Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.10.2017 klo 18:11

Kauhiasti tekis mieli tehä kaikkea, mut väsy. Se lääke ilmeisesti aktivoittaa aivojani niin paljon. Teen välillä sukkaa ja välillä jotain muuta.

Olen puolkuuro. En kuule toisella korvalla paljon mitää. Toivottavasti ei ole pysyvä.

Isä kaatunu yksin ollessa. Ei loukannu.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.10.2017 klo 21:01

Halu olisi puhua nyt jollekkin tai ees kuunnella jotain, mut makaan yksin pimeessä kämpässä.

Mulla on paha olla. Pelkään munuaisiani. Pitäisi jua, mut ssekin on jääny vähemmälle. Syöminen oli tänään taas ahmintaa ja...

Jos loppu illan suunnitelma olisi: haen 7dl mehua, juon sen. Sammutan telkkarin. Alan kattoo tubee. Ja meen nukkuu. Juodes otan iltalääkkeet.

Ps. Taisin menettää sen ystäväni. Laitoin tänään viestin, et miten menee. Ei ole tullu mitään. Nyt ymmärrän yskän ja en laita enää viestii enkä soita.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.10.2017 klo 14:59

Isä on sittenkin tainu selkänsä loukata, kun oli yksin kaatunut. 😭 muutenki se on sekava. Oli aamulla 6 aikoihin lähdössä ulos, mut äiti oli estäny. Nyt mä oon valmiudessa ja soittelen täällä hänelle.

Elämäni ei ole mitenkään kivaa tällä hetkellä.

Korva on edelleen lukossa.

Koitin jauhelihaa syä, mut sekin oli turhaa. Teen illalla salaatin, jonka arvo taitaa olla nolla.

Olen uupunut ja masentunu. Lääkkeihin pumpattu olio. En voi pitää itteäni ihmisenä enää.

Tyttö lähti kävelee naapurikuntaan. Kaupoille. Hyvä aika olla va ja maata.

Huomenna on ryhmä. Saa nähä kuinka kuuro aamulla oon.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 08.10.2017 klo 22:38

☺️❤️

Halaus sulle saloka! On kyllä rankka elämäntilanne sulla nyt.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.10.2017 klo 21:55

Yö meni huonosti, aamulla lepäsin pommiin.

Jäätävä kohtaaminen ystävän kanssa. Hän muisti lähtöni ryhmästä, jälkeen et pitäis ehkä vastata sille 2vko vanhoihin viesteihin. Kysy, koska meen hoitoon ekana.harmittaa kun mulla ei ole enää ystävää, jolle puhua. Pitää taas yksin selvitä.

Isä on toheloinut taas. Mut onneks äiti on ollu kotona. Äiti sanoo ettei jaksa, miksi . Sanoin et alkaa kattoo isälle hoitopaikkaa. Ei tietenkään.

Olin siis aamulla ryhmässä, sain valmiiksi siskonpojan sukat, äitiki kehu.

Kaupan kautta kotiin. Kotona jonkun aikaa ja sit tk:hon. Korvissa oli töhnää ja lähti pois. Mä taas kuulun.
Sieltä kotiin nukkumaan. Sit tein ruuan. Olen kutonu ja virkannu.

Huomen pitää men otolle ja sit tehä noista puolukoista jotain. Jääkaappi tarvii siivousta nii ku muukin kämppä.

Sossulta tuli tänään viesti, haluaa tavata jo ke meidät, vaikka just juhannuksen alla tavattiin. Onkohan joku tehny ilmoituksen? On niin moni joka voi.

Tyttö tuli kesken koulupäivän kotiin, pääsärky. Pakko ma sanoo astmalääkärissä siitä ja jalkakivuista.

Olen väsyny. On hiukan pisuongelmia. Pelkään et tä harva pissaaminen ja kasvojen ym iho on munuaisten vajista. Yritän huomenna soittaa tk:hon ja kysyy tarviinko lääkäriä jossai vaiheessa.

Jos menis vessaan ja sit iltajutut ja menis nukkuu...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 10.10.2017 klo 17:16

raha tuli, raha meni. hyvä ku lääkkeihin jää rahaa. huomenna menee loput rahat.

maha päätti oireilla. saa taas ravata vessas. no eipä pääse oksentelee tänä illalla. mut ventiks tä vetää.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 11.10.2017 klo 22:26

Lanssi kävi,mut ei ottanu kyytiläistä va taksilla vietiin.

Käytiin lasu ilmoitus "kuittaamassa". Sossu ehdotti mul osastoa.

Loppu ilta on täs menny... aloitin eilen neuloo lapasia intialaisel peukalolla.tähän mennessä on ihan helppoa vielä. Jos nä onnistuu, voi tehä useampia ja koristuksia.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 12.10.2017 klo 16:40

5 tuntia olin liikenteessä. Ja nyt oon ihan puhki poikki pinossa. käytiin äitin kanssa kaupoilla ja isää kattomassa ja sitten sieltä menin vielä ryhmään. Ryhmässä neuloin niitä lapasia ja ne on melkein valmiit. Kotona olen sit koittanut jaksaa kotitöitä tehä, vaikka nukkua haluaisin.

Maha on niin ummessa että kipeetä tekee.

huomenna on sit papa. jännittää jo nyt se. osaako ottaa ni että ei satu.

koko päivän on vettä satanu.

taidanpa mennä hakee teetä et saa pidettyy silmät auki.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 12.10.2017 klo 19:40

No nytpä saat huilata hyvällä omallatunnolla, kun oot ollut päivän liikenteessä. 🙂

Mitä ajattelet siitä että sossu ehdotti sulle osastoa?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 13.10.2017 klo 07:48

Hei, Saloka!😍

Jos ne tekee lasun aina kun alaikäisen vanhempi menee sairaalaan, on mun tytöstä tehty lasuja paljon. Onko ne menneet tytön isän tietoon? En ole halunnut häntä infota joka kerta, kun olen sairaalaan hakeutunut...

Hiukset on ihan likaiset, mutta kun kiinni laittaa ei niin huomaa. Mun on lähdettävä tapaamaan psyk.sairaanhoitajaa. En jaksaisi. Mutta on pakko.

Tyttö tulee syysloman aluksi tänne mulle. Se on mukavaa.

Voimia sinulle!☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 13.10.2017 klo 21:23

Ilmeisesti jp isä ei saa tietoonsa. Muuten siitä olisi tullut jo haloo. Sen lasun teki joku netissä, mun kirjoituksista fb:hen. En enää kirjoita sinne.

Tyttö on linnassa tätinsä kanssa. Saa nähdä koska tulee.

Isä on sairaalassa suihkussa kaatunu. Nyt ei saa ilman hoitajaa mennä minnekkään.

Mä join 4 lonkkuu, tosin välissä oksentelin kun söin. Tuli nii syyllinen olo ku söi.

Kävin kaupassa ostamassa taas kaapin täyteen ruokaa. Nyt pitäisi keksiä käyttöä kebablastuille. Voiko niitä laittaa ja paistaa pannulla rapeeksi ja kylkeen muusia ja ruskeen kastikkeen?
Sit ostin broikkujauhelihaa ku se on mökiltä tuotu, kannustetetaan sitäkin pientä kuntaa.
Nyt on taas kaakaojauhettakin. Saan mäkin kaakaota.
Pottuja ostin va kilon jos siihen muusiin, mut porkkanoita 2 kiloo ku oli tarjouksessa euron.
Huomiseksi molemmille jätskii.
Ja kaikkea muuta pientä.

Papakoe ei menny ihan oppikirjasta. Olen joku poikkeus. Mun kohdunkaula oli kadoksissa. 3 hoitajaa sitä etti ja sattu niin peevelisti. 3s hoitaja sit löysi ihan pienen pienen osan sitä jostain takaata, mihin ei oikee instrumentit eikä puikot ylettyny. Onneks sit saatiin ehkä jonkinlainen näyte ja saan 2 viikkoa hermoilla että miksi oon oikku.

Löysin täältä kaupungista uuden lankakaupanki. Heti piti fabel-lankaa 4 kerää ostaa ja sit langanohjain, joka oli kalliimpi ku kerä lankaa.

Siivosin tos hiukan tätä sängyn vierustss. Huomen jos jaksan, jatkan pyykeillä ja siivoamista. Tosin äiti uhkaa et joudun menee isää kattoo...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.10.2017 klo 22:07

Tänään on ollu taas kiireinen ja ahdistava päivä. Ahdistus ja pelko alkoi jo yöllä. Näin ja kuulin ihan omiani ja pääsin vasta n. 4.30 nukkuu kunnolla. Äiti herättikin sit 45 yli 9.

Äkkiä lääkkeet naamaan ja vaatteet päälle ja kohti kaupunkii. Äiti tahtoi mennä sinne lankakauppaan jonka eilen löysin. Sieltä mentiin torille kun vettä tuli niskaan urakalla. Äiti osti callunoita haudoille. Ennen kun mentiin isää moikkaa, käytiin kahvilla (mä join vettä).

Isä oli väsynyt. En tiä onko sillä jo vaippa laitettu, mut sen kuulee varmaan huomenna.

Bussimatkalla kotiin alko ahdistaa ni etten tieny mitä olisin tehny. Jos oisin ollu yksin ni olisin hypänny pois. Se kohtaus kesti koko 30 minuutin matkan. Yritin kuunnel musiikkii ja keskuttyy siihen, mut vasta kun pääsin pois se helpotti...

Kotona kävin suihkussa. Sit makasin tunnin sängyssä ilkosillaan, olin nii väsy etten jaksanu vaatteita laittaa päälle.

Kiitokseksi söin jätskii.

Nyt illalla otin temen, mitä en eilen ottanu. Hyvin huomaa kuinka väsy olen jo. Silmät tuuppaa kiinni. Ehkä on parempi luovuttaa ja pistää ne silmät kiinni ja vaipuu höyhen saarille.

Huomenna äiti tulee maksaa heidän laskuja, sit me varmaan siivotaan täällä. Äiti saa ekan kerran täyttää mun dosetin. Että näin.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.10.2017 klo 03:22

Isä on vaipoissa. Saa nähä mikä jatko sit on. Koska äiiti älyää ettein näin voi jatkua. Isä on sekasin. Sen joku taju on hämärtynyt. Hän ei muista aamusta suihkureissua ja sit ku hän ei muista, alkaa satuilu.

Mulla on ikävä isää...

En saa va unta. Pari tuntia nukuin, sit alko maha oireilla. Tunnen itteni ahdistuneeksi. Mut en sellaisena kun yleensä. Nyt on va raskas hengittää ja mahaoireita.

Äiti onneks menee tytön kans polille puhalluskokeihin. Saan sit myöhemmin nukkuu.

Onneks ei ole ryhmääkään aamust.

Ti on hoitaja. Pelottaa mennä sinnekkin. Jos sossu on puhunu hänen kans. Mun pitää tehä päätös, menenkö johonkin koulutukseen jonnekkin kaupunkiin, josta mulla ei ole hajuakaan mist suomes sellaisia on. En mä voi mennä. Enkä ees ymmärrä mitä se mun osalta tarkoittaa.

Pakko kai yrittää tämän mahakivun läpi nukkuu.... öitä/ huomenta

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.10.2017 klo 22:35

Isä kotiutettiin, mut onneks äiti on kotona.

Rahat on loppu. Jotain ruokaa on. Onneks oon sitä varannut. Tyttö lähtee ke pois loppu viikoksi, joten mä voin syä pakasteruokaa sit.

Olen tänää ollu tosi jaksamaton ja väsy. Ollu sängyssä ja koittanu kutoo.

Viime yö meni ihan harakoille. Pelkään et tästä alkaa menovaihe tulee. Ainakin tänään on pissattanut enemmän ja vähemmän. Teki silloin samaa tämän lääkkeen aloituksessa. Mä en jaksa sitä menohommelia. Olen nyt jo kuoleman väsy.

Huomenna hoitajalle. Pelottaa. Ahdistaa nyt jo linja.auto. pitää va alkaa ajattelee sitä EI ahdistavana. Joudun istuu 30 minuuttia siellä kun ihmisiä tulee ja menee.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 17.10.2017 klo 17:23

ei tänään ollukaan hoitajaa, huomenna vasta. onneks, olen niin väsy ollut etten o jaksanu mitöön muuta ku äkkiä ruuan tehä.

tänään alko paino ahdistaa. pelkkä 300g lisäys sai oksentaa, mut eihän se auttanu mihinkään.

huomenna tyttö menee töihin siskolleni päiväksi ja illalla porukka lähtee mökkeilee...

mulla on alaselkää vihlonnut tänään ja nytkin. se on va toinen puoli tai keskeltä.