Voi, että kuinka kurjaa tuo sinun Isän tilanne. Onko sitä saatu selville, että mistä johtuu se kuumeen tuleminen? Onko veriarvoissa häikkää? Kyllä hän on niin vahva ihminen, kun vielä yleensä jaksaa olla olemassa, sitkeää teko selvästi. Olen ajatuksin mukana. Tiedän, kuinka kauheaa on olla sairaana ja sairaalassa. Ei sinne kukaan halua..

Se palvelu, mistä A minun ketjussa kirjoitti on tosi kätevä. Se on "omakanta-palvelu" netissä. Sinne kirjaudutaan esim. verkkopankkitunnuksilla ja sieltä näet kaikki sinulle määrätyt reseptit, tutkimustesi tulokset ym. Se on ilmainen palvelu. Minä löysin sen palvelun vasta viime viikolla, kun radiossa mainostettiin sitä.

Kuten olet varmaan lukenut niin ei minullakaan kovin hyvin ole nyt mennyt jo yli viikon ajan. Tänään sentään sen verran, että jaksanut siivota ja vähän hommailla.

Kaikesta huolimatta, Hyvää Perjantaita Sinulle ja kiitos, kun olet jaksanut tsempata🙂🌻

Kiitos AK, ku jaksoit kirjoitella. Onneksi olet jo hiukan terveempi.sairastaminen on kurjaa ja vie energiaa totaallisesti. Meilä ei vielä ole toi palvelu niin kehittynyt, että näkisi omat kertomukset ym. Meillä näkyy va reseptit siinä ja siihen jää. Siksi kysyinkin.

...
Tyttö nukahti eilen ennen klo 21. Oli rauhallinen ilta mulla ja äitillä. Nukkuiaamuun asti.

Isä on hiukan pirteempi.

Mutakku loppuu tästä aparaatista. Pakko lopettaa.. ☹️

Kävin äitin kanssa eilen kattomassa isää. Sen puheesta ei saanu oikee selvää. luulin että mä en saanut, mut ei äitikään saanut. Isä oli väsynyt ja kyseli tyttöni perään.

Eilen illalla sit siirtelimme olohuoneen huonekaluja uuteen uskoon. Olkoon tälläi sitten kesään asti. Raskasta duuni oli. Hermot meni pari kertaa.

TÄnään kävin siskon ja äitin kanssa parilla kirpparilla ja kaupassa. Tyttö sai kirpparilta puman lenkkarit. Hän oli ihan otettu, ei suostu ottamaan jaloista niitä pois. Tililläkin oli mukava yllätys, ku rahaa oli tullu. Pystyy hiukan hengittämään rennommin.

Mieli on maassa. Mietin mitä tässä alkais tekee. Ei oikee mitään tee mieli. Onneks eilinen kurkkukipu on poissa. Meinasin tukehtua kanaan eilen.

Mietin koko ajan, koska olen tarpeeksi masentunut, että tarviin jotain muuta hoitoa, ku kotihoitoa. Hoitaja ehdottaa mun menevän johonkin ryhmään,mut ei hän tajuu että en jaksa enkä kykene näkemään muita. Ehkä se piristäisi hiukan, mut en sit tiä kuinka hyödyllistä se on.

Illallateen iltapalaksi pannukakkua. Viimeks se oli tosi hyvää ja ajattelin tehä tänäänkin. Saa tota hillon loppuja käytettyy. Pitäisi ettiä netistä gl pannukakun ohjeita ja muita tollasii. kk päästä leivon sämpylöitä.Parin päivän päästä alkaa niukka ravinto. Syön va mehukeittoa ja riisipuuroa. Lihapullia pitäisi alkaa tekee. Jaksanko tänään tehä. Otin äitiltä muutaman pienen keitetyn punajuuren. En kauhiasti tykkää siitä,mut kokeillaan laittaa lihapulliin ruusukaalin ja purjon kanssa. Oikee sotkotusta.

En jaksanut eilen tehä pannukakkua enää. yritän tänään tehdä. Olin muutenkin eilen ihan ventti. Teinniin paljon kotijuttuja täällä, et energiat loppui.

Äiti soittaa ossan lääkärille tänään ja juttelee senkanssa. Eilen sai isästäjo selvääkin.

ei tässä mitään ihmempää. mietin jos menisitakas nukkumaan.

Saloka,

Kiva, että olet ollut kirppiksellä. Kengät on aina hyviä löytöjä. Ne kun maksaa kaupoissa niin paljon. Minä itse "metsästän" juurikin aina kenkiä (saappaita), takkeja ja farkkuja, sekä myös hameita.

Minusta oikeastaan tässä sairastamisessa kauheinta on juuri se, että en pääse sinne kirppikselle, josta ehti tulla jo päivärutiinia ja tein sieltä hirmu hyviä löytöjä. Se, että en pääse kirppikselle masentaa mieltäni eniten. No, en kyllä tässä kunnossa edes jaksaisi siellä penkoa.

Minä vain olen räksännyt, yskinyt ja ollut puolikuollut. Lekurin mielestä aamulla minulla on poskiontelotulehdus, johon sain lääkettä. Saa nähdä alkaako auttamaan? Suhtaudun aina hyvin epäilevästi kaikkiin lääkkeisiin.

Täytyy alkaa tekemään jotain kuumaa juomaa. Jos se vaikka lämmittäisi kun on koko ajan sellainen viluinen olo, ilmakin on ihan karsea ulkona.

Jaksuja sinne teille ja kiitos kun olet tsempannut🙂🌻

AK 🌻🙂🌻

Miettisin, onko mitään järkeä kirjoittaa tänne taimihinkään muuallekaan. Ketä kiinnostaa mukamun paska elämäni. tä on niin vaikeaa ja ahdistavaa, etten jaksais enää ees kirjoittaa siitä. Varmaan moni epäilee ees kaikkea.

TYttö oli terv. tarkastuksessa 162.7 cm pitkä. Painaa 53 kg. Oli syönyt ennen. Nyt se kiukuttelee ja huutaa. Tekis mieli huutaa täällä pää punasena ja huutaa "turpa kii, kakara", mut en viitti. Häntä harmittaa, eikä tahdo mennä kouluun.

Saloka,

Siihen, että onko tänne järkeä kirjoittaa en kyllä osaa vastata. Muutaman kerran sitä itsekin pohtinut ja tullut aina tulokseen jatkaa kirjoittamista. Enkä kyllä tajua, ketä voi kiinnostaa minunkaan horinoita ja jankutuksia lukea kuukaudesta toiseen. Olen vain tullut siihen tulokseen, että jollakin lailla on kirjoittaminen tänne tullut jo niin tavaksi, että vaikea sitä on yhtäkkiä lopettaakaan. Ja kait siitä enimmäkseen kuitenkin on hyötyä, kuin haittaa.

Minä ainakin luen oikeasti mielenkiinnolla sinun kirjoitukset joka päivä. En osaa sanoa, minkä vuoksi luen. Ihan kait sen vuoksi, että oikeasti kiinnostaa mitä sinulle kuuluu, kun on oppinut jo sinua "tuntemaan" tämän foorumin kautta.

Minä en ole kenenkään äiti, mutta oman äitini kautta tiedän, että äitinä oleminen ei totisesti ole helppoa. Muista oman nuoruuteni. Olin koulukiusattu ja kavereita vähän. Olin varmasti ainakin alitajuisesti masentunut ja yksinäinenkin. Oirehdin kaikella tavalla ja tein "hulluja" temppuja niin että väsyneellä (masentuneella?) äidillä meni aivan oikeasti välillä hermot minun kanssani ja otimme kunnolla yhteen. Nykyisestä vinkkelistä katsottuna ymmärrän sekä silloista itseäni, että myös äitiäni. Tapahtui silloin mitä tapahtui niin nykyään olemme rakkaat toisillemme.

Joskus elämä vain yksinkertaisesti tuntuu aivan mahdottomalle ja haluaisi sen loppuvan mahd. nopeasti ja kauniisti. Silti sitä menee vain päivästä toiseen, jollakin lailla. Olemme sitkeitä otuksia, sittenkin. Aina tulee uusi aamu, kuitenkin.

Ymmärrän sinua.

Huomiseen🙂🌻

Mitä mä teen, jos äiti romahtaa? Hän sanoo koko ajan että hän on henkisesti loppu. Että hän ei jaksa enää isän asioita vaatia ja hoitaa. Että hän pelkää että isä lähtee pois lopullisesti.

Olen täällä sit yrittänyt olla, ei masentunut. Olen pitänyt sisälläni kaiken loan. Olen mennyt 22.00 sänkyyni ja surffannu puhelimella nettiä. TÄnään heräsin 6 aikoihin, enkä saanut enää unta.

mulla on tosi paha olla, mut en voi sitä näyttää. Tytöllä on paha olla. Mutta meijän tarvii vaan kuunnella äitiä ja varmaan sääliä häntä.

En ole vieläkään sitä pannukakkua jaksanut tehdä. Katotaan jos tänään. Ruokakin pitäisi tänään tehdä. Onneks lihapullia on jo valmiina, rinnalle jotain kasvista ja ehkä makaronia. Pakkasessa ei paljoo ole enää mitään kasvista. Lisää en osta. Suunnittelen kk riisipuuro diettiä. Söin aamupalaksi lihapullia ja teetä. Ei järin hyvä aamupala. Olisin smookkia tehnyt, mut mun smookkismuki on likainen.

Mä en jaksa enää.

Isä oli pelottavan huonolla tilalla, mun mielestä. Istui sängyssä ja kattoi ohi mun tyhjään seinään. Ei paljookuullu mitä kysyin tai puhuin. Joskus reagoi, mut ei aina. TOivon ettei tämä enteile mitään. ISä otettiin lääketipasta eilen pois ja tänään on eka pilleri päivä. Oli saanut jotain uutta lääkettä ja äiti kattoi hintaa. 30 annosta melkein 40 e omavastuu. Äiti sano ettei isän rahat riitä.

Nyt pitäisi joku ihme tapahtua ja löytää joku ihana ihminen, joka tahtoisi ostaa isän mökin. Se on ihanalla ja rauhallisella paikalla.

Tyttö sai kaverin koulun diskoon. Ei ainakaan vielä ole tullu kotiin. Sanottiin että tulee kotiin sit, jos pahalta tuntuu. Tyttö sano että yks hänen luokkalainen sano et hän on koulukiusaaja. Tyttö tuli tosi surulliseksi. Puhuin äitin kanssa. Ehkä pyydän ensi vuonna luokan vaihtoa, jos nä 2 oppilasta tulee samaan luokkaan. Pitää vielä tytölle puhua siitä.

Ulkona on kaamee ilma. Aina ku parvekkeelle tulee tuulenpuuska, rätisee ikkuna. Pelottavaa. Toivon etteimun tarvi tonne mennä.

Vielä ei ainakaan ole kamalan toivoton olo. Tein pitkästä aikaa smookin ja join sen hyvällä maulla. Enää en kauan saa sitä jua.

Yö meni ihan ok. Aamulla heräilin ja lopulta joskus 10 aikaa luovutin.

sain tehtyy jauhelihakastikkeen. Yritin tehä ruskeetakastiketta, mut aika laimeeksi jäi. En tiä uskallanko maistaa vai heitänköroskiin koko helahoidon. Niin tekis mieli heittää kun näen siinä vaan epäonnistumistaja virheitä.

Isän lääkäri soitti. Kuulemma emme ymmärrä, kuinka sairas isä on. Me ollaan käyty siellä myrtsinä ja jne. Siis what???? Painukoon koko lääkäri hevosen ahteriin. Mun eikannata enää mennä sinne ossalle sit.

Tyttö on kuorossa. Äiti makaa sohvalla. Mä istun koneella ja mietin maailman menoa. Kävin vvihdoin suihkussakin. Olo on silti likainen ja ällö. Pitäisi syä, mut en uskalla.

haluan kuolla pois. Mistä saisin semmoisen lääkkeen? joka vie tämän paskan multa pois. Olen valmis jo...

smookkia tässä juon. Ihan hyvää tosta valmiista ns. pakkauksessa tulee. Olen laiskalla päällä.

Laitoin aamulla aikaisin jo pesukoneen päälle. Pitäis jaksaa ne laittaa kuivumaan.

Sit toisen kerran kun heräsin, oli harhat päällä. Kuulin et joku hengitti mun korvaani, haistoin, maistoin ja kuulin ihan omiani. En paljoo uskaltanut päätä kääntää. onneks se meni sit ohi, kun aloin aivoihin sanoo totuuden.

Tänään ei mitään erikoista ole.

Isää pääsee kotiin tänään, sit alkaa se jännitys, että koska romahtaa taas ja joutuu lanssilla ossalle.

tyttö menee labraan tänään. Olen joutunut selittää hänelle,mitä kokeita hänelle otetaan. Äitin kanssa puhuttiin eilen ja sanoin sille että tyttö pelkääettä hänellä on aivokasvain. Äiti nauro, mut ei sydämestä.

Tyttö menee vissiin toiselle puolen kaupunkii kaverinsa luokse. Me asuttiin siellä n. 4 v sitten. Hänen pitäisi kaupungist hakee jotkut kuulokkeet myös.

Mun pitäis jaksaa mennä isä hakee.

Tyttö valittaa jalkakipuja, kasvukipuja?

Mullaon niin sairas olo, että en tiä miten päin olisin. En mä kipee ole.

Sain illalla onneks unesta kii ja nukuin aamuun. Aamulla en tahtonut herätä, tai nousta. Olisin tosiaan vaan maannu tämänkin päivän sängyssä.

Olo on tosi masis. mikään ei kiinnosta ja aikaraja ahdistaa. Pitäisi olla tavaraa, mitä myydä, mut ei ole oikee. TÄnään tarvii ottaa ompelukone ja tehä noita sydämiä, mut mun mielestä niistä tulee ni rumii. Ehkä jollekkin kelpaa.

Postiin on tullut paketti. Saan lisää nappeja, ku edelliset on kateissa. Saan joululeimasimia, jos jaksaisin alkaa tekee joulukortteja.

projekteja olisi, vaikka muille jakaa, mut yksin niitä on tehtävä. Ehkä mä alan ettää virkkauslankaa ja koukun ja koittaa virkata pilttipurkin päällistä. Sitten kun sinne sisälle laittaa kynttilän, tulee kaunista. Sellainen ajatus olisi päässä. mulla on monen kokoisia lasipurkkeja tuotu.

mä en jaksa, en tosiaan jaksa. Mikä olisi nyt hyvä? En jaksa enkä parannut täällä kotona. En tiä mitään. Olen aika sekaisin. Ahdistaa, pelottaa, hermostuttaa ja jne jne...

Aamulla tyttö soitti, että taatan lääkkeet on kadoksissa ja ei ole aamulääkkeitä ottanut. Onneks ne löytyi. Mä sit sain jostain päähäni että soitan äitille ja kysyn isän lääkkeistä. Isä olikin aamulla ottanut lääkkeet. eli hän otti tuplasti lääkkeet nyt sitten. Ei muuta kun mun piti lähtee suoraan sängystä isää vahtii. Onneks sisko tuli 12 jälkeen, joten pääsin kotiin.

Olen niin kurkkua myöten täynnä tätä. Olen ni väsy etten jaksa olla tytön kanssa. En jaksa herätä aamusta 7 aikoihin. Haluaisin va nukkua ja nukkua. Hakata pääni tohjoksi vasaralla. hypätä auton alle tai katolta alas.