Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.11.2014 klo 17:25

MÄ täällä juon hirveän makuista tyhjennysainetta ja käyn tyhjentämässä sitä aika välinajoin. Pyykkiä on tullut, mut onneksi huomenna saa ne pesuun. Laittaa va likoomaan. Se on tätä, kun ei ole oikee pidätyskykyä enää tuolla alapäässä, ei kummassakaan. Pitäisi va osata ennakoida, mut aina siihen ei kykene.

Tyttö tossa kävi ja askarteli. Hän otti taas liian ison palan kakusta. Kivaa että hänellä on jotain tekemistä.

Huomenna olisi se tähy sitten.Pelottaa, miten sekin menee. Sattuuko se, kestänkö sen kivun ja epämukavuuden. Löytyykö selitys oireille. jne jne.

Huomenna tuttukin tulee koko vkl:ksi. Pitäisi jaksaa asioita tehä. Katotaan miten sit onnistuu, pidemmällä tähtäimellä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.11.2014 klo 13:12

tähy meni hyvin. Pari hetkeä oli sietämätön kipu, mut selvisin. Sain rauhottavaa. Odottelen koepaloja ja niiden vastausta.

Nyt yritän jotain tehdä täällä kotona. Lihapullataikina on maustumassa, pyykkikone päällä. Tuttu tossa siivoilee roskia ja tavaroita. Pikku hiljaa, ni tulee hyvää.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 29.11.2014 klo 08:26

Hyvää Viikonloppua Saloka🌻🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 30.11.2014 klo 10:45

Kiitos Ak <3

Koko vkl on menny siihen, kun tyttö on riidellyt tai haastanut sitä. Saa varpaillaan kävellä. On nukkumisien kans ongelmia ja kaikkien muidenkin kanssa. Aamupalaa ei suostu syömään ja sit on kiukkunen senkin vuoksi. Herkut menee. Tännä hetkellä se on kuoron esityksessä, sain senkin eilen kuulla. Onneks saan hiukan hengähtää, ennen ku tuttu ja tyttö tulee ja sitten aletaan myyntijuttuja kattoo ja hinnottelee ja pakkaa. TOssa on pussillinen sukkia ku pitäisi päätellä vielä.

Voimat on poissa. Silmät painaa. Haluaisin vaan nukkua.

Ne leivät (normaalit) mitä perjantaina söin, ei ole tehnyt yhtään mitään. Ei ole maha ollu kipee eikä ole pahaa oloa. Onko tämä sssit sitä että mahani hyväksyy jo gluteenia, vai onko toi va joku juttu. Olen ihan pyörällä päästä ja haluaisin uudelleen kokeilla, mut en uskalla.

Kola eikä jätski enää oikee maistu. Jätskit pakkasessa kesti 2 päivää ja toi 1½ litran pullo on kolmatta päivää auki. Ruokaa olen syönyt, ja hyvää sellaista.

TYtöllä vaihtuu huomenna koulu. Pääsee semmoiseen kouluun jossa on sitten 9 lk asti. Häntä hermostuttaa, jos ei osaa olla siellä.

Kaipa sitä tarvii alkaa noita sukkia päättelee. Ehkä laittelen tänne kuvia sitten, ku ekana niitä otan. Tulee tännekkin muuta ku tekstiä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.12.2014 klo 14:19

Suolisto on kipeenä. On kylmä. Vessa tullut eilen ja tänään tutuksi. Taasko tämä alkaa. MIetin jos alkaisin syömään normi ruokaa, jos se gluteenittomuus ei sovikaan mun suolistolle. Odotan jännittyneenä koepala tuloksia. Illalla saan unen päästä ki, mut heräilen sit tasaisin väliajoin. Tyttö kiukuttelee mulle. Kävin tilaamassa lisää lääkkeitä itelleni. Perjantaina tarvii käydä hakemassa iso kasa lääkkeitä. Otin cohemia käteen, saapa siitäkin b12 vitamiinia sit 3 kk:ksi. Pitäisi noita myynti tavaroita tehä. 18 paria sukkia on päätelty ja puoliks pakattu. Lyhteet on pakattu. Kortit vois tossa katella ja pakata. Avaimenperät tarvis enää tehdä ja pakata. Suunnittelen tulevaisuutta. Mitä tekisin ensi vuoden jouluksi. Pelkään että ketään ei ole näistäkään kiinnostunut.

Mulla on paha olla, paha mieli. Haluaisin vaan vaipua unholaan.

Ensi viikko on raskasta. Ma injektio, ti tyttö tulee kotiin pitkäksi aikaa, joku päivä on hoitajakin.

Tytön koulu muuttui tänään. Hän on nyt semmoisessa koulussa missä on 4lk-> lukion viimiseen. Sit siellä on erityiskoulun yläaste. TOivottavasti häntä ei kiusata siellä ja hän tykkäis käydä koulua.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.12.2014 klo 18:37

Pyörin netissä eri sivuilla, jollei tarvi vessassa olla. Silmäni osui Kanta.fi mun dg:iin. Tällä kertaa se on Toistuvan masennuksen vaikea, psykoottinen masennusjakso mielialan mukaisia psykoottisia oireita. Mä olen ihan Ööö. Mitä tämä taas on. ALkaa pelottaa oma terveys jo.

Huomenna pitäisi soittaa kelaan ja kysyy, koska mun kuntoutustuki päätös tehdään ja onko sellaista ees.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.12.2014 klo 12:16

Äiti ei välittänyt, vaikka laitoin ton dg sille. Hän ei joko välitä tosiaankaan tai sitten ei ymmärtänyt. Ei ees kysynyt mitään. Ihan hiljaa ollut. Olen sit ihan oona täällä, yksin kaikkien kanssa. TUtun kanssa hiukan purettiin dg:sia. Yritettiin selventää mitä se tarkoittaa.

Kelaan on soittopyyntö. Pakko kysyy onko hakemus menny sinne. Sivuilla ei ole mitään infoa asiasta.

Myyntipaikkaan yritin soittaa, mut ei vastattu. Pitää soittaa uudelleen.

Olo on väsynyt, vaikka yöllä nukuin. Pitää jua teetä sit litra tolkulla. Ruokaakin tarvii tänään tehä. Haluaisin va nukkumaan takas, mut ei ole aikaa. Pitää noita myynti juttuja tehä.

Maa on valkoinen. Ei sitä ihmettä paljoo o taivaalta tullu, mut kumminkin.

Tytön eka koulupäivä isossa koulussa meni jotenkuten. Hän ei paljoo eilen mun kans puhunut. Tänään lähti taas ihan reippaasti kuulemma. Hiukan sekaisin on, mut kai se alku shokki alkaa pikku hiljaa mennä ohi sit. Ruoka on yhtä pahaa kuulemma. Serkkua hän ei nähnyt, joka on samassa koulussa nyt.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.12.2014 klo 12:03

Eilen sain hoidettuu kelan ja myyntipaikan asiat. TÄnään verotoimisto asiat. Viimisiä myyntitavaroita eilen tein eteenpäin, ei enää ole paljoo tekemättä. Ehkä saan ennen vkl ne tehtyy.

Eilen illalla olin taas harhoissa. Joku hengitti jossain korvan juuressa. Tuli tunne että täällä on joku. Tä ei tiedä hyvää, kun tyttö tulee viikon päästä kotiin pitkäksi aikaa. Pelkäsin eilen tulevani hulluksi. Makasin sängyssä kattoen eteiseen, kun en voinut laittaa silmiä kii enkä kattoa muualle.

TOi käsi on vieläkin musta. PE kanyylin laitto kosahti näköjään ja tuli iso verenpurkauma siihen. Mulle on monen monta kertaa kanyyli laitettu, mut ikinä siitä ei ole tälläistä tullu. Mitä lie tehnyt. Onneks ei ole kipee.

Ei oikee kiinnosta tehä mitään, tai missään olla. Haluaisin va kadota unholaan. Haluaisin va, että kaikki unohtaisi mut ja saisin olla ihan rauhassa yksin.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.12.2014 klo 19:04

Yritin äitille kertoa eilisestä olotilastani, mut ei se halua kuunnella.

Kävin rahat tuhlaamassa, kaikki. JÄljelle jäi va 1 e.

Tein hyvää ruokaa, broilerin rintafilettä ja juuressekoitusta. Tykästyin tosiaan tohon. Teen useamminkin. Maustoin ite broikun.

Olen alkanut pikku hiljaa kallistuu smoothieenkin. TUtun kanssa ostimme pehmeää tofua ja miettisimme mihin sitä käyttää. Olen sitä sitten laittanut noihin juomiin soijamaidon ja vi-sibilinen kanssa. Hiukan pahkua se on, mut sitä on ihana iltapalaksi lusikoida suuhun ja ajatella että se olisi jotain jäätelöä.

Huomenna tarvis äitin kanssa mennä toiselle puolen kaupunkii. Ei pahemmin kiinnosta, mut sano se äitilleni.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 04.12.2014 klo 20:12

Kylässä meni ihan hyvin. Tunti meni suuntaansa matkoihin. Kassillinen vaatteita ostin tytölle. Tyttö saa jouluna ne sitten.

Käytiin tossa yhessä kaupassa ruokaa ostaa. Ostin palssternakkaa, lanttua ja porkkanaa. Ajattelin ne tehä keitoksi pakkaseen. Sit on helppo ottaa valmiit keittoaines pakkasesta ja lämmittää ja lisätä liha siihen.

Olen aika väsynyt. Jotenkin yritän tässä jaksaa siihen asti että pääsen sänkyyn...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.12.2014 klo 13:46

Ahdistaa... Yksi lasku jäi maksamatta, jossa on ep ollut jo viime kuussa. Ei va rahat riittänyt tilillä enää. Olen liian paljon nostanut rahaa. Nyt jännitännn sit, suljetaanko mun tv, vai ei. Pitäis yrittää uskaltaa soittaa sinne ja kertoa että maksan ens viikon ke sen laskun pois. Mut en uskalla.

Kävin tekemässä hommia taas vanhemmilla. Ei yhtään nappais, mut pakko oli mennä. Nyt saan onneks loppu illan olla kotona va.

Huomenna tyttö tulee kotiin yöksi taas. Lupas jotain siivota omas huoneessa. Mä en jaksa sen siivousurakkaa enää.

Tunnen että mut on lytätty maan rakoon. En pysty kurkistamaan enää sieltä pinnalle. Sielä on pimeää ja märkää. Olen ihan alasti siellä. Haluaisin pois sieltä, mut en pääse. Aukko on just ja just niin iso että pystyy jotenkin hengittää. 😯🗯️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.12.2014 klo 16:18

Sain asiat järjestettyy ja siirrettyy ep keskiviikolle. Iso kivi vierähti rinnasta alas. Pitää vissiin ottaa toi lehtiö käyttöön ja alkaa siihen kirjaa KAIKKI laskutiedot ja ep ym. Mulla on pari kertaa ollu, mut sit olen jättänyt sen va.

Suolisto kramppaa. Ei mitenkään kiva olo. Olo on ku olis kamalassa kuummeessa. Istun paksun filtin ja paksun peittoni alla jalat ihan jäässä. Ei jaksa maata, eikä istua.

Sain lopulta siirrettyy ne lyhtyjen kuvatkin koneelle. Tässä niistä kuva pläjäys, jos joku tahtoo kattoo...

http://aijaa.com/BLYksL

Mahtaako toi onnistuu. Kokeilin ekan kerran kollaasin tehdä. Jännittää...

Pitäis noita eläin juttuja tehä, mut tässä mä vielä kirjoittelen. Ehkä vois pikku hiljaa ottaa niskasta ki, ennen ku makaa. Huomenna sit pakata kassi ja kattoo et kaikki tavarat on pakattu. En yhtään tiä, saanko apua sinne. Joudunko siis yksin olee tiellä, vai tuleeko tuttu auttamaan.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.12.2014 klo 11:36

Tyttö siirtelee huonekalujaan, TAAS. Olihan ne alle kk jo tollai. Minkä mä sille mahan, jos hän tahtoo ja tekee yksin.

Eilen illalla oli taas huono saada unta. Jännitys varmaan ihan tapissa. Mut sain kun sainkin sit unesta ki.

Huomenna menen sinne myymään tavaroitani (kässäjuttuja). Jännittää. Jännittää sekin, tuleeko mulle apua. TYttö tossa sanoi että hän ehkä sittenkin tulee jo aamusta sinne. Sanoin että ei hänen tarvii, mut saa tulla. On se ihanaa, että tyttö tukee mua ja tulee auttamaan.

Olen 2 mukillista teetä juonut jo. Sokeria, sokeria. Kroppa on kipeenä. Jotain ruokaakin pitäisi keksiä tänään. Jotain helppoa ja yksinkertaista.

Mut kaipa tämä tässä menee taas eteenpäin. Tarvii mennä tonne lankalaatikkoon ettii paperinarua, et saa noi yhet jutut valmiiksi ja kuvattuu ja sitten ne tänne näytille.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 06.12.2014 klo 15:05

Saloka, kirjoitin sinulle pitkästi ja kone hävitti tekstin jonnekin, joten kirjoitan uudestaan ja nopeasti ennen kuin tämäkin häviää.

Katsoin kuvia lyhdyistä ja minusta ne ovat aivan ihanan söpön näköisiä☺️❤️ Toivon, että myyntitapahtuma menee hyvin. Itse en varmasti saisi aikaiseksi edes mennä sellaiseen. Kerrothan sitten miten siellä meni.

Minulla on nyt ihan hyvä ja ahdistamaton olo. Yritän nauttia siitä, kun ei koskaan tiedä millainen mielentila seuraavana päivänä on. syömme kohta uunilihaa ja juureksia.

Jouluvalot luovat kaunista tunnelmaa pimentyvään iltaan.

Minulla on kaksi itsenäisyys bebe-leivosta. Valkoisia, joissa suomen liput päällä🙂 Muutakin herkkua on ja en tunne yhtään huonoa omaatuntoa herkutteluista. Painan tällä hetkellä 83kg, kun olen jo melkein kaksi kuukautta mättänyt herkkuja. Ajattelen, että ehkä sitten kesäksi laihdutan, ehkä en..no, pakkohan se sitten on. Talvella helpompaa, kun voi "piilottaa" itseään. Peilistä näytän aivan raskaana-olevalta ja ajattelen vain tyynesti, että ehkä joku luuleekin niin ja kaikki "muodot" menevät sen piikkiin, heh.

Olet ajatuksissa🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.12.2014 klo 17:08

Kiitos AK <3

Mulla on paha olla ja paha mieli. EI mennyt myyjäiset ihan ni ku "lehteen on kirjoitettu". 4 tuntia istuin siellä ja peräti 2 euroa sain. Ei ihmiset ollu ees kiinnostunu mun töistäni. Muutama vilkaisi ja siinä oli. EN varmasti enää ensi vuonna mene tai jos menen, on mun keksittävä joku hyvä vetonaula sinne. Tai sit mä myyn tai poltan KAIKKI lankani ja puikkoni pois.

Pirun pääsärkykin on koko päivän vaivanut.

Isä on oksennellut aamulla taas urakalla. Mikä lie silläkin sitten olevan.

Huomenna injektio. Ei huvita sinnekään mennä, mut on pakko. En jaksais aamusta aikaisin nousta jonkun hemmetin piikin takii ja sitten istua ja oottaa että mun päästetään kotiin.