Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 20.11.2013 klo 11:42

Olen niin väsynyt, etten tiä miten jaksan. En jaksa mennä kurssille tänään ja enkä muutenkaan menisi. En halua jättää tyttöä yksin niin kauaksi aikaa, kun sen tietää minkälainen kämppä sitten on. Eikä mulla ole mitään tekemistäkään kurssilla. Ensi viikolla sitten.

Tämä viikon alku on ollut raskasta mulle. Onneksi nyt helpottaa, ehkä. Ainut on, että tyttö tulee tänään kotiin ja on perjantaihin asti. Sitten hän lähtee mökille siskoni kanssa jossa isovanhemmat on jo. Mä saan sit kerätä vvoimia täällä kotona, rauhassa.

Sain siskolta eilen taas vanhoja villasukkia ja olen niitä purkanut ja kerinyt rullalle. Nekin joskus tulee villasukiksi. Nyt täytyy saada vaan noi lahjasukat valmiiksi.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.11.2013 klo 16:57

väsymys painaa vieläkin mieltä. Samalla on surullinen olla. Kaipaan niin paljon kaikkea, mitä en saa. Tässä nykyhetkessä ei ole mitään, ainakin tuntuu niin.

Tytön kanssa menee ihan ok. Öaitan hänet kauppaan, kun tiedän ettei hän osta ku 3 jätskii. Mulla menis 6 ja kaikkea muutakin samalla. Samalla hän saa herkkuja ostaa. Ruuaksi en jaksanut kun riisipuuroo tehä. Se on niin helppo tehdä. Ei tarvi vahtia hellan ääressä.

Huomenna tyttö lähtee tätinsä kanssa mökille. EN tiä koska, mut varmaan alku illasta. Tyttö kattoi eilen jonku maalausjutun, että ottaa mukaan.

Yritin tossa tehdä kirjekuoria, mut en jaksanut. Käsitöitä en ole tehnyt, kun en ole jaksanut. Ehkä jaksan tänään tehä vielä, tai sit en.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 23.11.2013 klo 11:14

mietin tässä mitä kirjoittaa, kun pää on ihan tyhjä. Olen pystynyt aika hyvin nollaamaan ajatukset. Mutta silti en ole saanut nollattuu kaikkia ajatuksia. Teen asioita silloin kun jaksan ja haluan. Jollen nyt jaksa tiskikonetta täyttää, ni ehkä jaksan hetken päästä. Katson telkkaria ja roikun netissä.

Ei tästä kirjoittamisesta tuu mitään. Olen liian väsynyt, vaikka just heräsin. Ehkä pitää mennä nukkumaan takasin, nukkua koko päivän.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 25.11.2013 klo 10:26

Hei Saloka. Luen tätä säännöllisesti, kun kirjoittelet. En ole tähän asti vielä saanut kommentoitua. Ei mulla nytkään mitään järkevämpää sanottavaa. Ajattelin vain jättää pikku puumerkin. Kirjoittelehan taas miten on viikko lähtenyt siellä käyntiin?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 25.11.2013 klo 17:12

Autiotalon Kuunvalo, kiitos kommentista. Käyn mäkin sun juttujasi lukemassa, mut en osaa niihin kommentoida.

Uusi viikko. Olisiko tämä parempi viikko? Ainakin rahaa on mennyt enemmän ja vähemmän. Piti mennä hakee apteekista lääkkeitä. Toinen korvattiin, mut toinen masennuslääke ei. Sit piti maitohappopillereitä ostaa. No saa nyt kuukauden olla ilman apteekkia ja sitten tarvii taas hakee tota happolääkettä. Mä vaan mietin, miten saan rahani riittämään. Tuntuu että ne loppuu, eikä ruokaan ym jää yhtikäs mitään.

En soittanut lääkärille tänään, kun en uskaltanut. Yritän pärjätä viikon ja sitten on hoitajalle aika. En tiä mitä lääkärille sanoa. Onneks nyt on olo hiukan parempi. Olin päivällä väsynyt ja menin pimeeseen huoneeseeni makoilemaan. Makoilin varmaan tunnin ja sit isä tulikin jo.

Äiti antoi mulle nimpparilahjaksi tänään 2 kerää lankaa että tekisin itelleni niistä sukat. Mulla on vielä viime joulusta lankaa, josta mun piti tehdä itelleni kunnon villasukat, lampaanvillasta. Mut en ole siihenkään ehtinyt. Mulla on niin ihania lankoja, mitä olen ostanut, etten ole ehtinyt neuloo itelleni yhtikäs mitään. Sain myös suht ison lyhdyn. Tarvii ettiä jostain valot ja pistää lyhdyn sisälle ja sitten tohon lipaston päälle.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.11.2013 klo 14:47

Jaksoin käydä perhetutun luonna synttärikahvilla. Tiesin että siellä ahdistaa, mut onneks äiti oli mukana ja hän yritti tukea mua. En tykkää oikee käydä missään, kun ne eivät millään usko siihen etten syö tai juo yhtikäs mitään. Sitten jälkeenpäin tulee jotenkin syyllinen olo, mulle.

En menny tänään kurssillekaan. Päätäni sattuu ja on kylmä. Istun nytkin paksuissa vaatteissa peiton alla ja silti on kylmä. Haluaisin mennä nukkumaan, mut pitää lähettää tyttö kuoroon reilu tunnin päästä.

Kävin kaupassa ostamassa valmiit grillatut koipireidet. Lämmitän mikrossa kasviksia joukkoon. En jaksa ajatella kunnolla mitään suuritöistä ruokaa. Pitää silti ajatella mitä suuhun laittaa. Eilinen ruoka oli pahaa. Broileria ja hawaji pataa. Olisi suolaa saanut olla enemmän ja sipuleita.

Soitin polillekin tänään ja oli just menny lääkärin soittoaika. Pitää huomenna yrittää muistaa soittaa sitten. EN va jaksa enää tätä oloani. Olen apua kysynyt äitiltä, mut turhaan. Musta on tullut liian rauhallinen, välttelevä ja kamala. Päässä pyörii ajatuksia, joita en tahdo. EN tiä mikä mun paikka on. TOivon saavani lääkäriltä jotain apua. Joko radikaalia tai ees jotain.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 27.11.2013 klo 15:10

En oo taas pitkään aikaan kommentoinu. Kyllä mää sun kuulumisia aina luen. Ei mulla nytkään mitään tärkeetä sanottavaa oo, muuta ku että VOIMIA<3

Käyttäjä timppa313 kirjoittanut 27.11.2013 klo 20:42

Heipat pitkästä aikaa.
Eipä mitään uutta.., loppu tuntuu ainoalta ratkaisulta.
Tsemiä kuitenkin teille, elämään eksyneille.
T

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.11.2013 klo 13:30

Salaatti <3
Timppa <3

Pääsärky jatkuu näköjään tähänkin päivään. Pitää varmaan vieraila purkilla. MÄ niin inhoan syödä lääkkeitä ja siksi pitkitän sitä. Kestän tai yritän ainakin kestää ennemmin sitä että päätäni hakataan moukarilla, kun sitä että otan sen panadolin siihen kipuun.

Soitin lääkärille tänään. Kerroin tai kysyin, koska lääkkeen vaikutus pitäisi näkyä, kun oon ensi viikolla 4 vko sitä syönyt. Hän päätti lisätä lääkkeen annostusta, eli tuplata. Mietin vaan miten mä maksan ton lääkkeen, kun muutenkin on rahat tiukilla. Pitää varmaan nälkäkuurille.

Laitoin pitkästä aikaa leipäkoneen päälle ja sinne leivväntekeleen. Saan nähä mitä siitä sitten tulee. Haluaisin vaan lohduttaa oloani tuoreella leivällä. Eihän gl leipä nyt ole samaa kun normaali, mut kyl siitäkin hyvää saa, jos tahtoo.

Mut mä taidan sulkee koneen ja mennä nukkumaan. Koittaa saada tä säryn pois. Mennä purkin kautta.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.11.2013 klo 20:04

Leivästä tuli hyvää, vaikka hiukan liian pieni. Seuraavalla kerralla tuplaan annoksen.

Pääsärkykin on hetkeks selätetty. Siihen tarvittiin n. tunnin unet ja purkilla käyminen.

Mulla on eilen alkanut mahakin taas oireilla. Ei se maitohappolääke näköjään auttanutkaan. Ketuttaa tämmöinen, kun tarvis maanantaina olla skarppina.

Olen nyt jo ihan väsy. Voisin mennä takasin nukkuu. Pitää jua pepsiä, että pysyy hereillä. Tosin en tiä auttaako sekään.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 29.11.2013 klo 12:49

vielä ei ainakaan päätä särje.
Nukuin pitkät unet, yli 10 tuntia putkeen. Mutta silti tässä tunnin hereillä olon jälkeen alkaa tuntuu että väsymys alkaa tulee takasin.

Mietin tässä mitä alkais tekee. Alkaisko leikkaamaan 3d kuvia ja sitä kautta saisi huomenna tehtyy kortteja ja ensi viikolla pystyis lähettämään niitä.

Kaupassa suunnittelin käyväni jossain vaiheessa, mut saa nähä. Pitäis hiukan rajoittaa tota kaupassa käyntiä, mut mulla ei ole sulamassa mitään ruokaa. Tosin voisin tehä italianpataa, ni ei tarvi pakasteita. Saa nähä mitä jaksan.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.12.2013 klo 15:57

Olen tänään tässä miettinyt, olisko lähettämättä tänäkin vuonna joulukortteja. Jos vaan antaisi ne niille joille antaa paketinkin. Mahtaako joku tykätä kyttyrää. Muistaaksen en viime joulunakaan lähettänyt yhtään korttia.

Mulla lohkesi taas hammas. Olen kauan jo tuntenut että yksi hammas on ropollinen päältä ja nyt se ropoisuus lähti. Iso lohkema lähti hampaan päästä ja sivulta. Ilmeisesti ei tule haittaamaan mitään, kun ei vielä ainakaan haittaa. Mut mun tarvii tarkkana syä nyt.

Viime yö oli tuskaista. EN saanut millään unen päästä kii, kun torkahin sohvalle ja sitten torkahin hetkeks sänkyyn. Taisin unesta saada kii joskus yli 2 jälkeen. Laitoin lopulta radion hiljaiselle taustalle. Aamulla sit joskus 10 jälkeen heräsin, Vesa-Matti Loirin kamalaan (anteeksi) lauluun. Jotkut sen laulut on ihan hyviä, mut tämä laulu ei ollut.
Nyt olen taistellut väsymystä vastaan ja aijon voittaa sen.

Huomenna olis aamusta 8 aikoihin lähtö toiselle puolen kaupunkii. Toiottavasti ei ole kamalan liukasta eikä kamalaa tuulta tai pakkasta. Olen tässä miettinyt, mitä vaatteita laitan.

Jotain ruokaakin tarvis kehitellä. En ole mitään ottanut sulamaan, joten se on iso miettiminen. Kai se on soijarouheeseen tyydyttävä tänään. Jos tekis pastaa tänään. Mua ärsyttää, kun ihmisen on pakko syä. Mä en halusi yhtään syä. Haluaisin vaan jua, tai sit en sitäkään. Sit yritän tälläi tehä jotain herkkuruokaa, että saisin hiukan makunystyröitä herämään. Mut aika huonolta se näyttää. Ehkä mun tarvii siirtyy soseruokiin, joita tarvii vaan niellä, niin kauan kun jaksan vielä niellä.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 01.12.2013 klo 16:51

Hei vaan ja anteeksi jo valmiiksi, mutta alkoi naurattamaan tuo juttu radiosta ja V-M Loirista. Jotenkin se oli hupaisasti kerrottu ja aloin heti miettimään, että mikä se oli se Loiron kamala biisi, heh. On totta, että hänen jotkut kappaleet ihan hyviä, mutta esim. "Naurava kulkuri", missä on sitä naurunretkatusta monta minuuttia on kyllä aika kamala..siihen ei olisi kiva herätä missään nimessä. Tämä nyt oli vähän ohi aiheesta, mutta pakko oli pistää tuosta puumerkkiä🙂

Käyttäjä erakoksiko kirjoittanut 01.12.2013 klo 18:40

Saloka - tee broiskunkoipia, jos voit syödä broileria(nyt en muista oletko vege).
Yleensä kun en jaksa miettiä mitä söis, ostan broilerinkoipia niitä currymaustettuja,
helppo kypsentää, helppo syödä. Varsinkin jos laittaa paistopussiin johon riisiäkin maustekuution kanssa ja vettä koipien seuraksi, eikä ole kalleimmasta päästä ruokaa.
Halpaa ja hyvää.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.12.2013 klo 14:49

Autiotalon Kuunvalo kirjoitti 1.12.2013 16:51

Hei vaan ja anteeksi jo valmiiksi, mutta alkoi naurattamaan tuo juttu radiosta ja V-M Loirista. Jotenkin se oli hupaisasti kerrottu ja aloin heti miettimään, että mikä se oli se Loiron kamala biisi, heh. On totta, että hänen jotkut kappaleet ihan hyviä, mutta esim. "Naurava kulkuri", missä on sitä naurunretkatusta monta minuuttia on kyllä aika kamala..siihen ei olisi kiva herätä missään nimessä. Tämä nyt oli vähän ohi aiheesta, mutta pakko oli pistää tuosta puumerkkiä🙂

Jostain puusta se lauloi. Mua ei se laulu sytyttänyt ollenkaan. Ehkä joku muu on siitä erii mieltä. Tämä on vaan mun mielipide. Ja se naurava kulkuri on vihon viimeinen kappale mitä kuuntelen, ellei veressä ole 5 promillea alkoa. Mut epäilen ettei niin käy ikinä.

Kiitos kun kävit täällä.