Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...
Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?
Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.
Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.
Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.
En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.
Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…
Zirkoni, käyn hoitajalla, mut ei meil oikee synkkaa. Syksyllä pyysin vaihtoo, mut ilmeisesti ei onnistu. Kiitos kun jaksoit kirjoittaa taas.
Jp. Kiitos kun säkin jaksoit kirjoittaa.
...
Ääni on ihan sexi, ollaan puhuttu siitä tutun kans. Onneks kurkku on suht ok. Yskittää välil ja vanhana astmaatikkona se on ikävän kuivan kuuloista. Ruoka ei maistu miltään. Söin kulhollisen peruna-kukkakaalisosekeittoo ja hapankorppuu. Ei siis minkäänlaista makua. Ei ees hapankorpussa. Juoda olen muistanu. Nyt täytyy va kikkailla mehun kans. Oksentanu en o kertaakaan. Mikä on mulle tällä hetkellä saavutus.
Äiti menee huomen tytön kans lääkäriin. Saa nähä minkä tuomion se saa ja kuinka paljo tukihenkilö mäkättää asiasta.
Nyt iltaa kohen on päätä alkanu jomottaa. Voi johtuu siitä että oon maanu koko päivän sohvalla.
Saa nähä millainen päivä huomenna on...
Äiti raahas mut tytölle ja kauppaan, vaikka oon kipee. Nyt kärsin sit kylmyydestä ja kurkkukivusta. Kiitos äiti.
Toinen päivä ku en o oksentanu. Ei ole ollu pakkokaan tai vahinkokaan. Olen tosin syöny aikast vähän. Tänään lisäsin sosekeittoon 3 itetehtyy kaalilihapullia. Huomenna uus satsi.
Tyttö menee huomenna kouluun. Mä joudun peruu alkuviikon menot. Saa nähä miten isän kanssa sit loppu viikosta.
Mun pitäis toi mehu pullosta vielä jua. Et saa kroppa jotain nestettä. Kohta menenki sänkyyn.
Eipä tämäkään asia mulle nyt yhtään mitään kuulu mutta melkein joka viestissäsi syöt jotain. Petät itseäsi pahemman kerran luulemalla ettet mitään ole syönnyt.
maanvaiva kirjoitti 3.3.2019 22:52
Eipä tämäkään asia mulle nyt yhtään mitään kuulu mutta melkein joka viestissäsi syöt jotain. Petät itseäsi pahemman kerran luulemalla ettet mitään ole syönnyt.
Mut se, onko ne syömiset pysyny sisällä, on eri asia.
....
Tytöl lämpö taas noussu. Menee tk:hon päivällä.
Oma kurkku on vieläki kipeenä.kuumetta ei.
Tänään pitää astiat pestä.
Tämä on kyllä ihan maallikon näkemys asiasta, mutta kun ajatukset pyörivät vain syömisen ja juomisen ympärillä eikö sille pitäisi jotakin tehdä.
Zirkoni kirjoitti 1.3.2019 22:43
Tarkotus ei ollutkaan syyllistää. Ei kukaan sairastunu tee tahalleen. Se on sairauden oire, samallalailla kun vaikka epilepsiaa sairastavalla epilepsiakohtaus. Ei hänkään sitä tahallaan aiheuta.
Itseasiassa epilepsiakohtauksen voi aiheuttaa itselleen aika helposti. Ei syö säännöllisesti, ei nuku, stressaa, ei ota lääkkeitä just tarkalleen lääkärin ohjeiden mukaan jne. Esim. mun pitää ottaa lääkkeeni tunnilleen oikeaan aikaan muuten tulee kohtaus.
Jos mie en olisi sitoutunut näin hyvin epilepsian hoitooni, olisin aikoja sitten ollut työkyvyttömyyseläkkeellä.
Ei ihan mennyt oikein ottaa epilepsia aesiin tähän ketjuun missä viisveisataan mitään muiden neuvoista.
Jos ensin syö 10 tämän päivän porkkanaohukaista ja sitten perään seuraavan ja huomisen päivän ohukaiset, kyllä siinä oksennus tulisi ihan terveelläkin. Miksi niitä ohukaisia ynnä muuta mässyruokaa pitää tehdä valmiiksi suuria määriä? Tai miksi kotia yleensä pitää ostaa kaikenlaista, jos tietää, että ne ahmii kohta pois? Esim. maapähkinävoi on niin hyvää etten sitä osta kotiin kuin pääsiäiseksi.
Huh huh, sehän tekee 30 ohukaisia. Ei kai kenenkään pötsi moista vedä ilman oksennusta.
Tsemppiä saloka, syömishaasteet kuulostaa tutulta, mullakin tulee kausia kun kaikki ruoka öklöttää. Siinä tilanteessa on ihan se ja sama mitä sitä saa syötyä, kunhan saa syötyä ettei sen takia mieliala romahtaisi, ettei saa energiaa. Ravinto on isossa osassa minusta hyvinvoinnissa. Tärkeintä on saada energiaa ja nesteytystä tarpeeksi, toisena sit kun saa syötyä edes suht normaalisti niin alkaa keskittyä ruoan laatuun. Haluan tsempata sinua positiivisen kautta syömään hyvin. 🙂🌻
Ne letut oli pieniä. 4:ään meni 1dl taikinaa. Eikä mitään isoja. Mut kiitos kommenteista.
...
Tytöllä ei saatu vieläkään selvää mikä on. Cerppi hiukan alle 30. Buranaa ja paratabsii vaa 3x pvä. Toivotaan et to pääsis kouluun jo.
Pakko oli käydä apteekissa. Samalla kävin kaupassa ostamassa tytölle juotavaa yms. Itelle ostin pienen pitsan, mut en tiä koska syön sen ees. Pitäis tämän päivän ruoka syä, mut ei oikee nappaa. Ehkä on parempi lopettaa kokonaan syöminen niin kaikki olis tyytyväisiä.
Perjantaina pitäis olla kunnos, on yks palaveri polilla. En näe vieläkään lääkäriä. Mut olkoon.
Alku iltapäivästä tein käsitöitäkin hiukan. En kyl nauttinu siitä eikä mulla tullu yhtään ideaa päähän.
Aamulla kävin suihkussa ja laitoin tiskikoneen päälle.
Päivä menny nii hitaasti, ettei muista enää mitä aamusta tehny.
Isä tuli kotiin.
Saloka, mullakin oli tänään oksentaminen lähellä. Söin jonkin verran liikaa, kun santsasin. En olisi halunnut pitää ruokaa sisälläni. Olen kuitenkin tällä hetkellä siinä tilanteessa, että oksennan harvoin. Joskus kuitenkin.
Väsyttää. Viime yö jäi liian lyhyeksi. Enkä ensi yönäkään ehdi nukkumaan tarpeeksi.
Oletko vielä kipeänä?
JP
Hei saloka, keskity tekemään itse itsellesi hyviä valintoja 🌻🙂🌻
En tiedä miksi tulee tarve puolustella... varmaankin omat ruokatraumat ja ongelmat syömisessä nousee mieleen kun jotkut kauhistelee jotain porkkanalettuja. Missä siis ei minusta ole mitään kauhisteltavaa, tavallista terveellistä ruokaa.
🙂👍
Itseasiassa minä kauhistelin määrää, kun söi kolmen päivän letut samana päivänä. Ja kauhistelen sitä että sanoo ettei ole mitään syönyt, kun näyttää, että koko ajan syö. Ja yritin vaan herätellä huomaamaan, että syöt vaikkei siltä itseltä tunnu.
Saloka ainakin taisi olla foorumilla silloin, kun se yksi nettiystäväni ja vähän enempikin tappoi itsensä, kun ei mitään syönyt moniin kuukausiin. Hän oli lopuksi kuin luuranko. Ehkä viestiketju löytyisi arkisosta.
Koska Saloka kirjoittelee myös lihavuudestaan, niin en vain ymmärrä miksi hän ei ole luuranko jo, jos kaikki ahmimiset oksentaa pois?
metsänmenninkäinen kirjoitti 5.3.2019 9:50
Hei saloka, keskity tekemään itse itsellesi hyviä valintoja 🌻🙂🌻
En tiedä miksi tulee tarve puolustella... varmaankin omat ruokatraumat ja ongelmat syömisessä nousee mieleen kun jotkut kauhistelee jotain porkkanalettuja. Missä siis ei minusta ole mitään kauhisteltavaa, tavallista terveellistä ruokaa.
🙂👍
Kiitos. Olen yrittäny ite tehä ruokaa, enkä mee kaupasta hankkimaan sitä.
Se oli eilen kompastuskivi, johon tarvisin muiden apua että selvisin. Tänään aloitan taas uuden sivun. Teen 3n. Päivän ruuat, kun en jaksa koko ajan hellan ääres olla. Tiedän jo mitä teen.
Jp. Kurkku on edelleen kipee, mut ei muuta.
...
Tänään noustaan taas ja otetaan ohjat kehiin. Tästä ku meen vessaan laitan peskoneen päälle ja sit kuuntelen musiikkii. Pitää jakaa noi loput lääkkeet. Äitille vois soittaa ja kysyy kuulumisia. Tyttö jo soittikin.
On sairaus ja siihen kuuluva oirekuva, oli se sairaus sit mikä hyvänsä. Niiden oireiden perusteella ne diagnosoidaankin.
Itseasiassa mietin kirjoittamani jälkeen, et oli virhe ehkä ottaa yhtään mitään esimerkkisairautta asiaani. Tarkotukseni oli havainnollistaa lähinnä sen avulla et sairas ei oo syypää oireiluunsa.. ei vähätellä tai dissata mitään sairastavia.
Monessa sairaudessa varmasti voikin aiheuttaa itse sairauden oireita (en tosin ymmärrä miks nii tekis tietoisesti, ku yleensä minkään sairauden oireet ei oo kovin miellyttäviä.)
Mut se nyt ehkä tässä ohittaa tän kommentoidun asian pointin.
Mulla on tuttavapiirissä ihminen, joka puhuu aina syömisistään sillä sävyllä, ettei mikään sovi hänelle eikä hän pysty mitään syömään. Kuitenkin hän on tanakka, suorastaan lihava. Ei oikein tunnu uskottavalta. Miten ei laihdu, jos asia pitää paikkaansa. Sitä moni ihmettelee.