Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.11.2017 klo 14:35

Jp. Olen joka ruokailulla syöny vähän, enkä oksentanu vaikka olo on ollu kaamee.

Muisti taas pelaa, enkä muista mitä muuta kysyit. Anteeksi.

Ootan äitiä täs. Olo on kamala. Kädet tärrää eikä tä puhelimel kirjoittaminen ole helppoa. Jalat on ku keitetyt spageetit. Muutenki olo on ku olis täysin tyhjä, vaikka oon syönyt ja juonut. Pitää varmaan hoitajille sanoo tänään.

Olen kuunnellu juoppohullun päiväkirjan melkein alusta loppuun, enkä muista paljon mitään.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.11.2017 klo 22:25

Kuka idiootti yrittää kynnellä viiltää ihoa rikki😐
Nyt on käsi kipee ja haavat turvoksissa.

Ahdistaa va nii pirusti että mut laitetaan perjantaina siihen hullunmyllyyn. Pelottaa mennä kotiin ja se kuinka kauan jaksan sitä taas. Tiedän et kotiin on joskus mentävä. Mut vielä en ole valmis.

Tytöllä on joku uhmamurkkuaika menossa. Mulle tulee soittoja ja ruinataan.

Isä oli taksissa kaatunu ku oli pois lähteny. Tai lentänyt. Äiti sano et ottaa huomenna selvää.

Mulla on vahva tahto että haluaisin nyt kuolla. Onneks olen ainakin tällä hetkellä turvassa, mut oonko pe? Huominen ja pe tulee olee vaikea. Ja raskas.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.11.2017 klo 16:10

Mitäpä tässä sanoa. Ahdistaa ihan julmetusti, enkä saa ku illalla temee. Käsi on kipeenä ja kamalan näköinen. Olen ollu ihan veto pois tänään. Sit sain tos kuulla et omahoitaja tulee sinne palaveriin huomenna. Se lisäs ahdistusta. Nyt joutuu viel 5 tuntia selvii täs ahdistuksessa ennen ku saa lääkettä, jos sekään auttaa.

Kuoleman halu on suuri. Siksi en uskalla ulos mennä.

Mitähän ylläreitä ne vielä keksii mulle.

Koht on ruoka. Maha huutaa pienesti jo ruokaa, mut mieli ei. Mieli sanoo et oon läski ja lihonnut täällä monta kiloa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.11.2017 klo 16:11

Selvisin kokouksesta. Tulos: ehkä unilääkettä ja sit voxran vaihto. Kotilomia ja ulkoiluja enemmän.

Käsi on kipee, mut oma tyhmyys. Ajattelin jos ensi yöksi laittaa sinkkivoidetta siihen.

Huomenna ajattelin mennä kotiin. Vaatteita tarviin. Mulla on yksi ongelma, mut en kehtaa sanoo.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 04.11.2017 klo 05:37

Ei ne voxraa vaihdakaan, va essin. Tänään puolitetaan ja ma loppuu ja sit ma alkaa uusi BRINTELLIX lääke. Ke kokous ja kotiin ehkä. Mä en oikee tykkää tästä nopeesta tahdista, kun pelkään niitä sivuoireita ja ku nukkumoset on tälläsiä.

Juu ei auttanu ihmiset, ei ulkoilu, ei mikään. Olen taas valvomiskierteessä.

Ne antaa mun mennä tänää yöksi kotiin, katotaan miten siellä uni onnistuu. Onneks saan olla yksin ja onneks pakkases on ruokaa, jos jaksaa hakea.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 04.11.2017 klo 12:38

kotona. Heti aloin tekee pienen pullataikinan. Nyt se on kohomassa. Ihan näppituntumalla tein. En osaa oikein mitään tehä täällä kotona. Olen vieraassa kodissa, täällä on ni siistiäkin.

En tiä voiko jontuu jo lääkepurusta, mut tänään on maha, ja muu kroppa tehnyt omaa liikettä. Yritin ennen ruokailuu levätä, mut ei siitä mitään tullu. Saa nähä tuleeko niitä aina levossa.
Hiukan jännittää toi uuden lääkkeen aloitus ja samalla kiireinen alku viikko. Kivaa jos se esim. sekoittaa mahan. En sit todellakaan mene osastolta mihinkään. Ja se lääke on vielä uusi, ei paljoo kokeiltu.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 04.11.2017 klo 22:32

Tulee ehkä raskas yö, vaikka otti temee. Koko ajan on tunne et joku tulee ovesta tai on selän takana... hissin ääni, ulkona tulevat äänet, naapureiden äänet saa ahdistumaan.yritän tässä pitää järjen mukana.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 05.11.2017 klo 11:21

Hei, Saloka! Mullakin menee Brintellix. Olen kokenut sen hyväksi lääkkeeksi itselleni. Mulla menee sitä aloitusannonkseen verratuna kaksinkertainen annos. Mutta ylensä aina, jos on mulle sopiva lääke, sitä mene isolla annoksella. Toivottavasti se sopii sinullekin!

Miten kotiyö meni?

JP

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.11.2017 klo 14:18

Kotiloma, meni mönkään. Tein ja söin pullaa ja oksensin. Sit illalla oli pakko leipää syä.
Yö meni katkonaisesti.
Kun tulin osastolle, en ollu syöny melkein vuorokauteen mitään.

Uuden lääkkeen aloitus, silmät tuntuu tonnin painoiselta. Päätä hiuka särkee, aamulla tuli hiukan harha-askelia ku kävelin. Koko ajan epävarma olo et mis on. Onko oikeassa paikassa.
Kävin ryhmässä aamusta. Jotenki hidasta oli se venkslaaminen.

Ne varmaa kotiuttaa mut vajaakuntoisena ylihuomenna. Pitää pakata kassi valmiiksi kai. Sit alkaa taistelu kotona väsymyksen ja muiden kanssa. Sain jo la-su esimakua siitä pomotuksesta.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.11.2017 klo 17:50

Ei olis kannattanu men omalle hoitäjalle, paha mieli jäi käteen.

Mietin, miten pystyisin vahingoittamaan itteäni. On va sellainen olo tällä hetkellä. Pää tuntuu räjähtäväv.

Tytön isä ei jätä tyttöä rauhaan.

Mä en va jaksa yksinkertaisesti nyt mitään.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.11.2017 klo 20:45

Koht onnex pääsee koittaa nukkumista. Saa laittaa silmät ki ja kuunnella musiikkia kuulokkeista.

Olen niin paska. Kirjoitin äitil tekstarin...Yhtäkkiä putoan pohjattoman syvään kuiluun
ja luulen että tästä on mahdotonta ikinä toipuu... en oikee usko tohon uuteen lääkkeeseen tai siihen et tä väsy joskus menis pois. Ei se auta et meen hoitajalle puhuu koulukiusaamisesta,jonka haluan unohtaa. Hoitajan jälkeen mulla on tuho ja vahingoittamis ajatuksia. Olen repinyt haavat auki ja nauttinu siitä kivusta jota se tuotti. Olen tehny myös pari uutta.

Ei tä johdu huomisesta palaverista. Olen asennoitunu että lähen täältä. Tä johtuu va siitä et mulla on paha olla. ☹️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.11.2017 klo 12:07

Kotilomilla.

Maanantaina on uloskirjoituspäivä sitten,kaikesta huolimatta. Se voxra lopetetaan myös.

Olo on tosi väsynyt. Mut yritän jotenkin olla. Menen kohta suihkuun ja sitten juon kupin lämmintä teetä.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 08.11.2017 klo 20:59

☺️❤️☺️ halaus sulle, saloka.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.11.2017 klo 05:48

Valvon TAAS. Olen jo 2 tuntia valvonu. En tiä sopiiko uusi lääke. Maha ollu oomituisen tyhjä, ihan ku ei syömäni ruoka riitä seuraavaan kertaan asti. Olen joutunu lisää ruokaa ja se ahdistaa kkun paino nousee.

Tuntuu ettei lääkäri välitä musta. Haluaa mut va pois täältä.

Aloitin eilen kotona tekee siskolle tuplapipoa. Tuntuu ainakin lämpimältä. Sitä on rentouttavaa tehä, jos langat suostuu menee kunnolla puikoille. Ajattelin kaventaa sit 5llä, kun mulla on 100+100 puikolla.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.11.2017 klo 22:28

Pitäis uskaltaa mennä hoitajille näyttää tota kättä, ku se sattuu koko ajan. Oon yrittäny bebanthenilla ja sinkkivoiteella sitä hoitaa, mut huonolta näyttää.onko se tulehtunu, en tiä.

Huomenna meen kotiin viikonlopuksi ja hoidan isää.

...
Keräsin rohkeutta ja menin hoitajalle näyttää. Oli se kova paikka kun olen viikon sitä peitelly, kertonut va. Saa nähä mitä huomenna tulee. Tietenkin se kirjoittaa ylös.

Mua ei väsytä yhtään. Oon 7.30 ollu hereillä, kun sitä ennen nukuin 1.5 tuntia. En o nukkunu päikkäreitä, en mitään.kumpa uni tulisi ja saisin nukkuu koko yön.

Kattelin suomen pelin päiväsalissa. Uskalsin mennä sinne. Peli oliki jännittävä ja suomi voitti.

Mul on jotenki höntti olo. En osaa selittää. Johtuuko kädestä, mahasta tai uudesta kämppiksestä. Toivottavasti huomenna ei ole yhtä höntti olo.