Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 15.10.2013 klo 15:52

Voimia saloka!<3

Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.10.2013 klo 17:40

Kiitos Repukka. Emme ole yksin. Puhalletaan yhteen hiileen, kai se siitä nuotioksi tekee meille ja saamme lämpöä ja valoa.

Salaatti, kiitos.

Sain tossa 4 kirjettä kirjoitettuu, tietsikalla. Pitäis va ne laittaa kii ja merkit ja sitten kassiin mukaan. Sitten vaan odottelemaan lisää kirjeitä.

Nukuin tossa päikkäritkin. Tyttö päätti lähtee ulos ja sammutti telkkarin, että saan nukkua ☺️❤️☺️. Ei se nukkuminen oikee mieltä nostanut. Mut mennään tällä.
Mahakin on sekaisin. Mut kaipa se tässä rauhottuu.

Huomenna pitäis kurssille mennä. Teemme neulavihkoa siellä. Miettisin, jos tekisi muillekkin sitten jälkikäteen sellaisen.

En ole jaksanut käsitöitäkään tehä tänään vielä. Sain mä soitettuu soneralle ja nyt digi boks toimii taas kunnolla. Siihenkin meni pari viikkoa että sain soitettuu.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.10.2013 klo 17:06

Kerrankin oli tunne, että joku puhuu mulle ja on jotain puheenaihetta ja tunne että ehkä tälle elämälle voi jotain tehä.
Menin kurssille, vaikka lähtö olikin hiukan hankala. Tyttö oli piilottanut mun avaimet ja unohtanut minne oli piilottanut.

Nyt mulla alkoi loma, tosin äiti on käskenyt mun menee sinne käymään joka päivä ja kaupassakin pitäis käydä.

Isä sairastui taas. Olen yöllä nähnyt unta että isän sydän pysähtyy ja äiti joutuu sitä elvyttää. Isällä uusiutui keuhkokuume TAAS.

Mut nyt syömään. 3n päivän puurolinja saa jäädä hetkeks.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 17.10.2013 klo 11:09

vaikka nukuin suht hyvin, silti on väsy olotila. Asiat ketuttaa, ni pienetkin. Tahtoisin vaan saada kipua ja verta aikaiseksi. Helpottaa oloani sellai.
Kämppä on ku räjähyksen partaalla. Pyykkejä ja astioita ja roskia joka puolella. En ole siivonnu moneen päivään, kun en ole jaksanut. Pakko tänään on jaksaa. Otan sit vaikka pikku hiljaa aina, mut jotain on tehtävä.
Kaupassa olis käytävä, mut en millään jaksais laittaa vaatteita päälle ja kävellä kauppaan.
digiboksi alko taas kettuilee. Sama vika joka korjattiin pari päivää sitten. EI jaksais soitella soneralle ja taas valittaa. Ei jaksa puhua ja kinata kenenkään kanssa.
Mökkiläisillä menee ihan hyvin. Tyttö halus eilen heti kotiin, mut nyt on jo sillä kannalla et mökillä on hauskaa.
Aloin eilen kutoo tytölle paksua pipoa. Saa nähä tuliko liian iso. Suunnitelmia on päässä ni et päätä särkee. Pitäis vaan saada ne ulos sieltä. TÄnään ehkä otan noi huovat ja teen noita laukkukoristeita/avaimenperiä. Pitäis jostain saada pieniä minigrip pusseja että saa ne osat säilytettyy niissä. En tiä mitä niistä vois pyytää valmiina. Pitäis niitä availenkkejä hommata jostain.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 19.10.2013 klo 21:15

MIhin tämäkin "loma" on mennyt. Huomenna jo porukka tulee kotiin ja se saamarin huuto, kiukuttelu ja tappelu alkaa. Pitäiskö mun muuttaa mökille sit, että saisin olla hiljaisuudessa?

Alkaa ketuttaa tämä oma tilakin. Maha pyörii kun maailmanpyörä ja jalat on astuma-arat. Keskittyminen on aika pieni. Koko ajan tarvii tehä jotain uutta. Ei pysty ollenkaan keskittyy. Olen niin paljon aloittanut tänään töitä, saamatta yhtään mitään valmiiksi. Kauhulla ootan saanko unen päästä kiinni, vai pyöriikö silloin ajaatukset joka puolella ja kuinka kauan mä lasken erinlaisia juttuja päässäni ennen kun voin alkaa nukkuu.

TÄ elää on yhtä helvettiä!!!!

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 20.10.2013 klo 11:12

Niinhän se elämä on, melkosta helvettiä liian ison osan ajasta.

Muuta vaan mökille jos hyvälle tuntuu.

Oikeen isot tsempit sulle!<3 Koita selvii elämästä<3 minäki koitan.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.10.2013 klo 11:32

Kiitos Salaatti.

Tein jotain mitä en uskonut tekeväni. Laitoin äitille faces viestin etten tiä kauanko jaksan enää. Äiti laittoi heti takas viestin että yrittää tulla ennen töihin menoa tänne. EN sit tiä mitä se hyödyttää. Ei hän kumminkaan mitään tee sellaista mitä auttaisi. EN tosin tiä, mikä auttaisi mua.

Kävin hammaslääkärissä ja olin siellä 90 minuuttia. 2 hammasta oli lohjennut ja kolmas paikattiin. Nyt on ylähuuli puutunut ja hiukan kipee. Seuraava kerta on toukokuussa.

Pitäis alkaa jotain siivoo täällä. Samalla hakee lisää kaakaota. Paino on taas viikossa noussu ihan kivasti. Pitäis miettii, miten senkin sais alas menee. Olen niin koukussa kaikkeen, jätskiin, limpsaan ym. Pitäisi löytää lisää kuria, mut voimat on mennyt siltä osin pois. Ajatus on, et mitä välii, jos syön tossa 6 jätskiä nyt tunnissa. Rahaakin säästyis kun ei ostais.

Keskiviikkona olis kurssi taas. Pitäis sitä ennen se tytön kädenkuva ottaa ja ettiä se fleece jostain. Ehkä mä sit teen vielä siskolle synttärilahjaksi sateenkaari lapaset, jos tytön lapasista tulee kivat.

Olen tossa sukkien varsia kutonut. Aivotonta hommaa. En vielä niitä sukiksi tee, mut teen niitä varsia varastoon. Pitäis lapasia tehä aika paljon vielä, että niitä olisi myynnissä sitten. Tosin olen alkanut jarruttelee myyntijuttua. En tiä kykenenkö menemään sinne ja onko mulla tarpeeksi tavaraa sinne. Pelottaa mennä näyttämään töitäni ja olemaan ihmisten kanssa. Hiukan reilu kk on aikaa. Ehkä menen vasta ensi vuonna sittenkin.

Mut nyt kämpän siivoukseen...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.10.2013 klo 20:03

En ole kyennyt tekemään tänään muuta kun apk:n tyhjentää ja hiukan täytettyy sitä. Olen vaan istunut ja ottanut tunnin päikkärit.
Olo on tosi saamaton ja huono. Ahdistaa.

Mietin mikä on saanut mut tähän kuntoon, mut en keksi muuta kun koko aikainen paine harteilla. EN osaa purkaa sitä mitenkään kunnolla.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 22.10.2013 klo 14:46

Olen 2 päikkärit ottanut tänään jo ja aamulla klo 6 herännyt. Mitään muuta järkevää en olekaan tehnyt.

Äiti tuli eilen illalla töiden jälkeen "tarkistamaan" mut. Laitoin sille yhden viestin ja se siitä kai huolestus. Ei tosin kysynyt mitään. Ehdotti että menisin heille yöksi, mut en mennyt. Käsiä hän ei nähnyt, kun oli pitkä paita päällä ja käsi teipattu, niin ku nytkin. Jos hän haluais, niin ku muutkin, näkis teipin, millä peittelen jälkiä.

Nenästä tulee pienesti verta. Ei valu, mut niistäessä tulee. On tullu jo jonkin aikaa. En tiä miksi.
Olo on muutenkin väsy ja jaksamaton.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 24.10.2013 klo 12:37

Eilen oli tosi vaikea päivä. Eikä tänäänkään niin hyvä päivä ole. Jotenkin vaan jaksan kaikesta huolimatta. Nyt yritän peitellä kaikkia jälkiä muilta ja sitten koitan näyttää sitä feikki iloisuutta. En halua että tyttö näkee mun pahan olon. Hänellä muutenkin vaikeeta.

Eilen söin taas paljon. Tein illalla vielä riisipuuroa. Olisi pitänyt hiukan rajoittaa syömisii. Täytyy tänään katella mitä laittaa suuhun. En ainakaan juonut kaakaota, vaan ison lasillisen vettä, johon olin laittanut vitamiinin. Yritän tolla vitamiinilla saada itelleni feikki iloisuuden. Kohta vois mennä hakee lisää vettä, ettei nälkä iske.

Vois kysyä tytöltä, lähtisikö se mun kans kauppaan tänään. Tekee mieli jätskii enkä ole mitään ottanut sulaa, tai mitään lihaa. Tosin voisin soijarouhetta käyttää tai laittaa pelkän lihattoman ruuan.

En jaksa enää ajatella. En jaksa enää tehdä. EN jaksa enää olla hereillä. En jaksa enää olla. En jaksa enää...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 25.10.2013 klo 18:52

Vaikeeta... Eikä helpotusta näy. Yritän jotenkin pyörittää täällä arkea, mut ei se aina tuuppaa onnistuu. TOi teini on ni paljon vaativa.

Kun tietäis syyn, miksi olo on tämmöinen, ni olisin iloinen. Mutta tällä hetkellä kaikki on halutonta, vaikeeta. Olen väsynyt, vaikka nukun. Kroppa on kipeenä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.10.2013 klo 17:35

Äiti pakotti, tai käski mun lähtee isän kanssa ulos kävelee. Mentiin sit 20 minuutin lenkki. Ihan sopiva, kun molemmilla on jalkakipuja ja muitakin kipuja. Ei se lenkki paljoo mua piristänyt. Samanlainen, tai ehkä hiukan pahempi olo vielä, kun ennen lenkkiä.
Olen mä tänään suihkussa saanu käytyy. Aloin haista niin pahalle että alko itteäkin ärsyttää.

Eilen illalla makoiltiin tytön kanssa sohvalla ja tänään hänen sängyssä. Kattelimme lasten leffaa. Tyttö tarvii läheisyyttä ja yritän sitä antaa, vaikka ite en siitä mitään saa.

Olossa ei sellai mitään erikoista ole. Yritän jotenkin tallustella täällä suossa eteenpäin. Ehkä joskus tämä suo loppuu, joko hyvin tai sit huonosti.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.10.2013 klo 16:20

Taas puuro päivä. EI vaan jaksa panostaa ruokailuun tällä hetkellä. Parempi se puuro, kun ei mitään. Muutaman päivän mä tota syön ja sitten katotaan, teenkö uuden satsin puuroa vai joko jaksan tehä jotain ruokaakin.

Äiti tuli ja laittoi täällä taas hullunmyllyn. Piti roskia kerätä, pullot kerätä ja pyykit kerätä. Voi vitsi ku se on raskasta. Halusin lopettaa ja painua peiton alle, mut ei auttanut. Nyt olen ihan nuutunut, ku he lähti kauppaan. Onneks en menny mukaan.

Käyttäjä repukka kirjoittanut 29.10.2013 klo 13:54

Onko koskaan tutkittu, oisko sulla jotain fyysistä syytä tuolle uupumukselle? Mulla nimittäin löytyi uniapnea. 7v olen ollut masentunut ja uupunut ja vasta nyt yhdelle lääkärille tuli mieleen sekin tutkia. Ensi viikolla menen keuhkolääkärin vastaanotolle ja saan varmaan sen cpap-laitteen. Jännä nähdä, josko uupumus helpottais, kun uni paranee. Ainakin siihen asti rämmin hetki ja päivä kerrallaan. Kaikki tekeminen vaatii hirmuisia ponnistuksia. Mieluiten makaisin sohvalla katsomassa telkkaria tai nukkuisin.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 29.10.2013 klo 16:58

Eipä Repukka ole lääkärin (psyga) siihen kiinnittäny huomioo. Pitäis varmaan yrittää jotain hoitajalle sanoo.

Nyt olen henkisesti niin loppu ku ihminen voi olla. Meinasin jopa linja-autoon nukahtaa. Mä joka ahdistun linja-autossa. Kyl mulla joku ongelma nyt on. Sit sain poissaolokohtauksen kauppakäytävällä, eikä se tuntunut mitenkään kivalta. Mut sain hoidettuu asiani ja nyt mulla on uusi digibox ja tytöllä kaikkea pikku sälää, kynsiin. Tytöllä on torstaina koulussa disko, eikä sinne voi ihan ilman kunnon hienoja kynsiä mennä.

Ostin isälle isänpäivälahjankin. Ison kalenterin ensi vuodeksi. Isä sitä katteli, kun annoin sen jo.