Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.12.2017 klo 02:54

Hei, Saloka! Olet kyllä ahkerasti neulonutkin. Saa sitä välillä pitää taukoakin...!

Olen valvonut tunnin. Taidan nyt mennä nukkuman... Mielelläni vielä valvoisin... Mutta... Tiedän, että nukkuminen olisi järkevää. Nyt sänkyyn!😴

Käyttäjä saloka kirjoittanut 12.12.2017 klo 16:14

olen yällä nukkunut 4n peiton alla, eikä ollu ees kuuma.

Kävin tekemässä kelan paperit äitillä. Äiti sit päätti alkaa valittaa kun hän on kipee ja hänel on sitä ja tätä ja tota. Mä olin vaan hiljaa, mut alko sisäisesti kiehuu. Mä tässä olen terveyden perikuvako?

Tein tossa jauhiskeittoo. Yritän potturuokii syä, jos reilu kk päästä ne kielletään. Teen ja syön tässä kk aikana kaikkea mitä en ehkä silloin saa enää mm. uutena vuotena ryyppään. EN o tosin hakenut pottua vielä, mut ehdin vielä.

Olo on nuhainen edelleen ja aivastelen. Päätä sattuu aina silloin tällöin ja voimat on poissa. Silti on pakko jaksaa huomennakin olla koko päivän liikenteessä ja mennä 3 eri paikkaan.

pitäisi torstaina aamusta lähtee mökille. Tyttö menee kai siskolle siksi aikaa. Eli se to-pe yöksi. Mä en va tiä miten jaksan äitiä vuorokauden. Ainut on, että menen sinne yläkertaan ja olen siellä va. Joudun kaupassa käymään ennen sitä ja ostaa jotain syötävää. Varmaan maksista ja pullo vettä. Kai niillä vuorokauden pärjää.

Tyttö lähtee ulos näköjään. Se on innoissaan kun ulkona on lunta. Koko päivän ja yön on satanut. Onhan se kaunista. Mut en jaksa iloita siitä enää.

Tammikuun alussa mulla on labra. Sit lopulla sisätautilääkäri. jossain vaiheessa pitäisi olla se rötgeni. ehkä ton lääkärin jälkeen olen viisaampi, mikä mua vaivaa, jos mua vaivaa ees joku.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 12.12.2017 klo 21:32

Ei ees kiitosta tullu. Jotkut tietää mistä puhun, jos käyvät täällä. Mut jännä kokemus oli soittaa ekan kerran turvikselle. Nyt kärsin sit ahdistuksen jälkioireista, mut otin lääkkeen siihen. Mä ja soittaminen johonkin, emme sovi yhteen.

Tänään on muutenki ollu jännä päivä. Toivon että saisin unesta kii.

Aamulla on klo 7 herätys, viim. 7.30. 8 jälkeen tarvii kaupunkiin päin mennä. Heittää kelaan laput ja mennä sossuun tytön asioista. Tyttö saa kokeiluksi tukihenkilön taas. Sieltä sitten äitin kans jonnekkin "kivenkoloon" ja kun sieltä päästään ni tytöllä on jo hammaslääkäri kohta. Mun tarvii viä se sinne, kun ei ole toi lähi hammaslääkäri. Sieltä päästään sit kotiin joskus lähellä 15 varmaan.

Huomen pitäis pakatakin. To aamusta pitäis lähtee mökille yöksi. Mitähän siitäkin tulee.

Pe tullaan joskus takasin, en tiä koska.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.12.2017 klo 21:18

Mökillä. Olen ihan väsy. Ruokailun jälkeen väsyttää ihan järkyttävästi. Koitin tos sukkii neuloo, mut en jaksanu, tulin sänkyyn maate ja suunnittelen nukkumista. Kellokaan ei o ees puol 10 ja mä menen nukkuu... en ymmärrä itteäni enää yhtään.😐

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 15.12.2017 klo 07:35

Saitko saloka nukuttua? Tykkäätkö olla siellä mökillä? Mitä muuten kuuluu?

Mä menen toisinaan petiin nukkumismielessä jo yhdeksän maissa tai joskus ennenkin (luen kyllä yleensä hetken ennen kuin sammutan valot ja nukahdan), varsinkin jos mulle on kertynyt univelkaa. Sun päivät on kuulostaneet sen verran rankoilta että siinä mielessä en kyllä ihmettelekään jos nukuttaa. 🙂

Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.12.2017 klo 11:30

Soroppi. Menin heti viestin jälkeen nukkuu ja aamulla nousin vasta 10.30. Nukuin pätkissä, mut ihmeen hyvin. Patja oli tosi kova.
Tässä tä menee. Ootan kauhulla ensikuun loppua, kun on lääkäri. Yritän jaksaa joka päivä tehä jotain muuta ku sängyssä maata. Ensi viikolla on taas menoja. Onneks sossu tulee kotiin, ni saa hiukan helpotusta. Onneks ryhmät meni myös tauoille,niin ei tarvii niistä tressata. Mut väsy olen.

Teemme kohta lähtöä kotiin. Saa nähä kuinka kaamee ilman kotona on. Tunti bussissa istumista tiedossa ja selkä tykkää hyvää. Päätäkin hiukan sattuu, mut menee kai ohi.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.12.2017 klo 10:56

Ennen eilen lähtöä, äiti sai mut itkemään sanoillaan.

Tyttö oli kotia siivoillu <3.

Mulla on va kaipaus iloiseen ja onnelliseen elämään. Että pystyisin hehkuttaa jotain ja näyttää että olen aidosti iloinen. En ole pitkään aikaa ollu sellai onnellinen.

Mulle sanotaan et näytän ikäistä nuoremmalta, kun ei ole ryppyjä. Miten niitä ryppyjä voi tulla, ku olen koko ajan normi ilme. Joskus voin hymyillä.

En o ainakaan 2 pvä teetä juonut. Olen muutenki juonu huonosti. Syömisestä puhumattakaan. En o oksentanu pitkään aikaan.
Hiukset on kamalan likaiset. Pitäis suihkuun mennä, mut...

Mut kaipa otan noi pillerit ja poden itsekseni tätä pääsärkyy...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 16.12.2017 klo 17:14

Hei saloka,
Haluutko kertoa mitä äitisi sanoi?

Mulla on kans vähän väsynyt päivä. Olin ulkona (raikas ilma oli kyllä hyvää, sitten kun pääsin sinne asti), ja kotiin palattuani syödä hotaisin niin nopeasti, että vieläkin on nälkä vaikka maha tuntuu täydeltä. Ehkä odotan vähän aikaa ja juon vettä ennen kuin päätän tarttenko lisää syötävää. Tekisi mieli mennä päiväunille. En päässyt aloittamaan virkkaustyötä (semmoista tilkuista koottavaa Kalevala-peittoa) kun mulla on paria eri paksuista lankaa ja haluan tehdä ensin mallitilkut molemmista nähdäkseni, minkä kokoisella koukulla kannattaa tehdä. Mut viime yönä valvoskellessani suunnittelin jo ihan innoissani värejä ensimmäiseen tilkkuun.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 17.12.2017 klo 23:08

Soroppi, kiitos kun kävit. Mä oon nähny netissä niitä peittoja ja ne on kauniita.
Äiti sano etten auta häntä enkä tee ikinä mitään mitä hän pyytää. Jne.

..
Päätin et vietämme aaton kotona tytön kans. Tyttö saa mennä taatan luo, jos tahtoo, mut mä en mene.

Mulla on vähän sukset ristissä äitin kans muutenki. Hän ns. Kielsi mun menemästä siskoni kans kauppaan. Kysyin siskolta tulisko mun kans, kun en jaksa kantaa montaa kassia yhtaikaa. Äiti nyt kimpaantu siitä ja ei oikee puhu mulle. Varmaan aamulla pyytää kauppaan, kun oon ni hyvä ihminen.

Sain ne miesten sukat valmiiksi ja yhden 2puoleisen patalapun melkein.

Kuuntelin illalla joulu miele-konserttia.

Huomen pitää hiukan jaksaa siivota.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 18.12.2017 klo 13:17

Paska olla.

Makaan sohvalla ja kuuntelen musiikkii ja ahdistaa ja tuntuu et pilaan kaikkien kaikki. Että kaikilla on parempi ilman et mä oon tässä. En tunne masentuneisuutta, mutta olo on va niin paska kun voi va olla.

Yritin siivota, tehä kässäjuttuja. Tyhjensin ja täytin tiskikoneen. Kyl mä pystyn toimimaan, mut miten tä olon saa pois? En pysty ees nukkuu...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 18.12.2017 klo 16:32

Halaus sulle saloka! ☺️❤️

Ei sun kyllä mun mielestä tartte kantaa huonoa omaatuntoa siitä ettet auta äitiäsi aina kun hän pyytää. Onhan hän nyt kuitenkin aikuinen ihminen, ei sun tartte olla aina se joka huolehtii ja on käytettävissä! Kuulostaa siltä että hänellä on vähän suhteellisuudentaju hukassa, kertomasi perusteella teette paljon asioita yhdessä.

Mulla oli ahdistunut viikonloppu, mutta eilen alkoi helpottamaan vähän ja tänään olo on vähän kerrassaan parantunut.

Käyttäjä Hja755 kirjoittanut 18.12.2017 klo 19:18

En lukenut kaikkia 546 sivua joten en tunne tarkemmin asiaa mutta omasta kokemuksesta tiedän, että aina, löytyy jotain syytä jokaiselle meistä olla ja elää, parhaimmillaan jopa nauttia elämästä. Tämä ihmisen elämän on kovin lyhyt ja ainutlaatuinen. Sinua ei ole kuin tuo uniikki kappale ja olet arvokas ihminen.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 18.12.2017 klo 22:52

Kattelin tossa sänkyjen hintoja. On tosi kalliita nykyään. Mistä mä repäsen 700e vähintään plus postit. Pitää vielä miettiä. Mut me tarvitaan uudet sängyt. Käytettyjä en voi selkäni takia hommata.

En sit saanu siivottuu mitään mut sukkii oon neulonut. Tein myös pe:ksi kauppalistaa... sisko kävi tuomassa paketit ja mä annoin heidän. Juteltiin siskon kans hetken.

Huomen pitäis äitin kanssa mennä apteekkiin ja isoon kauppaan. Ei yhtään huvita sen haukkumisen jälkeen.

Olen ehkä allerginen tai suolisto ei ehkä tykkää kaurasta. Sitä voi vähän olla, mut ei kauraleipää eikä -puuroa. Vaikka mä tykkään siitä. En va tykkää näistä oireista.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 19.12.2017 klo 07:42

Voimia sinulle, Saloka! Ja parempaa vointia ja joulun lepoa...

Minkälainen sinun joulustasi tulee? Saatko levättyä, tehtyä mitä tahdot vai kuljetko toisten toiveiden mukaan?

Mä puputan nyt miehen kanssa skypessä. Tänään nähdään livenä pitkästä aikaa!🙂 Tässähän ihan hämmentyy...😳

Minä alan neuloa sukkia itselleni tänään. Teen sen ohuemmasta langasta, 2½ puikoilla. Tätä en ole tehnyt aikoihin. Onko sinulla vielä lahjoja neulottavana ennen joulua?

Yritetään jaksaa!☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 19.12.2017 klo 19:30

Jardin Prive, hyvää joulua

mun joulu tulee vissiin olemaan kotona. Aamulla tai sitten kun aattona herään, laitan riisipuuron tulemaan. Syömme sitä tytön kanssa aamupalaksi. Pe haen ruokaa ja jotain jouluruokaakin kaappiin. Lämmitän niitä sitten illemmalla meille. Avamme lahjat joskus. Voin yrittää, jos tyttö kattoo mun kanssa leffaa, mut en pakota. TYttö sano et menee taataa moikkaamaan jossain välissä aattoa.

mä olen nyt joululahjojen jälkeen neulonut yhet miesten sukat ja tänään sain aamupäivästä naisten ukat valmiiksi ja tein niiden välissä yhden patalapun. Lahjat olen saanut valmiiksi ja antanutkin jo.