Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.03.2019 klo 15:00

Sanotaan et kävely ja ulkoilu ja toisten naama piristää. Ei mua ainakaan. Yhtä väsyny oon ja haluton. Sain mä olla ainakin isälle hyödyks, kun sen rolloo korjasin. Huomen tarvii jatkaa, kun vien työkalui hiuka.
Lankatilaus tuli. Ostin repullisen lankaa. Nyt ois mistä neuloo, mut ei o voimii eikä kiinnostusta tehä sitä.
Jalkoja sattuu...
Taidan mennä peiton alle turvaan...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.03.2019 klo 20:13

ei noi langat huutele mua. En saanut ideoita enkä mitään niistä. Oli ehkä vika ostos. Niin kun aina.

Huomenna pitäisi ruokaa tehä, tai jättäiskö väliin. EI mitään ideaa ole, mitä vois tehä. Pää lyö ihan tyhjää.

TUnnen sen tuskan sisälläni. Saa nähä koska se helpottaa. Kivaa mennä perjantai aamusta palaveriin.

Onneksi kurkkukipu on poissa. Ees jotain hyvää.

Kukkia en jaksanut hoitaa tänäänkään. Toivottavasti ne ei kuole kokonaan. Pitäis purkkeja vaihtaa ja laittaa lisää multaa. Kastella ja ottaa huonot rönät pois. Peikko tarvis jonkun vahvan pölkyn, että se ei katkeis. Mahtaisko sisko lähtee joku kerta kukkakauppaan ettii semmoista. En uskalla häneltä kysyy ees, kun hänellä on se uros. kumminki häiritsen.

tunnin päästä pääsee onneksi nukkumaan jo. tai sänkyyn ainakin. Kun peli loppuu, ni sitten voi mennä. Näyttää taas peli menevän aika huonosti.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 06.03.2019 klo 21:04

Hei, Saloka! 😍 Mulla kramppaa aina silloin tällöin toinen pohje. Ja sitten se on kipeänä pari viikkoa. Fyssari kehotti liikuttalemaan jalkaa ennen kuin nousen istumasta seisomaan.

En osaa nyt kirjoittaa enempää. Olen sun puolella; kaikessa väsymyksessä - sun muussa!

Nyt en jaksa enempää... Mun on mentävä nyt nukkumaan.

JP

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.03.2019 klo 12:10

Kiitos jp ☺️❤️

Maa on valkoinen taas ja uutta moskaa tulee taivaalta koko ajan. Onneks ei ole liukasta.

Tulin just vanhemmilta. Isä on heikko ja hiljainen. Jotenki kulkee kotona. Enemmän on hiljainen ku puhuu. Äiti yritti yhtä lääkettä antaa, sellasta hengittävää. Ei isä sitä saanu otettuu, kun ei hengitysteho ole enää niin hyvä. Se jo aikoja sit lemppas sen lääkkeen. Miksei lääkärit usko ettei toinen pysty. Sen keuhkot on jo niin paskana.

Naureskeltiin isän kans, ku telkkarist tulee näit onnenpeli yms ohjelmia. Isä tykkää kattoo niitä. Tänään juontaja eikä ohjaaja tieny mikä sana jaffa on. 😯🗯️

Täällä näköjään porataan. Taidan laittaa koht kuulokkeet korviin ja alkaa siivoo.

Ei tänään o sen mukavempaa päivä, ku eilenkään. Ainut on, ettei tarvi isää hakee kirjastosta. Huominenki on auki vielä. Mul on kumminki palaveri aamulla.

Nyt ne hakkaaki jotain. Ei toi poraamista ole kyl enää...

Päätä sattuu. Tyttö haluu lopettaa koulun. Äitin tietsikka sekoilee. Mä sekoon tohon ääneen kohta.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 07.03.2019 klo 15:21

🙂

Tekisi mieli sanoa jotain rohkaisevaa mutta pää lyö tyhjää, olen nukkunut huonosti. Bussissa on yllättävän monta koiraa (kuulen miten omistajat käskyttää niitä), saa nähdä alkavatko haukkumaan jossain vaiheessa. Mulla oli äsken kauhunhetkiä kun kävelin asemalle ja vastaan tuli bussi jossa oli sama määränpää mihin olen menossa - säikähdin että olen katsonut aikataulut väärin ja olen auttamatta myöhässä, mutta ilmeisesti en sitten ollutkaan. Mulla on huomenna vapaapäivä, eikä mun pää tajua sitä ollenkaan, se vaan jatkaa samaa suorittamista ja suunnittelua kuin muutenkin.

Valoa päiviisi! (Mäkään en ole muuten tehnyt kukille mitään. Ei se haittaa ☺️❤️ )

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.03.2019 klo 13:50

Soroppi ☺️❤️

Pitkä päivä. Palaveri meni hyvin. Jatkosta ilmoitetaan mulle.

Joku pirun pieni nuha iski. Kai se menee pois yht nopeesti ku tuliki.

Isä on eilen illalla kaatunu. Onneks ei mitään hätää.

Nyt ootan isää kerhosta. Pitää mennä alakertaa vastaan. Ulko-ovi on lukossa.

Sain äitin tietsikan ja puhelimen toimii.

Jotäin mäkin osaan. Kumpa pääsis jo kotiin...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.03.2019 klo 21:10

Faces porukka laittelee naistenpäivä kukistaan kuvia. Mä en. Mulle ei ketään antanu. En viitsi ees faces toivottaa kenellekkään naistenpäivää. En liiemmin täälläkään.

Mieli on huono. Haluisisin va nukkumaan. Lääkkeet ei auta vielä.

En saisi sanoa että oon masentunu. Hoitaja sano. Koska hymyilen. Sanoin sille et kerran sossus en hymyilly ja mut vietiin päivystykseen. Sitä en halua enää. Parempi hymyillä kun vastaa, kun itkeä.

Joo, mulla alkaa täällä käymään yks ihminen. En tiä miten saan sen sovitettuu viikkoon. Kai tarvii alkaa harrastaa niitä tappopäiviä. Sitten katsoo kuinka kauan pää kestää.

Pitäis ens viikolla soittaa lääkärillekkin ja kysyy yhest lääkkeest. Pitääkö sitä nostaa tai vaihtaa. Pelkään soittaa sille. Mut samalla pelkään et tuun enemmän hulluks.

Pieni nuha sen ku jatkuu. Olen illalla aivastellu kans. Päätäkin on vihlonnu jo ennen kotiin tuloa. Kivaa mennä juurihoitoon maanantaina. Jos toi nokka tukkeutuu, on pakko peruu aika. En pysty siel hengittää sit.

Kivaa huomata ja kuulla et sisko pitää isän sairautta vitsinä. Varmaan miehensä kans nauraa sille kotona. Mä en voi käsittää siskon ajatuksenjuoksua.
Äiti sentään ymmärsi mun viestin, ja huoleni isän käytöksen muuttumisesta. Mut äiti selitti sen sellai et isä pelkää nyt kaikkee. Mä en oikee usko.

Mut joo,mä taidan alkaa nukkuu kun huomen tulee aikaisin 50km hiihto. Siis aikaisin mun unillani.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.03.2019 klo 13:59

Kunkku on alkanu kasvaa. Oli niin ruma talvella, mut nyt paljon kauniimpi.

Peikko sen ku leviää joka suuntaan.

Rönsyistä tarvii rönsyt ottaa talteen.

Köynöksistä, lanka, ei tainu sittenkään kuolla. Pitäis saada isompaan purkkiin va. Köynnös, jaksaa toi yksi varsi kasvaa. Pitäis sekin isompaan purkkiin saada.
Muraatit, 2 kasvaa koko ajan ja tarvii isommat purkit, yksi miettii haluuko elpyy.

Avokadoista toi isoin on päähän tehny pienen pienen lehdenalun. Yhdes mojovat lehdet, mut alaspäin. Kun olis lehdissä valtavasti tykkilunta. Kolmas on varsi va. Neljäs ja ainut 2vartinen, miettii maailman menoo.

Isommat kukat voi ihan ok. Toi toisiks isoin on vissiin n.50 katosta ja iso muutama cm.

Enkeli ei ole niin pahasti nyt tiputtanu lehtiä enää. Eikä siitä tullu kaljua.

Klementtiinit lopetti kasvun. Pitäis erotella ne ja laittaa vaikka yksittäin johonki sanomalehdist tehtyihin istutuspusseihin, kun ekana jaksan netistä ettii ohjeen. Ja sit täytyy miettii mihin laatikkoon saan ne kasvamaan. Sillä nykyisessä niissä ei ole tilaa näköjään.

Et töitä olisi. Kai mä joku päivä teen sit, ainakin noille akuuteille.

Yö meni hyvin. Heräsin ennen kelloo. Olen yrittäny kutoilla, mut aika vaikeeta se on. Vaikka langan nimi olisikin happy days, ja ihanan väristä. Työ ei va suju.

Täksi päiväksi on vielä puuroa. Huomenna tarvii kehittää jotain ruokaa. Lasangee tekis mieli, mut siihen tarvii niin paljo aikaa ja vaivaa.

Se eilinen pikku kumma nuha, on melke poissa. Pääkipu on herkällä vielä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.03.2019 klo 21:53

Isä ei tunne siskoani. Nyt on 2 kertaa koettu se. En tiä tunteeko muakaan. Tosin mä oon koko ajan siinä läsnä. Viikolla on testi tunteeko tyttöä.
Musta tuntuu et tä johtuu siitä yhdestä uudesta lääkkeestä. Mut se et miten saan äitin tejuu, on eri asia.

En o äitil viel soittanu.

Alakerran mukula huutaa taas. Kuulen niiden puhetta.

Aamulla meen suihkuun.

Käyttäjä kirjoittanut 10.03.2019 klo 08:09

Hei saloka.
Muistan mummini olleen kovin muistamaton pitkänaikaa ennenkuin kuoli pois, ei tunnistanut ketään, päästi vieraat ihmiset sisälle kotiinsa. 🙂👍

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.03.2019 klo 09:38

Hei, Saloka! 😍 Mitä luulet, tunteeko isäsi sun äitisi? Kuulostaa aika kurjalta lääkkeeltä, jos se aiheuttaa vielä aiempaa enemmän unohtamista. Onko se kuinka tarpeellinen lääke?

Juttelin ystäväni kanssa hänen isänsä dementiasta. Isänsä ei usein tunnista vaimoaan; kyselee, missä se oikea vaimo on, ja mieltää toisinaan puolisonsa hoitajaksi. Kaikki on tähän asti kuitenkin sujunut ihan kohtuu hyvin. Omaishoitajan työ on vain niin rankkaa! Ja sinäkin tiedät sen hyvin! Mä vältän sitä äitini osalta. Ei hänellä ole dementiaa ainakaan vielä, mutta muuten kyllä fyysisiä sairauksia ja rajotteita.

Pyykkituvalla käyntiä mietin vielä... Sataa lunta eikä se huvitaisi, mutta on joku lähipäivä tarpeen. Pakkasein jo pestävät Ikea-kasseihin.

Jaksamista sulle!🌻🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 10.03.2019 klo 10:50

Jaana ☺️❤️
Jp, emme tiä tunteeko äitiä. Ennen lääkettä oli päiviä kun ei tiennyt ja sit taas tunsi. En tiä kuinka tarpeellinen lääke on. Äiti ilmeisesti seuraa sitä.

Mun pitäis men suihkuun. Jos vähän piristyisi siellä. Meni ilta vähä myöhään ku sain unesta kii vasta 1 jälkeen.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 10.03.2019 klo 12:52

Suihkussa käyty aikoja sit. Päätin putsata naamanki ja sit rasvata se hyvin.

Käsitöitä tein hiukan. Nyt väsyin ja piti tulla lepää sohvalle.

Mietin mitä keksisin ruuaksi tänään.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 11.03.2019 klo 10:17

Perhetyön kans pitäisi ensi viikolla mennä yhelle talolle, jonne joutuu menee 2lla bussilla. Hermostuttaa nyt jo. Eikä tähän auta se, et mulla on kohta hammaslääkäri. Ja siellä vihdoin hoidetaan toi kuollut hammas.

Yö meni pyöries ja ei saanu unta ja heräsin jo 8 aikaa.

Huomenna vois noi kukat hoitaa, jos annetaan siihen mahdollisuus.

Vitsi ku ne ei ole sieltä perjantai palaverista vielkää soittanu, vaikka piti. Oota nyt sit yhtä puhelua.

Taidan mennä pesee hampaat ja sit oottaa lähtöä...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.03.2019 klo 10:28

Hei, Saloka! 😍 Tekeekö kuolleen hampaan hoitaminen kipeää? Tarvitsetko puudutusta?

Mä tiedän, että astman kortisonilääke voi aiheuttaa suuhun sammasta. Yritän sitä välttää suun huuhtomisella lääkkeenoton jälkeen. Mitenköhän tuo sammas sitten hoidetaan pois, jos sitä ilmenee? Tietääkö kukaan?

Jaksamista sulle, Saloka! Kuulostaa rankalta tuo sun ohjelma...

JP