Hei, Saloka! 😍 Sulla täytyy olla paljon kukkia! Kun itse omani kastelin päivällä, en saanut käytetyä vettä kuin kaksi kannullista. Ja nyt kasvit olivat tosi kuivia! Ehkä katson ne vielä läpi illalla. Jos multa imisi lisää vettä.

Pesen pyykkiä pyykkituvalla. Pari koneellista.

Miten olet selvinny, ettet ole joutunut sairaalaan?! Vointisi on ollut niin pitkään huono... Nyt tyttösi on jo poissa luotasi. Onko velvollisuutesi huolehtia isästäsi niin suuri, että se menee oman vointisi ohi? Mulla ei ole enää niin voimakasta velvollisuutta tyttöäni kohtaan. Hän on asunut omillaan jo liki vuoden. Ja onhan hänellä isänsäkin. Ehkä koen nykyään voimakkaampaa velvollisuutta miestäni kohtaan. Ja siihen ehkä liittyy se, että on selvittävä hengissä. Vaikken sitä toisinaan todellakaan halua!

Mutta nyt pyykkituvalle...

Jardin Prive kirjoitti 17.2.2019 16:35

Hei, Saloka! 😍 Sulla täytyy olla paljon kukkia! Kun itse omani kastelin päivällä, en saanut käytetyä vettä kuin kaksi kannullista. Ja nyt kasvit olivat tosi kuivia! Ehkä katson ne vielä läpi illalla. Jos multa imisi lisää vettä.

Pesen pyykkiä pyykkituvalla. Pari koneellista.

Miten olet selvinny, ettet ole joutunut sairaalaan?! Vointisi on ollut niin pitkään huono... Nyt tyttösi on jo poissa luotasi. Onko velvollisuutesi huolehtia isästäsi niin suuri, että se menee oman vointisi ohi? Mulla ei ole enää niin voimakasta velvollisuutta tyttöäni kohtaan. Hän on asunut omillaan jo liki vuoden. Ja onhan hänellä isänsäkin. Ehkä koen nykyään voimakkaampaa velvollisuutta miestäni kohtaan. Ja siihen ehkä liittyy se, että on selvittävä hengissä. Vaikken sitä toisinaan todellakaan halua!

Mutta nyt pyykkituvalle...

Onhan noita kukkia kertyny. Yksi on kattoon asti ja toinen hyvää matkaa menossa. Sit on 3 isoa altakastelevaa ja muitakin isoja kukkia. On noita pieniäkin. Orkidea on ainut mikä kukkii mun kukista ja sekin on tytön.

Ai miten oon välttänyt. En ole tavannu lääkäriä kun viime syksyn. Hoitaja ei välitä ja se on ollu saikulla tämän vuoden. Päivystykseen en mee.
Kyl mä vähää aikaa sit laitoin äitil viestin etten jaksa enää. Mulla on tosi paha olla tällä hetkellä. Makaan sohvalla sikiös melkein ja oon itkeny tyynyni märäks. Mut tä on tä kuoppa. Tänne mä päädyin ku tarpeeksi tuupataan.

Onhan isän hoitokin ja miettiminen pärjääkö se. Jos olisin sairaalassa, kuka hoitaisi isää to ja pe? Onneks nyt saa hiukan helpotusta ku isä menee ke sairaalaan. Mut pe tarvii varmaan hoitaa taas. Olis pitäny äitii ke auttaa, mut olen muualla. Viikon päästä isä lähteekin vissiin intervallille viikoks. Mut äiti raahaa mut varmaan sit mökille taas.

Että näin. Joku ymmärtää, joku ei. Mua ei kiinnosta. Haluaisin va etten hengittäisi enää ikinä...

Jätin kämpän siivoamatta, kun en jaksanu. Sanoin ptt:lle että nyt näkee millainen täällä on, kun en siivoo ennen heidän tuloo.
Puheltiin ja lopuksi lähdettiin kauppaan.

Laitoin pinaatit sulaa, tai ne on jo yli tunnin sulanu. Yritän jaksaa tehä pinaattilettuja...

Kutoilin tossa sukkii ja kattelen vanhoja ohjelmii...

Hetki kun ei jaksa ees ruokaa mennä lämmittää.
Hetki jolloin kyyneleet valuu poskee pitkin.
Hetki kun miettii tosiaan, onko tämä maailma mua varten.

Hei, Saloka! 😍 Miltä nyt tuntuu? Mä tein tänään käsitöitä pariin otteeseen. Se tuntui ihan mukavalta, mutta muuten tämä olo stressaa. Mietin kulkemisiani eri toimintoihin.

Voin kai tällä hetkelä niin hyvin, että kokisin pakkona siivota ja järjestää paikkoja, jos joku vieras olisi tulossa. Miehelle en pelkää näyttää kotiani. Ehkä pitäisi... Saisinko siten järjestettyä ympäristäni?! 😑❓

Alkaa väsyttää. Menen nukkumaan. Voimia sulle!

Omahoitaja tuli ja olen 90% varma että haluan vaihtaa. 10% pelkään kertoa sen. Sillä va se sama levy pyöri. Vaikka oli taukoa.

Isä meni eilen sairaalalle, ei o tietoo koska pääsee. Oli jääny itkemään sinne.

Kävin hoitajan jälkeen viel ryhmässä ja sit mentiin äitin kans isoon kauppaan ja kotona siivoskelin ja tein lankatilauksen.

Syömään pääsin klo 18 aikoihin, enkä oksentanu kertaakaa.

Ostin mixerin itelleni. Nyt pääsen tekee smoothieta paremmin.

Aamushake oli niin pahaa, mut join. Huomenna yritän kehittää sitä taas paremmaksi.

Isä on kuulemma terve. Sillä ei o mitään vikaa. Hiukan kuulemma alakuloinen, joten nappia naamaan va. Todellisuudessa isä pelkää siellä olla.

Piti italianpataa tehä, mut ei ollu. Tein meksikonpataa sit. Toivottavasti ei ole liian mausteinen.

Mun raiskaaja palasi lähiseudulle. Oikeastaan melkein takapihalle. Nyt ei uskalla taas kulkee oikee missään ja saa pelätä. Miksi hän tekee tämän mulle. Mitä pahaa oon hänelle tehny.

Isä palasi kotiin. Mä tietenki joutusin hoitaa hänen riisumisen ja pukemisen. Vaikka äiti ja tyttö oli samassa kämpässä. Onneks ei tarvi illalla mennä enää, va sisko menee.

Pitäis kohta ruokaa lämmittää. Onneks se eilinen ruoka ei tehny mun mahalle mitään, ainakaan vielä. Tänään ja huomenna samaa ruokaa vielä. Tietää seuraavaksi ettei osta tota pataa enää.

Olen väsyny ja viluinen. Pitää kömpii peiton alle, lämpenemään. Päätäki sattu kaupassa, ku siel oli jotenki huono ilma. Tyttökin valitti.

Hei saloka.
Kiva kuulla että isäsi paranee pian kuin joutuu sairaalaan. Onko sinusta helppoa tehdä aamupalaa ja ruokaa. Miten saat tarpeeksi vaihtelua ruokavalioosi. 🙂👍

jaanas kirjoitti 22.2.2019 17:1

Hei saloka.
Kiva kuulla että isäsi paranee pian kuin joutuu sairaalaan. Onko sinusta helppoa tehdä aamupalaa ja ruokaa. Miten saat tarpeeksi vaihtelua ruokavalioosi. 🙂👍

Jaana, isä ei ollu sairaana sairaalassa. Hän oli tutkimus/arviointijaksolla.
Mä en oikeastaan syö aamupalaa. Joskus teen smoothien. Mulla on aika ykstoikkoinen ruokavalio. Yritän sitä vaihtelemalla lämmintä ruokaa 3 pvä välein tai useammin. Nyt en o jaksanu leipää mussuttaa, ni oon ottanu iltapalaksi proteiinisoija "rahkan". Mulla on toi syöminen vähän ongelma, eikä siihen ole auttanu vannomiset yms.

...
Puhuttiin tutun kanssa puhelimessa. Puhuin omista ongelmistani niin muistin, puheen ja ymmärtämisen vaikeudesta. Hän ekana vertasi kaveriinsa, mut sanoin ettei meitä voi verrata iän vuoksi. Olen paljon nuorempi. Äitikin on vissiin huomannu näitä ongelmia mussa. En vaan tiä mitä teen asian kanssa. Voiko psykan lääkäri tehä asialle jotain.

Kohta pitäis mennä sänkyyn päin. Ottaa lääkkeet ja mennä oottaa nukkumattii. Alan olee aika väsyny jo. Äitikin pääsee kohta töistä. Pystyy sit hiukan hengittää, et isällä on seuraa. Sisko oli käyny siel illalla.

Kysyin tutulta myös, miksi oon onneton, iloton. Hän ei tienyt. Tai osannu vastata.

Nyt se isä sit meni sairaalaan valtion kyydillä, eli lanssilla. Joko aivohalvaus tai keuhkokuume. Äitin puheesta kuulin et nyt on suuri huoli. En tiä mitä sanoa enää. Mitä tehä. Toi aurinko ulkona va masentaa entisestään.

Tulin kommentoimaan ihan eri asiaa, mutta se taitaa olla huoli/murhe toiselle päivälle tällä hetkellä. Toivottavasti isäsi selviää! Tunnistan tuon neuvottomuuden, kun ei tiedä miten ja kenestä (missä järjestyksessä) pitäisi huolehtia. Haluatko lähteä äitisi kanssa sairaalaan? Tai onko jotain muuta minkä tekeminen tässä tilanteessa tuntuisi paremmalta?

soroppi kirjoitti 23.2.2019 11:53

Tulin kommentoimaan ihan eri asiaa, mutta se taitaa olla huoli/murhe toiselle päivälle tällä hetkellä. Toivottavasti isäsi selviää! Tunnistan tuon neuvottomuuden, kun ei tiedä miten ja kenestä (missä järjestyksessä) pitäisi huolehtia. Haluatko lähteä äitisi kanssa sairaalaan? Tai onko jotain muuta minkä tekeminen tässä tilanteessa tuntuisi paremmalta?

Ei sairaalalle pääse tänään. Meni päivystyksen kautta ja kestää päästä osastolle, jos ne ees huolii sitä. Sekin vaara on.
Yritin käsitöitä tehä, mut se tuntu liian raskaalta. Tulin sohvalle peiton alle kattoo kisaa ja kerää voimii.
Olen tutun ja tytön kans puhunu. Mut ei niiden kans voi sellai syvemmin puhuu.
Koht laitan äitil viestin, onko uutisii.

Isä pääsee osastolle, muuta tietoa ei ole. Ei voinnista ei dg.

Saloka, toivottavasti isäsi vielä toipuu. Mitä hänelle kuuluu? Voimia myös sinulle! On raskasta pelätä läheisen vuoksi...