Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...
Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?
Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.
Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.
Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.
En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.
Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…
Kämppä siivottu.
Nyt pitäis syä, mut ei tee mieli.
Huomen aamupäivällä isälle ruokaa lämmittää. Ei tarvi kärrätä.
Täällä satoi hiukan vettä. Ei yhtään virkistyny ilma. Olis saanu sataa paljon enemmän.
kävin isälle ruuan lämmittää, samalla hain ruokaa mulle ja tytölle.
Tilillä peräti 3 senttii, onneks kukkarossa jotain. Maksoin h.lääkärilaskun siksi rahat menikin.
Pitäisi teh tt-hakemus. Tiliotteeet äiti ottaa huomenna töistä, kun muualla ei ole tulostinta ja mun koneella ei ole exeliä ym tiedostoja.
tyttö suunnittelee että menisi kävellen ikeaan hakemaan 4n euron verhot.
Päätä sattuu ja väsyttää. Huomenna pitää jaksaa aikaisin taas herätä, kun ptt tulee.
Oon ihan valmis nukkumaan jo. Tosin olen lääkkeet ottanu, ni väsyttää enemmän.
Äiti sai paperit ja laittaa huomenna tai ke tt tuen postiin.
Olen tänään ollu hajamielinen ja kävelly ku unissa. Kaikki mitä oon tehny, ei tunnu tekemiseltä.
Käytiin ptt:n kans teollisuuslenkki. Koko matkan tuntu et mua kytätään. Jäätiin keinuun hetkeks juttelee.
Yllätin tytön aamusta ja paistoin vohveleita muutaman.
Isän luo menin tunti liian aikaisin.
Päivällä unohin hampaat pestä, mut aamulla ja illalla pesin.
Ruuaksi tein helpon jauhiskeiton. Sitä jäi huomiseksi ainakin vielä.
Olen jo 14cm verran virkannu äitin kassia. Siinä samassa välillä neulon sukkia.
tänään on ollut vaikea päivä. En o oikee jaksanut ja koko ajan pelkäänn että lyyhistyn. Ottaa voimille tämä päivä.
Isä niiskutti, onkohan tulossa kipeeksi. Äiti ei ollu aamulla huomannut mitään, mä huomasin. Mahtaako mennä taas keuhkoihin sitten. Mä en ala, jos menee.
tyttö äksyilee mulle tänään. silläkin taitaa olla huono päivä. Tai sitä jännittää huominen.
Söin keittoo tossa ja yritän jua, jos saisin hiukan oloani helppaamaan. Olen kyl aamusta juonut. Onko tämä sit sitä että kroppa yrittää kertoo että nyt loppuu tämä mun pelini. Ei se saa loppuu vielä. 2 viikkoo kun jaksan vielä, ni sitten saan levätä. Mulla ei ole varaa lyyhistyy tai mitään muutakaan.
Laitoin liitteet postiin tänään. Saa nähä koska saan rahaa, jos saan.
Olen aamupäivällä virkannut ja kutonut. Hiukan saanut töitäni eteenpäin.
tänään o ollu voimia vievä päivä. Aamulla menin äitin kanssa isoon kauppaan. Sieltä sitten kotiin leipoo pullaa ja oottaa et tuttu tulee.
ruuaksi oli kasvissosekeittoo, jäi huomiseksi mulle vielä.
mieli on maassa, jalat huutaa kipua.
Tyttö Salossa. Tulee joskus illalla myöhään kotiin.
Hei, Saloka! 😍
Mitä kahden viikon jälkeen tapahtuu? Kirjoitit, että saat sitten levätä... Meneekö isäsi intervallihoitoon vai mitä?
Mulla sisko on ollut isona apuna. Siivosi tänään lieden ja sen taustan ja lattian... Kiltti sisko! 😉 Ovat tyttönsä kanssa nyt rannassa ruokkimassa sorsia.
Mua väsyttää jo. Pitää valvoa siihen asti, että tulevat takaisin, jotta saadaan sovittua huomisesta. Tahtoisin jo nukkumaan. Ihan oikeasti! 😴
JP
Jp. Äitillä alkaa heinäkuussa loma. Ei tarvii sellai isän kans tressata.
..
Tyttö sai opiskelupaikan.
Oottelen sossua kotiin. Saa nähä tuleeko tällä kertaa ees.
Tyttö on onneton opiskelupaikasta. Tuntee et hänet on painostettu siihen alaan.
Haluaisin nukkumaan takas...
Eikö ole hyvä,että opiskelupaikka irtosi,kaikkihan sitä ei saa.Ja kirjoutuksiesi perusteella tytölläsi on niin paljon kaikenlaisia rajoitteita,että pitää mennä sille alalle,missä ne ei ihan hirveästi haittaa. Kyllä omat nuoreni ihan itse valitsivat sen alan,mikä kiinnostaa. En usko,että kukaan voi ketään painostaa,n neuvoja kyllä voi antaa. Nuoret ovat niin erilaisia. Toisella on selvät suunnitelmat jo ihan pienestä asti. Toinen tarvitsee enemmän aikaa.Pääasia etteivät jää kotiin lorvimaan ja odottamaan,että joku elättäisi eikä itse tarvitse nähdä vaivaa mistään.
Tammyka, mun mielestä kyllä ihmisiä voi painostaa. On aika mahdotonta arvioida toisen kokemusta ulkoa päin. Siksi olisi kiva jos yritettäisiin olla kannustavia toisiamme kohtaan, kukaan ei sairastu ja jää "kotiin lorvimaan" tahallaan! 🙄
Tammyka kirjoitti 15.6.2018 16:3
Eikö ole hyvä,että opiskelupaikka irtosi,kaikkihan sitä ei saa.Ja kirjoutuksiesi perusteella tytölläsi on niin paljon kaikenlaisia rajoitteita,että pitää mennä sille alalle,missä ne ei ihan hirveästi haittaa. Kyllä omat nuoreni ihan itse valitsivat sen alan,mikä kiinnostaa. En usko,että kukaan voi ketään painostaa,n neuvoja kyllä voi antaa. Nuoret ovat niin erilaisia. Toisella on selvät suunnitelmat jo ihan pienestä asti. Toinen tarvitsee enemmän aikaa.Pääasia etteivät jää kotiin lorvimaan ja odottamaan,että joku elättäisi eikä itse tarvitse nähdä vaivaa mistään.
Hei, Tammyka. Musta tuntuu pahalta, miten sinä arvostelet ja arvioit muita ihmisiä. Jos nuoren kokemus on, että häntä on painostettu jollekin alalle, on se hänelle totta.
Saloka... Onko teillä tytön kanssa yhdessä tai erikseen joitain kesäsuunnitelmia?
JP
Lääkäri ilmoitti että lähtee. Antoi yhtä lääkettä vielä kokeiluun. Tuntuu et olen tyhjän päällä. Mut oma on kai sit syynni.
En o tytön kanssa puhunu tänään oikee mitään. Mummille hän sano et sossujen tulo oli rankkaa. Kai huomenna on parempi päivä.
Otin uutta lääkettä illaks. Toivon saavani nukuttuu yön.
Huomenna tai tänään tarvii tehä lasangea jauhelihasoijarouheesta. Mitä siitäkin tulee.
Nyt meen nukkuu...
Minusta tosiasiat pitää tunnustaa. On jo tilastoissa todettu,että osaa nuorista ei kiinnosta opiskelu ja työn teko vielä vähemmän. On totuttu saamaan kaikki valmiina ilman mitään omaa panostusta. Tällainen malli lähtee usein kotoa. Kaikki on ikäänkuin hyväksyttävää ja pitää ymmärtää loputtomiin. Puhutaan pullamössösukupolvesta ihan yleisesti,ei tämä minun ajatukseni ole.
Kukaan ei ole huolissaan vanhuksista,
jotka pitkän päivätyön jälkeen kituuttavat pienillä eläkkeillä. Nyt olisi aika jo nuorten skarpata ja tehdä oma osansa ja kantaa vastuunsa.
Minusta se pullamössösukupolvi ei ole salokan tytön ikäryhmä vaan se on 20-30vuotiaat. Ja heidän vanhempansa ovat niitä jotka eivät huolehdi omista vanhempistaan vaan jättävät heidät yhteiskunnan vastuulle.
Minäkin aluksi hain kokiksi, kun omistimme silloin ravintolan ja kaikkien mielestä olin sopiva sitä jatkamaan. Kävin sitä alle puoli vuotta ja vaihdoin alaa.
Salokan tytönkin kannattaa aloittaa koulu ja samalla katsella olisiko vapaana paikkoja siihen koulutukseen mihin hän itse haluaa.
Eiköhän se trendi jatku,jos sama meininki edelleen. Mistä ne nuoret oikein mitään tajuavat,jos ei opeteta,eikä mitään vaadita. Kun itse ollaan vanhoja huomataan,ettei ole eläkkeiden maksajia muusta huolenpidosta puhumattakaan.