mahdanko saada noi sukat tänään valmiiksi, vai joudunko tyytyy siihen että epäonnistun. Ei olisi kun varret molemmista puolet jäljellä. Ehkä jos otan kunnon traivin, ni saan ne tehtyy. Sitten aloitan wappu sukkia tekee. Mulla on jo lanka tiedossa. Ne tulee hiukan nopeammin ehkä tehtyy kun on isommilla puikoilla tai paksummilla. En tiä. Riittääkö mun energiat tähän kaikkeean ees. Pitäisikö luovuttaa jo heti ajatukset.

Mökkiläiset saapuvat tänään ja ahdistus sen kun nousee. Mun vapaa pitkä vkl romuttuu. Alkaa tytön tappelut ja koko aikainen pompotus. Mennä sinne tänne ja tonne jne.

En olis halunnut nousta sängystä tänään. Se pehmeä ja lämmin sänky houkutteli niin paljon. Samalla päässä alko pyörii virsi että pitäisi astiat pestä, pyykit pestä ja suihkussa käydä. Lääkkeet ottaa, juoda ja jne jne. Teki mieli hakata päätä seinään ja lujaa.

Ensi viikolla on lääkäriaika. TÄllä viikon ke on injektio. Hiukan pelottaa mennä lääkärille. Mitä siellä sanotaan tai tehdään.

Jassoo, pompotus alkoi. Pitää vaihtaa vaatteet ja mennä purkaa mökkiläisten kassit vanhemmille. Ku sisko on ni uusavuton ettei ite yksin kykene. Saanko vetää ranteet auki, jos tämä jatkuu...

Jännä miten tuo puhdas iso ikkuna ja uudet verhot piristää huonetta ja mieltä. Keväällä pitää olla hieman raikkaammat verhot, kuin talvella 😀 Noita voisin ostaa toisen setin eri väriä talvea varten.
Renkaanvaihto menee näköjään ensi viikonlopulle. Uusi auto alla ja en pöljä ollut katsonut takakonttiin, mikä on varustetaso. Hallitunkin lainasin äidiltä, mutta mulla ei olekkaan sopivan kokoista rengasrautaa tuohon autoon. On juuri seuraavaa kokoa tuon pultit, mitä edellisessä autossa. Hassua, kun auto on pienempi, kuin edellinen.
Eipä hätiä, kun ei ole nastarenkaita, niin poliisit eivät vingu asiasta.

Eilen kävelin 10 km ja olisin jaksanut kävellä vielä pidempään. T-paidassa ekaa kertaa 😀 Takin kääräisin vyötärölle ensimmäisten kilometrien jälkeen, kun selkää pitkin valui hiki. Tänään kun kävelen pikkulenkin, niin saan sen 40 km täyteen pääsiäiselle.

Nukuin hävyttömän pitkään. Nousin vasta puoli 12 ylös. Teki ihan hyvää ladata akut kunnolla. Nyt juon "aamukahvia" ja suunnittelen siivoilua ja huonekalujen siirtelyjä.

Viestittelin eilen kaverin kanssa. Kaikki taitaa olla niinkuin ennenkin 🙂 Kun jaksaisi vajaat pari kuukautta odottaa niin nähdään. Voi olla, että halaan sen hengiltä .

Saloka,

Ymmärrän hyvin, että ahdistaa, kun "oma rauha" loppuu.

Minulla ainakin usein niin, että parhaiten saan tätä elämää elettyä, kun saa ihan oman päänsä mukaan tehdä tai olla tekemättä. Onneksi minun mies ei painosta minua mihinkään suuntaan, eikä kyllä kukaan muukaan.

Joskus kun olen ihan yksin (mies jossain käymässä, vaikkakin harvemmin) niin sitten vasta innostun oikein tekemään jotain, kun ei ole kukaan katsomassa tekemisteni perään.

Kiitos, kun tsemppasit minua. Aina siitä tulee paremmalle mielelle☺️❤️☺️

Voimia sinun päivään🙂👍

Vääh. Olen syönyt ihan liikaa. 40 km tuli täyteen tänäiltana, mutta silti olen syönyt liikuntaan nähden varmaankin liikaa. Huomenna paastoilua ja loppu viikko tiukalla dieetillä taas.
Huomenna olisi hoitajan aika kymmeneltä. Ei ole oikein juttuolo. Ei mulla oikeestaan ole mitään sanottavaa kait. Ehkä huomenna parempi ajatustoiminta.

RainbowD2sh, mulla on aina tollainen fiilis, että miksi olen täällä kun ei ole mitään puhuttavaa. Sit aika hoitajalla meneekin siihen että vastailen hänen kysymyksiin ja kattelen ihan muualle. Saa nähä kuinka kauan hän jaksaa sitä kattoo.

AK, kiitos. Yritän tsempata sua ja kaikkia mahdollisimman paljon.

...
Kämppä hiljeni. Tyttö lähti kouluun tuntia aikaisemmin, kun opettaja soitti. Menevät kuulemma johonkin museoon. Äiti lähti omaan kämppään samalla.

Mietin tässä taas, miten saisin rahaa kokoon, että saisin lääkkeen hommattuu. Sain tänään vaan vähän rahaa, enkä tiä saanko sitä ees automaatilta ulos. Seuraava tulee loppu viikosta, mut lääke loppuu ennen sitä. En haluis mennä isän kukkarolle ruinaa rahaa, mut pakko se kai sitten on.

Olo on tosi väsy. Aamu vesi velloo mahassa. Haluaisin vaan vajota jonnekkin kauas. Sinne missä ei ole mt- sairauksia tai mitään muutakaan sairauksia. Missä saisi elää ns. vaahtokarkin päällä ilman huolta ja murhetta.

Sain muuten eilen ne pääsiäis-sukat valmiiksi ja äiti niitä illalla kehui. Tein eilen 2t korvikset tytölle. Hän suunnitteli ja mä joutusin tekemään.

Viimeksi mä kyllä puhuin. Kälätin tauotta. Tää aamu on lähtenyt tosi tahmeasti käyntiin. Join pari kuppia kahvia, eikä olo tullut pirteämmäksi. Olisikohan tarvinnut sittenkin pitää yksi täysi lepo päivä. Onneksi on vajaa työviikko edessä.
Tekisi mieli vain olla ja tuijottaa seinää. Aivotoiminta on aika onnetonta. Ehkä se ruho alkaa pelittämään kun pääsee töihin.
Kaikesta kävelemisestä huolimatta on läski ja turvonnut olo.

Hoitaja soitti, kun iime ajan hän perutti. Sain uuden ajan. Jotenkin alko heti tuntuu että miksi. En pysty vapaassti hengittämään ja olemaan. No mä meen sinne sitten.

aurinko paistaa ja ulkona on lämmintä. Tyttö juoksee hihattomalla siellä. Pelkään että sairastuu, mut ei suostu laittaa vaatteita päälle.

Ite olen aika ventti. Olen parit pikku päikkärit ottanut tänään, että jaksan. Silti olen aika heikko. voimat on kateissa. Huomenna tarvis aamulla lähtee ja sit tulenkin vasta joskus iltapäivällä takasin. Onneks siellä saa levätä, mut ei nukkua. Ei tarvii muuta ku istua 3 tuntia.

Kylläpä taas piristi mieltä. Lueskelin erästä foorumia ja suurimman osan mielestä jos deittikumppanilla on mt-historiaa niin heivataan. Seurustelu ja rakastuminen ovat vain terveiden, kauniiden ja laihojen oikeus?
Aika turhauttavaa tämä elämä. Ehkä se olisi parempi vaan ottaa loparit.

RainbowD2sh, ehkä meitä mt- ihmisiä pelätään. Meidät leimataan aina samoiksi skitsoiksi ihmisiksi, joista on vaan väkivaltaa ja ongelmaa. TÄmä on väärin, sillä onhan niitä ihania ihmisiä, vaikka onkin mt.

...
Tyttö yskii keuhkonsa pihalle. En tiä onko se allergiaa tai flunssan alkua. Eilen annoin sille jotain tujuu yskänlääkettä.

Mulla on ollut aika raskas päivä, ainakin mitä omalla kaavalla kattoo. Olin aamulla lääkkeen otossa. Sieltä ku kotiuduin, äiti soitti että isä sais hakee. Ei muuta ku linjurilla kotiin, hakee isän tavarat ja samalla linjurilla kohti sairaalaa. Sieltä isä hakee ja taksilla kotiin. Sitten kaupassa. olen 7 tuntia ollu reissussa. miettisin tossa, menisinkö kerholle, mut jaksanko. täytyy kattoo miten jaksan tämän tunnin.

Saloka: Onpas sinulla ollut melkoinen päivä. Hyvä kuitenkin, että olet jaksanut tehdä kaiken ja hyvä, että isäsi on päässyt sairaalasta. Minulla on ollut vähän tällainen tylsä välipäivä, ei mitään erikoista.

Rainbow: Minäkin olen paljon netistä lukenut näitä juttuja, että ei haluta seurustelukumppaniksi mt-ongelmaista. Minä en ymmärrä, aika julmaa. Tunnen paljon mt-ongelmaisia, jotka ovat taatusti ihanampia ihmisiä, kuin moni "normaali". Harva mt-tyyppi nyt sentään mikään ihan mahdoton psykopaatti on, joka tekee elämän hankalaksi. Mutta sellaista se on. Suoranaista rasismia. Hirveät vaatimukset on nykyajan ihmisillä ja tosi pinnalliset arvot. Minun mies on ainakin sanonut, että on parempi, kun olen hieman epävakaa niin elämä minun kanssa ei käy tylsäksi, kun joka päivä on arvoituksellinen. No, minulla onkin hyväluonteinen ja kärsivällinen puoliso. Tiedän, että se on harvinaisempaa.

🙂👍

kiitos ak.

en jaksanut lähteä kerhoon. olen vaan maanut.

Tänään on taas ollut tämmöinen päivä. Lähin porukoille ja olen siellä viettänyt päivää. TOsin menin sinne päikkreille, kun en jaksanut enää istua ja olla sosiaallinen. Äiti pesi ikkunoita. Iltapäivällä sitten lähdimme kävelee tonne kauemmas kauppaan ja sitten ne tuli meille. Nyt ne lähti ja mulla on suht rauhaa.

Ensi viikolla ahdistaa. Jään ke hoitamaan isää tänne kaupunkiin yksin sunnuntaihin asti. En tiä miten kykenen ja jaksan. Pystynkö ees nukkumaan ollenkaan.

Kävin vain täällä kurkkimassa, että kuinka voit?

🙂👍🙂👍

Pienoinen alavire jatkuu.
Töissä olen sentään jaksanut tehdä hommia reippaasti, mutta välillä vaan iskee sellainen ahdistus piikkinä. Tulee fyysisesti oksettava olo. Ulkonäkö harmittaa taas jatkuvasti. Olo on kuin norsulla. Peilistä tuijottaa läski lehmä, harmaa ja ruma.
Töissä oli kaksi kamalaa päivää alimiehityksellä. Selvisin niistä kahden tekstiviestin piristämänä. Hassua, miten kaverilta tulee aina viesti silloin , kun sitä eniten tarvitsen. Joku henkinen yhteys?
Onneksi on perjantai. Saan huomenna siivottua rauhassa ja sitten lenkkeillä, jos olo antaa myöten. Heurekassa olisi ollut joku k-18 ilta, mikä kiinnostaisi, mutten taida uskaltaa. Yksin lähteminen tuonne on vähän liian iso juttu.

RainbowD2sh, kivaa että kaveri pystyi piristämään sua ja antamaan voimia eteenpäin. Ehkä siellä Heurekassa on jotain mielenkiintoista. Jos asuisin lähempänä, ni ehkä olisin ite mennyt.

AK, kiitti ku piipahdit.

...
Mä olen henkisesti ihan väsynyt. Heräsin aamulla ennen 8 siihen että äiti soittaa että tytöllä on hirvee mahakipu ja on pois koulusta. Jonkin ajan päästä tyttö soittaa että menee kouluun sittenkin. Enhän mä enää sen jälkeen unta saanut.

Kroppa painaa miljoona tonnia. Ei jaksa ees istua tai pitää silmiä auki. Tein tossa nopeeta ruokaa (makaronia ja nakkia), mut sekin juuttui kurkkuun kiinni. Ei oikee jaksanut sitäkään syä, kun pakosta. Ruoka maistui ihan omituiselta.

Suu on kuivunut pidemmän aikaa ja henki haisee. Koko ajan pitäisi jua jotain. TUttu pelotteli jo sokeritaudilla mua.

Tytöllä on huomenna koulupäivä. Hän haluaa että taata menee sinne, kun joku saa mennä. Hän ei halua mua.

Laitoin tossa sohvalla maatessa yhden lankakerän osiin. Jos vaikka koittais tehä mökille ohuet sukat, kesäillan viileisiin menoihin. Pitäisi vaan löytää joku toinen lanka siihen vielä.