olen ihan poikki, kun kävin kävellen isää hakemassa linsepysääkiltä. Se on tuolla ison tien varressa. sinne ku kävelin, meni kaikki hyvin. takasin päin alkoi askel painaa ja lopulta kun tulin kotiin olin ni väsynyt et hädin tuskin pääsin kotiin.

Huomenna on pestävä pyykkiä. Sitä on kertynyt ihan kivasti. Ottaa vaikka se sellaiseksi urakaksi sitten.

Mun pitäis mennä puuroo lämmittää, mut en jaksa kävellä keittiöön. syön sitten hiukan myöhemmin.

Tänään ei oikee järki kulje. Olen sen verrn väsynyt nytkin että sänky kutsuis, jos kello olis 21.00. Jotenkin tarvii va oottaa jokunen tunti että pääsee nukkumaan.

Tänään tulee 2 vuotta siitä kun rakas perheenjäsen laitettiin omalle viimiselle matkalle. Hänen pallonsa vieläkin pyörii täällä meillä, ja saakin pyöriä. Se muistuttaa aina Beniä ja hänen eloisuutta. Tyttö on keränyt muistolaatikon, enkä oikeastaan tiä mitä siellä on. Vieläkin tyttö tekee kuvia hänestä ja Benistä ja Beni on luonamme.

Suuri ikävä...

Laitoin heti herättyy pesukoneen päälle, että saan ees hiukan tota pyykkikuormaa vähemmäksi. Huomasin että tarvii varmaan 3 koneellista pestä pyykkiä että ne kaikki tulee pestyy.

Viime yönnä en nähnyt painajaisia. Toivottavasti ne jäis nyt pois kokonaan.

Mut nyt kai tarvii mennä teetä tekee ja ottaa lääkkeet (mitkä tuhoo mut, ehkä)

Saloka : Mulla on myös edelleen iso ikävä mummokoiraa. Kaksi koiraa on taloudessa, mutta mummeli oli omaa luokkaansa. Kolme vuotta on kulunut, silti välillä sattuu, kun on ikävä.

Muuten menee hyvin. Olen hämmentynyt, miten parissa viikossa on taas asiat muuttuneet. Kuin joku olisi laittanut valot päälle. Lito ja Lamo toimiii näköjään mulle, vaikka olin alussa kauhuissani Liton aloittamisesta.
Mitä muuta, tapasin tyyppejä yhden chatin kautta. Mielenkiintoisia keskusteluja kahden kanssa, jotka olen tavannut. Yksi oli vain k-18 juttu, mitä en olisi itsestäni ikinä uskonut. Muutenkin tullut huomiota nettitutuilta, en ymmärrä 😐

Vauhtia pukkasi näköjään, tosin tasaisemmin kuin aiemmin.
Mökkireissu kaverin kanssa sujui hyvin ja nyt hämmentää, kun hänellä onkin yhtäkkiä tunteita mua kohtaan. Ei siinä mitään, tykkään mäkin hänesta ja me tullaan hyvin toimeen. Kaikki on helppoa.

Oli kuulemma hyvä saada vanha minä, tai oikeastaan parempi minä takaisin. Ensimmäisen kerran se jopa pussasi mua, kun oltiin lähdössä kotiin. En tiedä miten tässä käy, välimatkaa on toistaiseksi liikaa. Siihen ehkä tulee muutos.
Ehkä tuon henkilön takia, mun kiinnostus yhteen potentiaaliseen ihmiseen tyssäs. Lupasin nyt tavata sen toisen kerran ja katson. Pelkään vaan loukkaavani tätä kaveriani.... Vaikeaa.

RainbowD2sh, toiottavasti saat hyän ystävän ainakin niistä chat ihmisistä. Kiva kuulla että sulla menee paremmin.

...
Miettisin eilen, kirjoitanko tai en. Jotenkin alkaa ketuttaa, kun ei ole muuta ku huonoa kirjoitettavaa.Elämässäni ei tapahu oikee mitään.Aina tätä samaa. Sit ku tämä hemmetin konekaan ei suostu välilyöntiä antaa aina. Kaikki tuntuu ni turhalta. Miksi kaikki on tämmöistä?

Tyttö oli yön mulla. Nukuttiin taas kimpassa. yritän saada sen illalla omaan sänkyyn. En vaan pysty sanoo hänelle ei. Olen sit aika huonosti nukkunut, mut en mä sano sitä hänelle.

Tyttö suunnittelee mulle synttärikakkua, minkä hän tekee ihan itse. Mun pitäis jostain etsiä gl kakkupohjan ohje. Pelkään vaan että rahani loppuu ennen kun niitä ees tulee tilille. Niin paljon on ostettavaa, vaikka yritän halvalla mennä.

Voisin mennä takasin nukkumaan, mutyritän kovasti olla hereillä. Menen sit päivällä päikkäreille.

Tyttö lähti kaverin luokse ja mä menin suihkuun ja sen jälkeen lämmitin (tosi huonosti) puuron ja söin sen. Nyt miettisin, jos ottais sukkakutimet ja alkaisin niitä tekee.

TÄ päivä on mennyt tosi hitaasti. En paljoo ole sängystä noussut. Mut nyt ajattelin olla "ihmisten ilmoilla" loppu illan.

Yritän ettiä kakkupohjan ohjetta netistä. Kysyisin facesta sitä, mut mun kone ettii koko sivua kohta jo 10 minuuttia. Onkohan se kaatunut koko sivu 😐

Huomenna alkaa taas uusi viikko. Saa nähä mitä tulevan pitää. Missä on ja missä ei. Onko mussa hyötyy tai ei.

tänään ei ole erityisen ihana päivä. maha alko oireilla ja nyt ravaansohvan ja vessan välii. Ehkä tämä sitten josskus loppuu. On taas aikaa siitä viime kerrasta.

Sain mä käytyy vanhemmilla ja kaupassa jo. Piti hakee lisää jogurttia, kun alkaa loppuu.

Tyttö menee ensi yöksi vanhemmille taas. Hän on ollut tosi ihana. Aamulla hän kömpi mun viekkuun iloisena ja pirteenä. Molemmat nukuttiin lähemmän 9 asti.

mut kaipa mun kannattaa mennä lepää hiukan.

Onneksi maha ainakin tuntuu nyt ok:lta. Mikä lie häiriö taas oli. Epäilen että tuoreeet mansikat olis jotenkin syypäitä tähän. Jos ne laitto suoliston jotenkin ongelmaksi.

näin taas painajaisia exästä. Olen niitä nähnyt aika monia kuluneen kk aikana. Joka kerta melkein sama uni toistuu. En ymmärrä. Haluaisin ne vaan loppuvan.

Mietin tässä, samalla ku yks pilleri jäi inhottavasti kurkkuun, Soitanko lääkärille. Mä ni pelkään sitä. Mulla on ihan ok lääkäri, mut pelko on mussa itessään. Pelkään mennä kertomaan olotilaani ja sitä miltä tuntuu. Helpommin se käy kirjoittamalla. Mut on kasvatettu sellaiseksi kovaksi. Ne koulupahoinpitelyt kovitti mut lisää. Ei saanut tuntea kipua ja jos tunsi, oli heikko. Siksi kai yritin kuristaa teiniä itteäni aika usein, mut tuttu esti joka kerta. Se oli vaan sellainen pakotilanne. Halusi kaiken va loppuvan. Hiukan samaa olotilaa on nytkin. Näkee vaan pirun pitkän tunnelin ja siellä himmeän valon. Sinne on niin pirun pitkä matka.
Pelkään myös että mun lääkecoctailia vaan lisätään tai sit muutetaan. en ole valmis siihen. Ja sit pelkään joutuvani ossalle. En halua nyt sinnekkään. Mulla on kotona hyvä olla, mut ei ehkä ihan ni turvallista.

Pieniä kotitöitä olis tänään tarjolla. Vapaaehtoiset saakoon ilmottautua oven taakse jonoon.Kaikille varmaanon jotain pikku hommaa.

Ei ollut oven takana kovinkaan isoa ryysistä. TOisin sanoen ei ketään. Mut sain mä noita astioita siivottua.

Sain vihdoin sainpolilta jonkun kiinni ja sain lääkärille soittopyynnön. Nyt sit olen täällä kauhusta jäykkänä. Mitä mä sille sanon ja ja ja ... Ehkä mä saan jotain sanottuu.

heräsin ihan järkyttävään meteliin täällä. En tiä mitä täällä ulkona oikee duunataan. Ekana kuulosti että joku ampuu tuolla ulkona ja sitten jotain muuta. Ehkä siellä on nyt sit raatoja. En tiä. Ei ainakaan ikkunasta näkyny.

en ole vielä ees aamuteetä juonut, saati lääkkeitä ottanut. Olen jotenkin toiminta kyvytön enkä pysty ku naputtelee näitä perhanan nappuloita ja tietenkin joskus vääriä nappuloita. Mun pitäis rauhottuu.

2viikkoa enää.yritän sen mennä hampaat irvessä vaikka. Huominen päivä menee kaupungissa. On tytön rokotus-tutkimus. Sitten hän jää kotiin. Hän tulee tänään jo kotiin, ettäehitään huomenna lähtemään aamulla joskus 8 autolla kaupunkiin. Pe tulee rahaa,mut ei oikee innosta sekään. En halua käyttää yhtää senttiä mihinkään. Haluaisin va olla kotona 4 seinän sisällä. En halua nähä ketään. Mut mulla on velvollisuudet, joita on pakko toimittaa. On olo sit ihan mikä tahansa.

Mut nyt on pakko tee jua ennen ku se jäähtyy.

lääkärin kans hiukan aikaa juteltiin. siirrettiin yksi lääke iltaan ja mun pitäis yrittää vitamiineja syä. mä en va tahtois, sillä sit mun alakerta alkaa taas haista. Syödä pitäis, mut kokosyömisen ajattelu saa ahdistumaan. Mulla ei ole vieläkään puuroa laitettu tulemaan. Pitäis jotain muuta ku puuroa syä. Tiedän tiedän.
eli koko puhelu on ahdistava. Tunsin että mut laitettiin täysin lyttyyn. TOsin en odottanutkaan mitään ihmettä lääkäriltä.

Äiti pakotti mun menee kauppaan. En mä sieltä ostanut ku tytölle muroja ja jogurttia. Ei tehnyt mieli olla koko paikassa. Halusin va pois.

Kauhulla ootan huomista. Miten mahdan jaksaa. Onneksi tuttu tulee kaupungille vastaa ja lupas olla meidän kanssa. Onneksi hän tietää tämän väsyn. Mut ahdistaa jo ennen se että tyttö ja tuttu on ajatellu mennä heselle. Mulla on joko että syön sen salaatin tai sitten en. TÄllä hetkellä ei tee yhtään mieli koko salaattia. Toivon että huomenna ei ole enää tätä fiilistä.

Istun tässä sängyssä peitto korvilla. Mietin mitä tänäänkin oon tehnyt. Kattonut kun ympärillä ihmiset nauraa ja heillä on hauskaa. Samalla kun itellä on niin paha olo ettei sanoiksi saa. Tämä on melkein pahimpia kesiä mulla. Tuttu sano mulle aina vaan, että aika moni ihminen on samassa tilanteessa. Siitä tiedän ettei hän ymmärrä kuinka paha olla mulla todellisuudessa on. Äiti ei enää kuuntele. Olen siis täysin yksin.

Taidan mennä laittaa sen puuron tulee, jos vaikka pakottamalla saisin annoksen tänään syötyy.

Saloka : Tsemppihali 🙂

Mitäs on tapahtunut. Ei paljon mitään ja vaikka mitä. Olen edelleen kahden ihmisen välillä. Pelkään loukkaavaani sitä tärkeämpää. Suunnitelttu on vaikka mitä, mutta etäisyys hankaloittaa asioiden etenemistä.
Viikonloppuna näen tämän lähellä asuvan uudelleen. Pientä ahdistusta, kun on laittanut melko siirappista viestiä 😀 En ole tottunut hempeilyyn. Täytyy katsoa mitä tulee, vai tuleeko mitään.
Töissä kaksi viikkoa henkisesti raskasta, kun tuuraan pomoa. Onneksi näyttää hiljenevän ja päivistä toivottavasti tulee helppoja.
Sää on kylmä, alkaa nyppimään. Jatkuvasti palelen.
Hoitsun kanssa sovittiin vähän pidempi aika tapaamisten väliin, kun tilanne vaikuttaa tasaiselle.
Olo on ok. Mikään negatiivinen ei ole saanut flippaamaan ja pystyn ajattelemaan. Miksei näitä lääkkeitä tarjottu aiemmin? Ehkä oli onni siinä, että en suostunut ottaamaan lihottaviksi todettuja lääkkeitä?
Paino pysynyt samassa aloituksesta lähtien, kohta toista kuukautta. Toivottavasti pysyykin niin. Tosin olen lenkkeillyt ja urheillut paljon.

RainbowD2sh Kiitos. Mahdanko mä joskus saada oikeat lääkkeet. Niitä metsästetäänja toivotaan selän takana että ne on oikeet.

...
tultiin just tytön kanssa kaupungilta. Me lähettiin 8 autossa,kun piti sairaalan lähellä olla klo 9. Oltiin tietenkin ajoissa. Tytöltäotettiin verikoe. Veri lähetetään Belgiaan tutkittavaksi. Sieltä sitten lähdettiin Kaupunkiin. Tuttu oli tullut jo ennen tutkimusta mukaamme. Tuttu osti mulle synttärilahjan, jo nyt. Torilla mentiin sitten Heselle. Sain syötyy salaatin ja leivän.

Nyt mun pitäis alkaa pikku kissalle jotain lelua. Pitää mietintä myssy laittaa päähän.

Saloka,

Minun piti kirjoittaa sinulle, että voisin ihan hyvin tulla oven taakse🙂 Mutta unohdin sitten kirjoittaa sen. Olen siis lukenut kaiken kirjoittamasi, mutta en ole ehtinyt kommentoida.

Haluaisin sanoa jotain järkevää, mutta en taida oikein keksiä mitään sen kummempaa, kun omassa päässäni asiat pyörivät vinhaa vauhtia eivätkä oikein pysy kasassa.

Mutta, tiedäthän: ☺️❤️🙂👍

Kiitos AK.

Kaikki meillä voikin sit mennä yhden sekunnin aikana toisenlaisesti. Mulla oli oikeastaan liian hyvä olla, kunnes tuli yksi puhelinsoitto ja sitten tuli toinen ja sit mun piti soittaa ja tuli taas puhelinsoitto ja jne jne. Eli suomeksi, isä oli saanut taas muistikohtauksen. Hän soitti hädissään mun tytölle ja kysy missä hän on ja missä mummi. Miksi hänet on jätetty yksin kotiin. Äiti sit hädissään soittaa mulle, että mun tarvii lähtee kattoo isää. Menin ja annoin isälle ruokaa. Juttelin hänen kanssa ja sanoin ettei häntä ketään ole jättänyt. Kertasin hänelle että missä olen tytön kanssa ollut. Tunnin päästä äiti kysy, jos lähtisin hänen kans lähi kauppaan. Sieltä sitten mentiin vanhemmille ja hetken päästä tultiin kaikki 3 tänne meille. Äiti alkoi tapansa mukaan siivoo täällä.

Mä olen tosi väsynyt ja varmaan menen nukkuu heti ku saan ton tytön sänkyyn.

Otan tänään ekan kerran yhden lääkkeen illasta. Olen marraskuusta asti ottanut sen aamusta. Huomenna menen kauppaan ostamaan tarvikkeita kaappiin. Samalla menen kysyy, onko apteeksissa jotain semmoista vitamiinia, joka ei laita alakertaa haisemaan.

Mut nyt menen pilkkoo hiukan tuoreita mansikoita ja sitten otan jogurttia ja stressi teetä. Ehkä mä nukahan jossain vaiheessa johonkin.kai tyttö sit osaa itesammuttaa telkan jos sohvalle nukahan 😴

tyttö heräs kuulemma klo 6 ja mä 7 aikoihin. Nyt oomme ja mietimme koska uskaltaa muita herätellä.Ite olen vielä väsynyt, mut en sellai että saisin unesta kii.

Yömeni ihan hyvin. Sitten kun sain ekana unesta kii. Jotenkin tuntuu että käyn ylikierroksilla koko ajan. Tuntuu etten tarvis ollenkaan unta ja väsymyksen lomassa jaksaisin ihan mitä vaa. Vaikka kävellä ulkona ristiin rastiin, tosin sitten jossain vaiheessa tulee jalat tulee kipeeksi ja pitää hidastaa tahtia.

TÄnään on tiedossa kauppamatka. Tyttö lähtee alku illasta kaverinsa luo yökylään. Huomenna hän taitaakin tulla kotiin taas päiväksi,kun mummi menee jonnekki huinii.

Eipä tänne mitään suurempaa näin aikaisin aamusta. Toivottavasti jaksan tämän päivän yhtä hyvin kun eilen. Mut nyt teetä tai kaakaota hakemaan ...

Eipä tänne kamalan erikoisempaa kuulu. Kärsin pahasta olosta, niin henkisestä ku fyysisestä. Tuntuu että ruokatorvi palaa koko ajan.Eilen oli tuskaa kun heräsin. Ei missään asennossa ollu hyvä olla. Onneks sit päivän mittaan olo helpotti. Yritin syä jotain pientä silloin tällöin ja juoda. Illalla miettisin, otanko Cymbaltan enää, mut otin kumminkin. Ja taas tänään sama juttu, tosin hiukan lievempänä. Mut kumminkin olo on, että pakko saada jommasta kummasta päästä tyhjennettyy. Ja ruokatorvea polttaa ja sattuu. En varmasti enää tota lääkettä ota illalla. Sanoo lääkäri mitä. Yritän huomisesta alkaen ottaa sen aamulla taas ja katon mitä tulee. Toivottavasti toi ei mennyt nyt tämän kokeilun vuoksi kielettyihin listoille.

Sisko kävi tossa teellä. Tarjosin teetä synttäreiden kunniaksi. Menojen vuoksi, se oli jo tänään. sais toi sisko useammin täällä käydä teellä, mut ei me käydä kumpikaan kummankaan luonna. Tein eilen mustikka-jogurttipiirakkaa, jota tarjosin. Piirakka onnistui ihan ok, hiukan oli mureneva pohja ja parannettavaa löytyi paljon. Mut tyttö tilas omille synttäreille jo sitä piirakkaa. mut taitaa sitä piirakkaa tulla tekemään aika paljon.

En varmaan tänää tee mitään erikoista. Katon varmaan töllöö ja lepään. Olen tosi väsynyt ja tekis mieli sulkee kone ja telkka ja mennä nukkumaan.