Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 20.09.2017 klo 21:41

Olo on kurja, mut onneks olen yksin. Lä.pö nousi lähelle 37.5. Saa nähä mitä se on huomenna. Silmiä sattuu. Kurkku on vielä kipeenä. Kai tämä menee ohi joskus. Huomenna en voi ryhmään ainakaan mennä. Maanantaisesta en tiä.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 21.09.2017 klo 07:45

Mulla on pakastin täynnä. Tai oikeasti molemmat pakastimet. Ruokaa ja omenaa, luuumua, vähän marjoja. Pitäisi saada pakastinta tyhjemmäksi, jos tänä vuonna tulee yhtään omenaa. Tekisin siitä sosetta. Olen vain ollut sen verran pitkään Nutrilettilla, että ruokaa on säästynyt. En oikein tiedä, mitä tehdä...

Mua väsyttää. Pitää kuitenkin lähteä kurssille, ja sitten on lääkäri... Tahtoisin vain nukkumaan...

JP

Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.09.2017 klo 16:37

jp, vanhassa paikassa mulla oli 3 pakastinta, sit muutossa se kolmas vietiin mökille. Nyt mulla on 2 pakastinta ihan täynnä. Äiti sano et ensi viikolla saan maijan ja pääsen tekemään mehuja. Jännittää, tuleeko niistä juotavia.

...
Yö oli pitkä ja tuskainen. Päätä särki ja oli huono olla. sainn muutaman tunnin nukuttuu. Olen sit pitkin päivää nukkunut hiukan pätkissä. Olossa ei kehuttavaa. Päätä särkee edelleen.

Tyttö sano ettei ole ikinä nähny mua näin kipeenä.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 22.09.2017 klo 10:11

Onko se mehujännitys sellaista mukavaa jännitystä vai ikävää jännitystä? Mehustelu ainakin kuulostaa ihan mukavalta.

Mä tulin nyt vuorostani päivystykseen kun oli tullut päivän verran veristä ripulia. Luultavasti limakalvot on vaan ärtyneet eikä mistään vakavammasta ole kyse, mut sanoivat kuitenkin että kannattaisi jäädä yöksi niin pystyttäisiin nestetasapainoa korjaamaan paremmin, tiputuksessa. Oli kyllä vähän pöllö olo kun en itse kokenut olevani ihan hirveän sairas, mut hoitaja sanoi että hyvä kun tulin. Katsotaan pääsenkö jo tänään kotiin.

Paranemista sulle kans! 🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 22.09.2017 klo 14:13

Soroppi. Onneks annoit tutkia. Mulla on noita reikä ongelmia ollut ja ne ei ole kivoja.

Mulla senku olo jatkuu kaameena. Eilen illalla tyttö käski menee nukkuu.

Tänään pitäis jaksaa ja pystyy laskuja maksaa. Saa nähdä miten se onnaa kun en jaksa istuu kauan.

Yöllä oli lämpö 38 pintaan, mut laski sit ja olin märkänä.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 22.09.2017 klo 15:24

Hei, Saloka!😍 Onko sulla kuuumetta päivällä? Ootko ottanut lääkettä?

Mua ahdistaa. En ole ommellut tänään lainkaan. Tunnen itseni niin kovin aikaansaamattomaksi.

Oon kuitenkin pessyt tänään pyykkiä ja astioita. Seuraava erä astioita odottaa nyt pesua.

Oon ottanut rauhoitavia ohjeen mukaan. Tuntuu, että tarvitsen vielä lisää. Nekin menisi vielä ihan lääkärin ohjeen mukaan. Tää ahdistus ei ole kivaa... Oksensinkohan jonkun rauhoittavan?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 22.09.2017 klo 20:15

Ei mulla o tänään ollu enää lämpöö, mut pää on kipee edelleen ja oon väsy. Olen yrittäny olla ylhäällä,mut ei jaksa. Onneks koht saa ottaa lääkkeet ja men nukkuu...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 23.09.2017 klo 08:22

Mä nukuin seitsemästä seitsemään. Väsyttää vähän vieläkin. Pitäisi siivota...

Tervehtymistä sinulle!😍

Käyttäjä saloka kirjoittanut 23.09.2017 klo 14:29

Tyttö toi ruokaa ja hiukan tarvikkeita. Nyt hän lähti kaupunkiin.

Olen kyenny jotenki siivoo äitin kanssa. Tuntuu et voimat meni siinä.

Kasvot kesii ja toi rasva ei auta. Laitan siihen jotain apolaria, jota sain lääkäriltä. En mä kehtaa tän näköisenä missään liikkuu. Enkä tiä kuinka usein tota uskaltaa kasvoihin laittas, on sentään keskivahvaa steroidia.

Jos nyt koittais taas neuloo muutama kerros ja sit menis maate.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 23.09.2017 klo 22:12

Ei maistu ruoka, ei. Yhden leivän jälkeen oli jo loppu fiilis, mut söin ne 3 leipää tälle päivälle. Tä näköjään menee nyt siihen että syön määrätyn määrän leipää va. Ruokaa ei tarvitse tehä, kun tyttö syö muualla.

Olen va tosi väsynyt elämään. Olla ja huolehtia toisesta, kun en itsekään o kunnos. Tyttö ottaa kaiken irti. Salaa multa asioita ja tulee milloin tulee kotiin, vaikka on kotiintuloaika.en va jaksa enää taistella. Mun taistelut on taisteltu jo.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 24.09.2017 klo 15:21

Isä tuli ehkä viimistä kertaa meille kahville 😭, mutta hyväksyttävää tä on. Vanha paikka ois ollu helpompi.

Istutin tytön pari kukkaa isompaan. Samalla huomasin että hänellä kukkii taas yks kukka.

Nyt isä ja äiti lähtiki. Voi vitsi sitä ahdistusta. En yhtään tykkää. Nyt oon ihan poikki.

Join tos aamupäivällä smoothien, kun tyttö ei käyttäny ku puolikkaan avokadon. Ei se erityiseltä maistunu. Ruokahalu on totaallisesti kateissa.

Huomenna en mee vielä ryhmään. Tyttö menee ekaan työhaastatteluun tetin takii. Sit sillä on kiire sieltä mennä psykalle.

En va tiä miten jaksan enää taistella. Äiti sulkee mun käteni täysin. Ehkä on yritettävä va torstaihin asti ja sit yritettävä polin ihmisten kanssa jutella perhetapaamisessa tytön kanssa. Varoittaa tyttöä etukäteen että mitä jos sanon näin. Muuten mulla ei ole mitään kontaktia hoitotahoon. Mut en myös tahdo mitään vuosisadan hyökytystä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 25.09.2017 klo 15:53

Tänään olen neulonu ja kattonu telkkaa. Ruuat oksensin, söin muka liikaa ja lihoon. Miten kummassa saan ton peikon pois päästäni.

Hoitaja soitti. Tarkisti varmaan et puhun totta, et oon kipee. Näinkö paljon muhun luotetaan.

Tyttö sai tet paikan. Muuten hänen päivä on mennykkin päin mäntyy.

Mieli maassa ja syyllinen olo. Veto poissa. Miksei tä ikinä lopu?

Laitoin avokadonsiemenen kasvamaan. Mahdanko sitäkään saada hoidettua. Nyt siinä on liikaa vettä, mut äkkiä aurinko kuivattaa.

Posti toi 2 uutta lukkoa pussukoihin. Nyt va on pussukat hukassa.

Taidan mennä maate...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 26.09.2017 klo 16:38

tänään tuntuu että kaikki ei ole ok kropassa. Millään ei jaksa taas istua ja päätä sattuu. Ruokakin maistui mauttomalta, vaikka ketsuppia laitoin. Olenkohan taas tulossa kipeeksi, vaikka en ole ulkona ollukaan yhtään viikkoon.

Leivoin jotenkuten tytölle muffineja mustikka-speltistä. Hienoja niistä tuli mut makua en tiä. TYttö ainakin ilahtui kun tuli kotiin, kun oli herkkua. Vielä pitäisi keksii kaakaonibseistä jotain. Mahtaako niitä voida taittaa kans muffineihin. Olis hienoo jos vois ja että ne sulaisi sitten uunissa siihen taikinaan sellaiseksi suklaapaloiksi. Mut epäilen. Mulla alkaa noi smuuthie jutut vanhentuu, siksi mä niitä yritän leipoo jotain. Kyl tos hullu idea tuli siitä että tekisin ns. tiikerikakun ja laittaisin siihen kaakaojauheen tilalle mustikkajauhetta. Vois tulla aika jännä kakku.

Sain noi sohvalapaset ranneosuuteen. Toista rannetta jo neuloskelinkin. Hyvin huomaa etten jaksanut niitäkään paljoo tehä. Siililapasia en ole yhtään tänään tehnyt, enkä varmaan teekkä. Eilen illalla virkkailin hiukan pussia. En jaksanut kun pohjan tehä ja sit kun ois pitänyt puikot ottaa, ni lopetin.

Olen tosiaan väsynyt ja heikko. Nukuin jo päikkäritkin ja nukuin hiukan kauan. Söin ruokaa hiukan ja yritän pitää sen sisällä.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 26.09.2017 klo 16:52

Hei saloka,

Hyvä kuitenkin kun smoothie meni alas, vaikkei erityisesti ruokahalua herättänytkään. 🙂 Se on muuten mun mielestä ihan hyvä lähtökohta, että tunnistat tuon ajatusketjun ("jos en oksenna, lihon") epäterveelliseksi ajatukseksi.

Ehkä se hoitaja soitti jos se oli vaan huolissaan sinusta? Onko se ryhmä muuten jotenkin sh-asioihin keskittyvä vai yleisempi?

Voisinpa lähettää sulle täältä vähän jaksamista, kuulostat tosi väsyneeltä. Eikä ihmekään, onhan tuo elämäntilanne (isän sairauden, oman syömishäiriön, ja tyttären teini-iän (?) kanssa) tosi kuormittavaa. Siinä mielessä ei kyllä ihmekään jos et kaipaa konflikteja. Ei oo pakko vastata ellet halua, mutta onko se sun vai sun tyttären hoitoa mihin pelkäät että sun äiti sotkeutuu?

Tsemppiä avokadon kasvatukseen! Mulla olisi kans vino pino siemeniä muovipurkissa tiskialtaan reunalla odottamassa että saisin inspiraation istuttaa niitä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.09.2017 klo 12:32

Kiitos soroppi. En osaa vastata sun kysymykseesi., kun en oikein saanut ymmärretyksi sitä. Mun äiti ei välitä mun säirauksista ja sairastamisesta. EIkä paljoo kenenkään muunkaan. Mut sit kun hän on kipee, on se maailman loppu.

Tyttö on taas kotona. Hiljainen ja omissa oloissa ja kivuissa. Otti jo pamolia aamusta, mut ei vaikutusta. Annoin sille tunti aikaa miettii, meneekö huomenna fysioon. Josmenee, ni mun täytyy lähtee automaatille.

Mun olo senku pahenee. Haistan ihan erikoista. Kurkku on kipeenä. Päätä sattuu ja väsyttää. Eilen illalla laitoin koneeseen virustorjunnan ja 4 puoli tuntia jaksoin sitä pitää ja sit sammutin. Nyt laitoin uudelleen.

Ei oikee jaksa tehä mitään ei ees olla. Eilen jo katoin lämmönkin, mut oli va 37.1.

Huomenna tulee ne ihmiset tänne. Mitähän ne sanoo kun näkee mut, jos mä oon ku nukkuneen rukous. No sitten ei paljoo sanoja tarvita heille.