Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä kirjoittanut 24.06.2018 klo 10:08

Hei saloka.
Asutko kerrostalossa?
Siellä pitäisi olla turvallisempaa kuin omakotitalossa?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 25.06.2018 klo 13:46

Juu jaana, asun kerrostalossa.

..
Söin äskön lettuja nii et maha on täynnä. Kohta pitää isän luo mennä. Sieltä kauppaan.

Olen väsy. Laitoin astiat pesuun ja kävin suihkussa. Nyt ei jaksa yhtään mitään.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 26.06.2018 klo 19:27

Tänään olen jaksanu hiukan enemmän, vaikka koko ajan on tunne et taju menee.

Kävin ptt:n kanssa kaupassa. Sit siivottiin keittiötä.

Sit lähin äitin kans kärrää isää tk:hon. Ja takas.

Sit lähdettiin äitin kans cittariin ostaa kassit täyteen ruokaa. Nyt sitäkin on.

Nyt jalat huutaa hoosiannaa, pitää illalla laittaa aloe veraa niihin.

Huomenna on kotipäivä. Pesen pyykit ja astiat. Teen kasvissosekeiton ja mansikkapiirakan. Siinä huominen suunnitelma.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2018 klo 23:13

Sosekeiton tein. Piirakkaa en voinu, ku oli soijakerma menny vanhaks. Huomenna uusi yritys.

Hermostuin vähän aikaa sit ja käyn ylikierroksilla.

Siivosin äitin kanssa täällä, vaikka en ois jaksanu.

Huomen saa nukkuu pitkään taas.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.06.2018 klo 15:56

Tulin juur kaupasta ja isältä. Se vei taas mehut. Vaikka heräsin 14.30, olin aamupäivällä tunnin hereillä.

Pitäis sitä piirakkaa alkaa tekee ja jääkaappia siivoo. Ei vaa jaksa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.06.2018 klo 19:40

läskipossu syönyt melkein koko piirakan, mut en mä sit ookaan muuta ku leipää ja mansikoita syönyt. Ihan sekaisin nä syömiset. Miksi en osaa ottaa tota soppaa ja syä sitä? Miksi se on niin vaikeaa.

Huomenna pitäisi mennä iltapäivällä isälle jo.

Olen yrittänyt vettä jua, ettei nestevajausta tu. En tiä mik'ä vajaus tulee ja koska.

EN jaksa enää holehtia itestäni. Kumpa äiti ymmärtäisi sen. Kohta sossu huomaa ja sitten on asiat huonosti.

Taidan mennä kokeilee kutomista, jos sais noi kantapäät tehtyy. Paksu lanka, mut silti valmistuu ni pirun hitaasti.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 30.06.2018 klo 00:38

Oon kellosta ihan sekaisin. Otin vadta lääkkert kun yleensä otan klo 20 aikoihin.

Tänään on tapahtunut vaikka mitä, tai no eilen mut kumminki.

Sisko eros. Mahtaako nyt olla aikaa sit isälle. En halua olla ilkee, mut nyt hän saa maistaa mun elämää. Siis sitä että raha ei kasva puussa.

Tyttö kirjoitellu isänsä kanssa ja huomenna he tapaavat. Tyttö ei innoissaan ja saa ottaa kaverinsa mukaan.
Tytöstä tulee isosisko vissiin myös. Ja mun ex menee vihille. Onnea heille.

Isä sätti aamupäivällä kun en ollu alhaalla vastassa, vaik taksin pitää tuoda kotiin asti. Kerroin äitille isän sanoista ja siitä et isä kävelee huonosti.

Aamulla kävin kaupungissakin. Hain lankaa ja puikot, et saan tehä sukkii ennen isän tuloo. Hyvin onnistui sukanteko, vei mennessään.

Koko päivä huipentui ahdistuskohtaukseen. Tuntu et kylkiluiden päällä oli kiristävä korsetti. Samalla ajatukset katkeili ja kädet tärräs. Oli levoton olo. Eikä puheesta saanu paljoo selvää. Otin ahdistuslääkkeen jota saan 3 ottaa. Jonkin ajan päästä korsetti lähti ja kaikki muukin oireet.

Oli vaa liikaa kaikkii mun aivokapasiteetille.

Su tulee siskon kissa hoitoon. Ahdistaa jo nyt miten se menee. Tyttö tsemppaa et ihan hyvin, onnes kissa tuntee tytön, mut mua ei. Siksi jännitän reagointii.

Pitäis varmaa alkaa nukkuu pikku hiljaa. Aamulla ei kumminkaa saa kovin myöhään nukkuu. Apteekissakin pitäis huomenna käydä. Su mun ei tarvi hoitaa isää eikä siitä vissiin 3 vko eteenpäinkä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 30.06.2018 klo 08:36

Kyl mä jotenki sain nukuttuu about 7h. Asiat pyörii va päässä. Otin jo aamulääkkeet jos se rauhottais hiuka.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 30.06.2018 klo 14:36

Ahdistaa taas nii penteleesti. Päätä sattuu. Makaan sängys ja mietin miten saan tämän poiss. Onko pakko turvautua lääkkeeseen.... en halua. Isän luoki pitäis mennä... mä en jaksa tätä olotilaa enää....😞

Käyttäjä saloka kirjoittanut 30.06.2018 klo 21:18

Tyttö lähti auttaa siskoani muutossa. Puhuttiin siskon kanssa melkein 30min puhelimes tänään.

Söin iltapalan. Mansikoita ja perunalimppuu. Oli hyvää.

Inhottaa valehdella toisille. Mut aina ei voi totuutta sanoa.

Tuntuu et koht tarvii lääkkeet ottaa. Alkaa ahdistaa siihen tahtiin. Kuinkahan kauan tämäkin ahdistusputki on päällä.

Huomenna tulee kissa hoitoon. Saa nähä pärjäänkö sen kans.

Tunnen masennusta. Sitä epätoivoa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.07.2018 klo 01:18

Taas öinen kirjoitus...

Olen koko päivän kärsiny pääkivusta. Olen myös maannu tai nukkunu koko päivän.

Siskon kisu oli hoidossa. Hyvin kai meni. Voi tulla useamminki.

Mietin vielki mikä sai siskon eromaan.

Mun yks facekamu, en tiä mitä tehdä hänen kans. Hänel on paha olla.

Huomaan et vedän itteeni pesusienen laillA asioita.

Miksi toi panadol ei auta tohon päähän...

Huomen ehkä hoitajakin yrittää saada kiinni taas. Mitä mä sanon sille.

Taidan yrittää nukkuu...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.07.2018 klo 13:52

Pääsärky jatkuu. Koskakohan se loppuu.

Tyttö on liikenteessä. Tulee joskus ja lähtee taas ja tulee joskus.

Mä taidan va levätä. Nukkua...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.07.2018 klo 22:11

Väsy jatkuu. Helpottaa ku lepää, mut sit ku nousee alkaa väsy hiipuu. En tiä mistä johtuu. Vp on alhaalla, mut voiko se tälläst oloo tehä.

Päivällä tein masistestin ja sain 51 pistettä. Aika korkeet. Se on ku ei kiinnosta ketään eikä mikään ja koko ajan saa pakottaa itsensä ees nojatuolille istuu.

Teini on ollu siskoa auttamassa ja tulee aina puolilta öin kotiin. Mä en oikeen tykkää.

Huomenna pitäisi jaksaa tehä mehumaijalla mehua siskolle. Saa nähä paljonko sitä tällä kertaa tulee. 2 kylmälaukullista marjoja on sentään.

Pitäis ottaa lääkkeetki, mut pitäis oottaa teiniä kotiin.

Uusisin 2 reseptiä, mut lääkäri uusi vaan toisen. Laitan uudelleen sen pyyntöön.

Soitin pankkiinki ja hoitelin asioita.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 04.07.2018 klo 13:31

3 1/2 h olen mehua tehny. Alkaa hiukan tuntuu väsymyksenä jo. Onnex nyt on viiminen satsi menossa.

Teini jäi tätinsä luo yökylää. Mulla oli sit yksin yö.

Saa nähä millainen tämä päiväon.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 04.07.2018 klo 14:07

Mä ajattelin käydä ostamassa tänään mansikoita, mut varmaan vaan syötäväksi ja pakastimeen. Taivaalle kerääntyy pilviä.

En ole yhtään yllättynyt saloka noista sun korkeista pisteistä, siltä olet vaikuttanutkin. Sopivassa määrin lepoa ja puuhailua sulle, saloka. 🙂