttiin ja isä sanoi että äiti ei näköjään kamalan hyvin sulattanut asiaa. Saa nähä kuinka paljon äiti alkaa näyttää sitä mulle. ISän kanssa alettiin kettuilee toisille heti. "mitä eläkeläinen..." ja isältä tuli "ole sä eläkeläinen hiljaa.." 😀

Mä olen jo 6.30 heränyt ja olin 7 aikoihin jo liikenteessä. Kävin isän kanssa labrassa ja rötgenissä. Onneks olin mukana. Autoin sitten napittaa isän paitaa. Isä tuli ite pyytää ja hän tietää että mä teen, jos va pystyn.

Söin aamupalaaki. 2 sämpylää ja sokeritonta mehua.

Aamulla katoin painoa. Ei ollu laskenut, noussu ennemmin.

Ootan lääkärin soittoa.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 18.12.2014 klo 15:15

Minulla varmaan sama eli seuraavalla kerralla haetaan pysyvää eläkettä, kun jo 2009 alkaen olen ollut kuntoutustuella, eikä mikään töihin palaaminen ole realistinen minun kohdalla, enkä sitä itsekään halua.

Miehen kanssa mekin usein höpsitään, että: "mitäs me eläkeläiset" sen jälkeen, kun mies sai pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen elokuussa. Kiva, että sinä olet isäsi kanssa "eläkeläinen", heh. Minä en tosin ulkopuolisille koskaan sano, että olen "nuori eläkeläinen" vaan keksin aina jotain muuta. Lähimmät ihmiset toki tietävät, mutta vieraammille en kerro, koska minusta se asia ei kellekään kuulu mitä teen tai olen tekemättä. Joillakin ihmisillä on kurja asenne siihen jos ihminen on eläkkeellä.

Mietin, että millä tavalla äitisi ajattelee asiasta negatiivisesti jos olet kuitenkin jo pidempään ollut poissa työelämästä niin ei kait se pysyvä eläke asioita mitenkään muuta? Anteeksi jos puutun yksityisiin asioihin, mutta mietin vain..

Täällä ilta pimenee ja minä menen keittiöön hakemaan miehen tekemää ruokaa. Onneksi ei kovin tee mieli mitään herkkuja. Saattaisi ehkä muutaman kilon saadakin pois, taas joskus..

Käyttäjä saloka kirjoittanut 18.12.2014 klo 17:10

AK, sitä mäkin ihmettelen. Ei mun eläminen muutu muuta ku että ei tarvi sitä ahdistusta ja paniikkia ja pennin pyörittelyä aina ku tietää rahatulon loppuvan En mä ihmisenä miksikään muutu. Sama vanha p-kasa mä olen nyt ja kk päästä.

Söin sit kaiken lasangen, eikä tehny tiukkaa. Tyttö sai hiukan ja kehu sitä. Mitähän sitä huomenna keksis. Varmaan makkarasta jotain, ku sitä j-kaapis on.

Isä sai uuden dg taas. Ei se ole ku vasta 12 sille. 2 uutta lääkettä myös. Toinen kyl on nesteenpoistajaa. Tässä alkaa huumori olla kaukana. Toivon tosiaan, että isä alkaisi voida paremmin. Isän hb on laskenut myös. Mut kaipa tämä tässä menee.

Hirvee jano ku söi. Mietin, hakisko jätskii tai mehua. Tosin voisin ne molemmat ottaa.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 19.12.2014 klo 11:06

Tänään parempi draivi🙂

Varmaan sinun äiti ajan kanssa asiaan tottuu ja voihan hänelle sanoa ihan suoraan, että eihän mikään varsinaisesti muutu.. Minun äiti on onneksi (koska minulla ei ole isää) ollut aina tosi reilu ja ystävällinen, ymmärtäväinen ja auttavainen kaikessa, myös näissä mt ja siinä asiassa, että en ole työelämässä. Hän ymmärtää minua, persoonaani ja elämäntapaani. Äiti on ollut suurin tukeni aina ja ilman häntä en tiedä missä olisin.

Siivosin jo aamusta. Siivoan sitten vielä ennen aattoa kerran. Astia ja pyykkikone vielä hurraa. On hämärää ja sateista, mutta se ei haittaa, kun on kauniisti loistavat jouluvalot. Minulla alkaa joulumieli hiipiä taas takaisin. Muutenkin on parempi olla. Ääniongelma on poissa. Olen jo unohtanut sen. Iho hieman parempi ja ilahduin, kun huomasin peilistä, että hiukset on itse asiassa kasvaneet paljon ja alkavat jo näyttää ihan oikealle tukalle. Pitäisi käydä kampaamossa siistityttämässä, mutta en kait koskaan saa sinne itseäni hinattua. Tuumasin, että jos vain hoikistuisin niin en näyttäisi kovinkaan hullulta..se on varmaan taas alkaa parempi kausi ja ehkä myös itsetunto nousee suosta, kun menkat ja pms-oireet on taas vaihteeksi ohitse..minulla vaikuttavat paljon mielialaan, näköjään. Iän myötä pahentunut. Odotan kauhulla vaihdevuosia..😀

Voi, että sinun isän tilannetta. Jotenkin, vaikka en tunne häntä niin on myötätunto häntä kohtaan. Varmasti on raskasta olla sellaisilla vaivoilla ja paljoilla lääkkeillä, jotka sitten tuo vielä sivuoireet ja uudet ongelmat (tiedän kokemuksesta mieheni tilanteesta). Se on semmoinen kierre, mistä on vaikea ellei mahdoton päästä pois. Täytyy vain toivoa, että hän saisi elää mahdollisimman hyvää ja mieluista elämää niissä rajoissa, kun pystyy. taitaa olla hyvin sitkeä ihminen, kun vielä jaksaa vain. Minun äiti täyttää 70v ensi vuonna. Onko sinun isä minkä ikäinen (en kysele tarkkaa ikää..) Jos asuisimme lähempänä tulisin varmaan auttamaan teitä (ainakin parempina hetkinäni).

Kiva, että lasagne onnistui. Meillä on huomenna miehellä viiskymppiset ja kakku sitä varten. Ainekset vielä on myös suklaakakkuun ja mietin teenkö sen huomenna myös. Täytyy vähän miettiä vielä sitä huomista, siis miehen synttäriä, kun tulee vaan koko ajan mietittyä joulujuttuja ja meinaa ne synttärit unohtua.

Viikonlopun aikana laitan lopulliset jouluasetelmat ja maanantaina ostetaan jouluruoat ja haetaan varaamamme kinkku cittarin lihatiskiltä. Siinäpä se joulu sitten onkin jo valmiina. Uutta vuotta en juhli mitenkään. En ole koskaan juhlinut sitä ja pääsiäistä inhoan. Seuraava on sitten juhannus🙂 No, siihen on vielä vähän aikaa.

Hyvää Perjantaita ja VKLP sinne🙂🌻