Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...
Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?
Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.
Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.
Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.
En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.
Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…
Hei, Saloka! ☺️❤️☺️
Tyttösi hakee tukiasuntoa. Mitä se tarkoittaa? Minkälaista tukea siellä saa?
Haluaisin kirjoittaa jotain fiksua, mutta aivot ei ajattele. 🙄
Mä söin äsken puuron ja vähän juustoa. Nyt munkin tekisi mieli menna halailemaan pöntöä.
Olet nukkunun ilmeisen huonosti. Mä nukun ihan ok, mutta nyt väsyttää silti. Toivottavasti nukut seuraavan yön paremmin!😴
JP
Jp🙂🌻
Se tukiasunto on joku sossun juttu. Häntä tuettaisiin että pystyy asumaan yksin. Jotain tollast.
Olen liikaa syöny tänää. 😞
Tyttö meni mun siskolle yöksi. Meillä oli taas hiuka kränää.
Olen ahdistukseen neulonu niin et sormet sattuu ja kädet kans. 3 pvä aikana miesten lapaset ja naisten valepalmikko nilkkasukat. Sukat valmistuu siis huomenna. Paitti jos en pysty pitää puikkoja käsissä.
Mulla on kurkku hiuka kipeenä.
Pitäis varmaan alkaa nukkuu. Jollei huomen väsyttäis nii paljoo. Huomen ei o pepsi maxiakaan apuna. Teestä tulee huono olo va. Kahviin en koske.
Mut joo.... nähään taas!!!
saloka kirjoitti 8.9.2018 1:10
Sympsymp kirjoitti 7.9.2018 16:42
Mietin tuota kun syöt huonsoti, sulla on varmaankin aliravitsemustila sen johdosta. Syötkö es mitään tosi vahvaa monivitamiinia, että saisit ravinteita? Entä proteiinia riittävästi?
Moi.
B12, foolihappoo, d vit, kalkkia ainakin menee. Yritän protskuu syä, mut mulla on tosi vaikea pitää ruokaa sisällä nyt. Turvaruokana on hapankorppu, mut sitäkään ei saa ku 4 palaa ottaa. Ihme säännöt tullu päähän taas.Oletko harkinnut, että ottaisit vahvan monivitamiinin käyttöön myös?
Sympsymp kirjoitti 9.9.2018 13:54
saloka kirjoitti 8.9.2018 1:10
Sympsymp kirjoitti 7.9.2018 16:42
Mietin tuota kun syöt huonsoti, sulla on varmaankin aliravitsemustila sen johdosta. Syötkö es mitään tosi vahvaa monivitamiinia, että saisit ravinteita? Entä proteiinia riittävästi?
Moi.
B12, foolihappoo, d vit, kalkkia ainakin menee. Yritän protskuu syä, mut mulla on tosi vaikea pitää ruokaa sisällä nyt. Turvaruokana on hapankorppu, mut sitäkään ei saa ku 4 palaa ottaa. Ihme säännöt tullu päähän taas.Oletko harkinnut, että ottaisit vahvan monivitamiinin käyttöön myös?
Pitää kattoo ku seuraavaksi menee apotekkiin....
Tyttö tuli kotiin.
Huomen pitäis jaksaa men hoitajalle. Ei yhtään huvittais.
Pitäis kuulokkeet hakee laturiin. Ettei musa lopu huomenna kesken.
Aloitin taas uusien sukkien teon. Miesten. Seuraaviinki on jo langat valmiina ja sitä seuraaviin omiin. Mietin va, koska niitä lapasia teen.
Alkaa iltalääke väsyttää jo. Pääsee ajoissa nukkumaan...
Voi elämä mun hoitajaa... 😠
Italian padasta tuli keittoa, mut ei haittaa. Syötyy tulee kumminki.
Huomen saan henkkarit. Pitää men uudestaan kauppaanki.
Kastelin keittiön kukat. Viel pitäis olohuoneen. Istutin monta appelsiinisiemeniä. Katotaan tuleeko niistä joskus jotain.
Maha sattuu, se huutaa tyhjyyttään ja....
Tänään hiukan parempi päivä.
Mitä hoitaja?
Hyvä että edes hiukan parempi päivä sulla ☺️❤️
Sympsymp kirjoitti 10.9.2018 14:58
Mitä hoitaja?
Hyvä että edes hiukan parempi päivä sulla ☺️❤️
Sitä tuttua, mitä se jauhaa.
Oon taas istunu ja kutonu. Univäsy alkaa pikku hiljaa iskee vaik juo pepsii.
Inhoan olla nainen, silloin tulee välillä syötyy kaksin käsin.
3s päivä ku en o oksentanu. Jippii.
Meen varmaan ke leipomoon äitin kans. Onneks siellä kaikki herkut on kielletty multa. Voin ostaa va tytölle herkkuja ja itel leipää. Pitääki kysyy tytöltä mitä haluis.
Äiti on taas antamas kassillisen lankaa. En tiä uskallanko ottaa vastaan. Viime viikon hänen sanomisien.
Mut nyt taas kutoo. Nautitaan tästä hiljaisuudest, yksinäisyydest ja kiireettömyydest. Huomenna sit taas mennään loppu viikko.
Jee, kivaa että olet onnistunut olemaan oksentamatta! 🙂👍 Mua kiinnostaisi vähän millaisia asioita se sh sulle aina puhuu mutta jos et jaksa selittää, se on ok. Toivon sulle mukavaa kahvihetkeä äidin kanssa, ristiriidoista huolimatta. ☺️❤️
soroppi kirjoitti 11.9.2018 8:37
Jee, kivaa että olet onnistunut olemaan oksentamatta! 🙂👍 Mua kiinnostaisi vähän millaisia asioita se sh sulle aina puhuu mutta jos et jaksa selittää, se on ok. Toivon sulle mukavaa kahvihetkeä äidin kanssa, ristiriidoista huolimatta. ☺️❤️
Soroppi. Hän alko vihjailla että ite teen itteni sairaaksi, että mulla ei olis mitään. Ja töihin tai kouluun olis mentävä. Sit ku en osannu sanoo ittestäni mitään hyvää, alko se jankata sitä et on pakko sanoo. Mä ku vihaan itteäni ja tekemisiäni niin paljo. Lääkärin luo (ku joskus ajan saan) olis halunnu tulla, mut kielsin. Kumminki sekoittaa kaikki.
..
Oon poikki. Käytiin sittenki äitin kaa cittarissa va. Ei tullu paljoo ostettuu. Äitiltä sain kyssäkaalia ja parsakaalia. En tiä mitä niillä tekis.
Kässäryhmään pitäis ma aamusta mennä. Kävelysählyyn marraskuussa ehkä. Taas tuntuu et riepotellaan joka suuntaan.
Huomenna pitäis tehä lihapullii, johon laitan sitä kyssäkaalii. Sit teen kyssäkaalipihvejä pakkaseen itelleni. Pesukone pitäisi pestä.
Huomenna on keskiviikko? To tulee perhetyö ja tyttö menee tukiasuntoo kattoo.
Siinä sekin putki katkes 😭, mut uutta kehittelee. Ahdisti va niin syöminen, vaikka oli eilistä ruokaa. Sit sekin kun oon aamupäiväl syöny 2 munkkii (possu tai sika ku oon). No illaksi on salaattii ja näkkäriä. Huomenna aloitetaan taas uudestaan. Ei saa syä liikaa. Maha ei saa tulla täyteen, ei läheskään.
Miksi mä tein tän taas. Nyt oon taas väsy ku oisin miljoona kilometrii juossu, vaikka just nukuin 2h.
Muuten mieliala kestää tämän. Mä en vajoa.
saloka kirjoitti 11.9.2018 14:31
soroppi kirjoitti 11.9.2018 8:37
Jee, kivaa että olet onnistunut olemaan oksentamatta! 🙂👍 Mua kiinnostaisi vähän millaisia asioita se sh sulle aina puhuu mutta jos et jaksa selittää, se on ok. Toivon sulle mukavaa kahvihetkeä äidin kanssa, ristiriidoista huolimatta. ☺️❤️
Soroppi. Hän alko vihjailla että ite teen itteni sairaaksi, että mulla ei olis mitään. Ja töihin tai kouluun olis mentävä. Sit ku en osannu sanoo ittestäni mitään hyvää, alko se jankata sitä et on pakko sanoo. Mä ku vihaan itteäni ja tekemisiäni niin paljo. Lääkärin luo (ku joskus ajan saan) olis halunnu tulla, mut kielsin. Kumminki sekoittaa kaikki.
Oho, kuulostaapa pahalta! En tiedä syömishäiriöistä juurikaan (bulimiako sulla oli, vai joku muu?), mutta aika yllättäviä kommentteja hoitajalta. Mahtoikohan hän oikeasti tarkoittaa ne niin kuin ymmärsit? Voi olla että sulla on käyttäytymismalleja, jotka ylläpitävät syömishäiriötä, mutta se ei tarkoita että olisit luulotautinen tai että ehdoin tahdoin aiheuttaisit itsellesi ongelmia. Onko hän psykiatrinen sh vai joku yleinen? Ei kuulosta siltä että hän olisi erityisen kannustava tai tukisi toipumistasi/vointiasi erityisemmin.
Soroppi, mulla on vähän sekamuotoinen häiriö. Aamusta paastoan ja syön vasta sit joskus, joskus se voi olla klo 22 tai sit kello 14. Oon huomannu et ennen klo 17 mua ahdistaa syömiset. Kukaan ei ole sitä oikee määritellyt. Joku vuosi sitten yks hoitaja sano et mun ajatusmaailma on anoreettinen.
Ei se hoitaja oikee kannusta. Menettäny toiveensa muhun. Joskus tuntuu et noilla polin hoitajilla on joku bonus juttu. Jos potilas paranee, bonukset paukkuu. Niin ku kodinkonemyyjillä ja lääkäreillä lääkkeillä.
Ootan va sen lääkärin tapaamista. Niin ahdistavana kun jännittyneenä. Saanko siellä puhuttuu asiat. Auttaako hän, kuunteleeko hän. Antaako hän va lämmintä kättä, ni ku edellinen ja pillereitä.
Olen hiukan surullinen. Tyttö pyysi meikkejä lisää, mut jouduin sanoo ettei ole varaa. Hänellä on kohta synttärit. En pysty pitää juhlia, äiti pitää nekin. Olen kyl ostanut hänelle niin paljon ja tänään ostin sellaisen tekstitaulun. Toivottavasti on oikea. Miksi meillä ei ole rahaa. Miksi kaikki rahat menee mun lääkkeihin.
En tiä miten pärjään, jos tyttö muuttaa. Menetän monta sataa kk. Tosin asumistuki ilmeisesti nousee hiukan ja ruoka halvenee, kun ei tarvii kun itelle ostaa jotain joskus. Mut silti... 3kk lääkkeet 2 lääkkeestä on 180 e paikkeilla ja mulla on 12 lääkettä. On siinä satsissa niitä jota saan 4.5eurolla tai sit maksaa alle 10e. Mut silti. En ees uskalla laskee lääkekustannuksiani.
Nyt sain taas tän paskan olon. Ahdistaa ja vituttaa. Tekee niin mieli vahingoittaa itteäni. Ehkä on parempi ottaa nyt lääkkeet ja mennä sit nukkuu ku tarpeeksi väsy. Etten tee mitään.
Käsitöistä ei tullu oikee mitään tänään. Olen taas siinä vajomassa sinne pimeeseen kuoppaan. En halua sinne. En halua itkee silmiä päästäni, mut itku ei ole kaukana.
Onneks tyttö tuli kerranki ajoissa kotiin, mut ahistaa et miksi hän tuli. Mikä hänel on. Päässä pyörii asioita. Miten järjestän huomisen päivän, mikä tytöllä on, miten hoidan taloutta, miten miten miten....
Otan kourallisen (sallittu määrän) lääkkeitä ja toivon pääni tyhjenevän.
Ei kai lääkkeisiin voi mennä kovin paljon, kun lääkekatto om 605.13 ja sen jälkeen maksaa vain 2.50 euroa. Joka mulla jo täyttyi toukokuussa, kun hetken aikaa oli kallis lääke leikkauksen jälkeen.
Maanvaiva, se 600 e on aika paljon mun kukkarossa. Pitäis kelasta tarkistaa kuinka paljo on viel maksettavaa.
Kirkkaita salamoita, rankka sateita, pientä jyrinää, pääsärkyä, itkua, ahdistusta, surullisuutta, odotusta....
Huomisen päivän ajatukset meni penkin alle. Niin ku aina kun mä jotain suunnittelen.