Soroppi, en joutunu sohvalla nukkuu. Olen nukkunu huonoja öitä ahdistuksen takia. Se alkaa kohta vaikuttaa toimintakykyyni. Aamulla kun lähin, tuli bussipysääkillä tunne et henki stoppaa. Päätä on sattunu ja toi hengen stoppaaminen on koko päivän tuntunu.

Eilen kaatusin jäisellä tiellä. Nyt on polvet ja kyynärpäät arat. Tänään kävelin samaa reittiä ku paskat housuissa.

Tuttu tuli kylään. Emme ole nähty yli vuoteen muuta ku puhelimessa ja kerran hesellä silloin joskus.en osannut oikee olla. Piti koko ajan häärätä jotain ja sit väsyin. Tein meille ruuan.

Huomisesta en tiä. Ainakin pitäis pyykkii pestä ja astioita. Kaupassakin pitäis käydä ja jotain ruokaa tehdä.

Jardin Prive kirjoitti 12.3.2018 20:6

Hei, Saloka! ☺️❤️☺️

Vieläkö ahdistaa? Mua ahdisti aamupäivällä, kun olin asioilla. Ja kun lääkäri soitti.

Mulla alettiin vähentää toistakin lääkettä rauhoittavan (bentson) lisäksi... Mietityttää miten selviän jatkossa vähennetyillä lääkkeillä!😐 Tosin tiedän, että aiemmin käyttämäni bentso, ja ehkä nykyinenkin, voivat provosoida ahdistusta. Silloin läääkkeen purun jälkeen ehkä ahdistuskaan ei olisi enää niin suurta kuin nyt.

Iloa päivääsi!😍

Kiitos.
Sanoin hoitajalle et ahdistaa ja turvauduin pe jo alkoon. Hän sano ettei ymmärrä mikä isän tapaamisessa ahdistaa. Tulis hitto ite kattoo.koko ajan mieleeni tulee isä eri vuosina, ihan ku filminauha. Niin hyviä ku näitä huonojakin. Näen kun isä riutuu lattialla tai jotain sellaista. Tuntuu et tuun hulluksi. Miten saan sen filmin loppumaan?😯🗯️
Hoitaja ehdotti lisää temee, mut sanoin et reseptissä lukee vain yksi.

Hoitajani sano et mun tarvii äitil sanoo et isän hoitaminen on vastenmielistä mulle, ei todellakaan ole. Enemmän siinä on pelko kun vastenmielisyys. Kyl mä haluaisin olla isän kans enemmän, mut pelkään sen jokaista liikettä ja äänähdystä. Saati sitä ku se syö. En tarkoita et joku ymmärtäisi mua. Mut ei tä o vastenmielistä. Ennemmin se OLIS, JOS isä ulostais vaippaan ja mä joutuisin siivoo hänet.mutta niin ei ole vielä tapahtunut.

Valvon taas turhan kauan. En va saa unta. En o tarpeeksi rauhallinen. Päässä pyörii asioita. Esim. Mitä huomiseksi ruuaksi.

Eilen oli hiukan erillainen päivä, kun tyttö iltapäivällä ilmoitti että heidän koulua on uhattu. Onneks se oli uhkaus vaan, eikä verilöylyä tullu.

eilen olin kaupoilla ystävän kanssa. tuli ostettuu ruokaa ja korihyllykön ja pesuaineita.

Tänään siivosin vessan katosta lattiaan. Sain tytöltä halin palkaksi.

HUomiseksi suunnittelin siivoavani jotain, mut mun pitää aamupäivällä mennä lämmittää isälle ruoka, kun ihana siskoni ei voi sitäkään tehä. katon sit kykenenkö tekee kotona enää yhtiks mitään.

Olen tänään taas lukenut nettii. Mulla ollut ns. hengenahdistusta jo jonkin aikaa, kun nousen lattialta tai nostan pääni. TÄnään sit kiinnitti huomio kun katoin alhasen verenpaineen (joka myös on) oireita, et siellä on hengenahdistus myös, mut sydämen vajaatoiminnassa. Nyt sit pelkään että mun sydämessä on jotain vikaa, enkä uskalla ottaa yhteyttä ja kertoa muille. Mun isällä on tahdistin, kun sydän pysähtelee. Olen koko ajan pelännyt että niin mullekkin käy. Pitää kerätä voimia että uskaltaa soittaa tk:hon ja kysyy, tarviiko ees lääkäriin mennä. TOivon ettei.

TÄnään on ollut taas läskipäivä, vissiin johtuu menkoista. En jaksanut tehä tai syä enää kasviksii ja lihaa, jota 2 päivää syötiin tytön kanssa. Lämmitin pyttipannua siis. Huomenna ajattelin tehä vihannes jauhelihakeittoo.

Olen varrettomia sukkia tehnyt. Nyt mulla on puuvilla-akryylilankaa. Niitä tuuppaa ihmiset pitävän ja äiti ehdotti että tekisin niitä. Päällipuolelle yritän tehä yksivärisiin jotain kuvioita tai mallineuletta, jos osaan. Otin toiset langat valmiiksi, et tämän tossukan jälkeen otan erinlaista lankaa ja teen ohuempia sukkia.
Tofikin sai donitsin, kun tein sellaisen. Sisko oli iloinen. Saa nähä koska annan sen eteenpäin ja minkä pallon näköisen seuraavaksi teen.

☺️❤️ saloka.

Vedän siideriä että saisin kyyneleet ja paskan olon loppumaan. Oli liian rankka isän tapaamnen yksin. Nyt täytyy 3 tunnin aikana kerätä itteni kokoon ja sit suunnata isoon kauppaan. Kumpa noi kyyneleet loppuisi. Olen ihan sekaisin....

Kiitos soroppi ☺️❤️

Parempi olo, mut iso kivi sydämelläni. Isästä en pysty puhumaan ilman että se tunteita antaa. Tunnen yksinäisyyttä. Tyttö ei taho puhuu saati nähä mua. Kukaan ei puhu mulle puhelimessa. Ainut ystävä, on alko. Kohta s÷kin loppuu. En o kännissä, enkä ees ehkä humalassa. Olen rentoutunut, nii et voisin nukahtaa.

Käsityöt junnaa. Lanka mitä käytän 2 sukkaan on pirun liukasta. En tykkää ollenkaan, mut pakko niistäkin langoista joskus jotain tehä. Kai se pikku hiljaa luonnistuu.

Ei ehkä ihan paras viesti tulla foorumille, mutta eka topikki mikä osu silmään, jossa jotain aktiviteettia. Joten anteeksipyyntö keskustelussa aktiivisena olijoille - en ole perehtynyt teidän historiaan - en nyt jaksa! (yleensä koetan tehdä jotain tausta duunia joko "inreal-life" tai lukea mistä ketjussa on kyse), jotta en möläytä mitään idioottia, mutta otsikon mukaan, nyt ei jaksa..

Hivenen muutan edellisen kirjoittajan (saloka) viestiä eli "Vedän siideriä että saisin kyyneleet ja paskan olon loppumaan." - vaihdetaan "siideri" -> olueen. Ja VARSINKIN kyyneleiden loppuminen -> kyyneileiden ilmaantumiseen. Kun ei itku tule niin ei tule!

(Ehkä väärä topikki -> linkatkaa oikeaan 🙂

Syy tähän foorumiin eksymiseen oli se, että etsin iänikuista tukiasema-chattiä. Pelasti tod.näk. mun elämän eli tämä kirjoitus olisi jäänyt kirjoittamatta ilman sitä. Lyhyet kiitokset silloisille osallistujille!!

Vaikka mulla ja salokalla varmaankin tällä hetkellä eri vaihe elämässä, niin jotenkin salokan viimeisin viesti vaan oli kimmoke kirjautua tänne ja naputtaa jotain. Todennäköisesti painitaan eri asioiden parissa, mutta voimia sinulle! (en osaa kommentoida tai jeesata, kun en tiedä historiaasi - itse koetan vain nyt selvitä tästä hetkestä)

Nyt lopettelen tämän turhanpäiväisen naputtelu.. ja käyn kurkkaamassa löytyykö, jotain kommentoitavaa muihin topikkeihin.. niin kauan kun löytyy naputeltavaa ja kommentoitavaa, niin on jotain annettavaa.. (selkeästi reseptivapaa lääke (olut), alkaa vaikuttamaa. Selvisimpähän tästäkin illasta... )

Sorgenit, jos meni topikki sivuraitelle..., mutta "tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä.." - antaa Anna Puu:n soida luureissa...

gnom3, kyllä tänne saa kirjoittaa ja yritän vastata mahdollisimman paljon. Toivottavasti olosi helpottaa, ilman alkoa. Se ei tuo kun lisää ahdistusta. (hyvä munki sanoo kun ite juon) Millainen on olosi nyt?

...
Aurinkoinen päivä. Hiukset tuoksuu ihanalta, vaihdoin hetkeks pesuainetta, kun tuntuu että toi edellinen rasvottaa hiuksia enemmän. Syötiin lettuja aamiaiseksi, jotka tein meille. Laitoin pankille viestiä, joka tietenkin ahdistaa. Tiskit pitäisi hoitaa koneeseen ja pyykit kuivuu.

Olo on hiukan ahdistunut. Yritän olla ajattelematta asioita. Eilen illalla puhuin tai tekstailin kaverin miesystävän kanssa. Puhuttiin kun kaveri on rikki ja kaikkea muuta.

Huomenna taas ois aamulla herätys ja menoa. Illalla pitää dosetti täyttää. Ihanaa olla villasukat jalassa.

Eipä tässä muuta. Olen hiukan väsynyt. Heräsin 5 aikaa ja kukuin yli tunnin ennen kun sain pariksi tuntii nukuttuu.

mulla on ollut mahan kans ongelmia muutamia päiviä. nytkin on kipeenä. huomen pitäisi ryhmään mennä ja isälle hakee lääkkeitä. söin riisipuuroa/velliä, jos se auttais.

olen niin kyllästynyt elämääni. tä on liian vaikeaa mulle. En tiä mitä haluaisin.

Olin tänään äitin työpaikalla. Ahdisti sekin.

Olen 2 päivää pessy pyykkiä ja astioita. Lauantaina siivosin ja imuroin. Mikään ei riitä.

Voi sua saloka 🙂

Kenelle ei riitä, sulle vai jollekulle muulle?

Hei, Saloka!😍 Mulla tyttö äksyili puhelimessa. Olo tuntuu nyt kurjalta. Toiset ihmiset vaikuttaa muhun melko voimakkaasti. Melkein itkettää. Mutta ei ihan.☹️

Hei saloka.
Kevät on pitkä ja luminen, mutta päättyy se luonnontilan muutokseen ja tulee kesä. 😍
Hyvää kesän odotusta. 😍

Yksinäisyys:

Kun kukaan ei valvo sinun unta, silitä ja sano että kaikki järjestyy.
Kun itket, kukaan ei tule ja halaa sinua.
Kun ei ole ketään, kenelle voit jakaa murheet, pahimmat pelkosi, häpeäsi, epäonnistumisesi.
Kun kukaan ei ole tukemassa sinua, kannattelemassa, jakamassa taakkaasi.
Olet yksin ajatuksesi kanssa, ja kaikki tuntuu murenevan.
Kaikilla on jokin muu...

En mie tiedä mikä toi on...kirjoitus pahasta olosta.
Kirjoitin noin:30min sitten.

Olen ollut noin vuoden ilman lääkkeitä.
Minusta välillä tuntuu että olen tarpeeton kaikille.
Tiedän järjellä että en ole, mutta tää on tunne asioita.
Sairastuin monta vuotta sitten...siinä on skitsofreniaa masennusta jne. En halluu sanoa tarkkaa diaknoosia...niin monella tapaa minulla on mennyt luottamus ihmisiin...ja yhteiskuntaan...en haluaisi kuormittaa ajatuksillani muita...en halua kukaan lukee tätäkään. Mutta minulla on tarve jakaa.
En ole päästämässä itseäni päiviltä...siitä ei huolta...niin vitun itsepäinen olen.
Meen aamulla vastaanotolle...pyydän sieltä apua, olen väsynyt...tarvitsen lomaa...haluan vain nukkua.
Kuuntelen tuutulauluja.
Minnuu ei muiden murheet tavallaan kuormita, saanpahan muuta ajateltavaa...mun pää on täynä ajatuksia...ja minun täytyy tunnistaa kaikki...miksi ajattelen näin, miksi tunnen näin.
Se johtuu siitä kun sairastuin...ihanat vitun harhat...kaikki oli salaliittoa ja todella isossa mittakaavassa.
Oli mulla vahva lääkitys...mutta saatanan omamieli ja salaliitot ei antanut minun kertoa niitä.
Siksi varmaan oli vaikea saaha lääkitys kohdilleen.
Olen aina ollu saatanan analyyttinen...minulle on voinu kertoa murheita. Ja arvatkaa vain onko kerrottu. Niin sairaita kokemuksia ihmisillä...no omat pahimmat pelkoni...että menetän todellisuuden tajun.
Olen todella menevä, menen ja innostun ja monasti petyn.
Ihastun helposti ja petyn isosti.
Olen avoin...mutta olen sovitteleva luonne ni haluan vain että kaikilla olisi hyvä olla.
Mun harhat oli semmosia "kevyttä" paskaa...ihmisten kuolemia, luonnon ilmiöitä...sitten silloin uskoin todella paljon jumalaan ja helvettiin jne. No mie tietenkin tein sopimuksen saatanan kanssa. Ilmaan ilmestyi paperi kirjoitin sen sormella alle...ja se paperi paloi.
Etsin harhoissakin sitä paperia helvetistä että saan sopimuksen purettua. Pelkäsin niin paljon helvettiin joutumista että mietin että tapan itseni että näen joudunko helvettiin.
No kuten näkyy en tappanut...erokin tuli siinä depiksen ja harhojen takia. No eroahistuksen takkii hakeuduin suljetulle silloin aikoinaan...no ei sekään menny kuin ajattelin...
Tympäännyin jatkuvaan tyhjän tuntemiseen.
Lopetin lääkkeet yksin ilman lääkäriä.
No olen elänyt elämäni onnellisinta aikaa, myös elämäni surullisinta aikaa myös.
Olen tunne ihminen. Erityisherkkä, siihen järkyttävä vaatimustaso itselle ja anteeksi en vain osaa itselle antaa.
Olenko nyt saanut nukuttua 8h 56h aikana tahi jotain semmosta.
No tuutulaulut soi, välillä itken...nyt kirjoitan. Ja tää vaan tulee. En mie mieti et mitä kirjoitan...kirjoitan...aamulla hakeudun hoitoon. Haluan ihan vitun paljon että joku valvoisi minun unta ja silittäisi ja sanoisi että kaikki järjestyy...tämmöstä paskaa täällä päin...noin, vajaa 3h ni voi lähteä kävelee kohti avun hakua.
Koittakaa ihmiset jaksaa. Puhukaa, kertokaa pahasta olosta. Kirjoittakaa...jos ei muuta...pitäkää mieli selvänä. Itse en juurikaan juo...enkä ole ikinä käyttänyt huumeita...ni välillä tuntuu että miksi minusta piti tulla mitä tuli...joo en usko edes jumalaan jne...uskon kyllä hyvän ja pahan taisteluun. Valoon ja pimeään...pitäkää mieli selkeänä.
Jos iskee depis ja paha olo, ni ei tartte kuunnella: nuku nyt itses selväksi ekana.
Se on muuten persiistä kun ei suomessa ole juurikaan mielenterveyspotilaille paikkaa öisin.
Kun monella yö on pahinta aikaa kun on yksin...no se on semmosta kunhan herrat rikastuu...mitteepä mie valittamaan...mulla on eläke...itsellä on vain sellainen olo että en kuulu minnekään. Ei ole ketään joka halais ja huolehtis...ja paskaan parisuhteeseen en halua, olen kranttu...onko hullulla vara kranttuilla? No ei olis näin nykyyhteiskunnassa. Näyttäsin nyt keskaria yhteiskunnalle...mutta ei sitä kukaan merkittävä noteerais...tämmöstä tänne. Olisipa aamu.

teitä oli moni käynyt ja kirjoitellu minulle, kiitos ☺️❤️

kävin isän lääkkeitä hakemassa apteekista. En vaan pysty menee viemään niitä isälle. En tiä miten saan ne huomenna sen mukaan.

Kävin pitkästä aikaa torstai ryhmässä ja oma hoitajani oli siellä. Heti se alko kettuilee. Sanoin et voin ihan hyin lähtee poiskin, siihen tuli sit toinen ohjaaja ja viilensi meidän välit.

Syön pitkästä aikaa (tai eilen söin kans) karkkia. Piparminttukarkkeja. Tosin pussissa on enää 1 jäljellä 😀

Viikonloppuna ehkä leivon pullaa. otin sulamaan viimiset pullat pakkasesta. Tiedän että niissä on kaloreita ym. Mut tällä hetkellä on ihan sama mitä syön, maha on silti sekaisin. 😭

Isä on intervallilla nyt, tulee su kotiin. Mulla on va syyllisyyttä ja ahdistusta siitä etten hoida isää. Mut nyt hänellä on kaunis huone, hyvä näköala ja hoitajat.

Voisin hakata päätäni seinään. Haluaisin vahingoittaa itteäni, mut en tiä miten. Viiltää en halua. Haluan tuntea kipua (ihan ku ei olis jo). En tiä ymmärtääkö kukaan tätä. En osaa selittää sellai järkevästi.

Tein ruuaksi kukka- ja parsakaalia, porkkanaa, pinaattia ja kebablastuja. Haluaisin oksentaa nekin pois.maha on hiukan kipee ja olo epämukava. En haluis enää syödä mitään, saati juoda. Oon juonu vettä silloin tällöin.