Hei, Saloka!😍 Tuntuu vähän epäluotetavalta tuo sinun läääkärisi... Ei soita, vaikka lupaa... Voitko sinä soittaa hänelle?

Mä kävin eilen hierojalla. Lihakset selässä on nyt vähän kipeät. Mutta ei niin kipeät kuin oletin.

Kerroin hierojalle, että olin ollut sairaalassa, masennuksen ja ahdistuksen takia. Itsetuhoisuudesta en puhunut. Viiltojen jäljet näkyy tietysti, mutta ei kuitenkaan kysynyt niistä.

Mietin sitä, että mua oltaisiin toimittamassa päivystykseeen, mutta mikä on sinun tilanteesi? En nyt muista, onko joku tarjoutunut viemään sua päikkyyn tai kehottanut siihen? Ainakaan äitisi ei sinua sinne halua... Voimia oloosi!☺️❤️☺️

Jp. En mä ota lääkäriin yhteyttä. Hän soittaa jos soittaa. Olen nähny labratulokset jo.
Ystävä veis mut ihan koska tahansa päikkyyn.

Olin päivällä hoitajalla. Tuntu ihan turhalle käynnille. Hän ehdotti ryhmiä, mut mikään ei sopinu mulle. Hän ite sano.

Muuten olen ollu kotona va. Leiposin nopeat muffinit meille ja ollaan muutenki syöty huonosti.

Huomenna raskas päivä. Tytön psyka ja sit sen jälkeen verikokeet ja lääkäri toisessa paikassa. Sit pitäis vanhemmilla käydä hakee kasviksia, että saadaan syä. Äitillä on pari lehteä mulle vielä.

Tänään oli raskas päivä. Oltiin kotona vasta n. Klo 15 pintaan...

Tytön psyka meni hyvin.

Väliajalla käytiin ostamassa hänelle alusvaatteita. Mä ostin yhden sukkakirjan ja tyttö jonku huumorikirjan.

Rokotuksessa meni hyvin. Verisuoni lähti tytöltä karkuun ja jouduttiin isommalla neulalla ottaa. Tyttö ei ole raskaana, sekin tarkistettiin.

Kotiin ku tultiin, nukahin heti ruuan jälkeen, jonka osan oksensin pois. Tyttö nukahti n. 18 aikoihin. Rokotus väsyttää.

Hän lähti illaksi ulos vielä.

Mukava kuulla saloka, et saitte paljon asioita hoidettua! Mul on vähän työhuolia mut ehkä ne siitä. Haaveilen et lähtisin viikonloppuna mökille, niin tulis ajateltua enemmän muita asioita.

soroppi ☺️❤️

sorruin taas puhuu "norjaa". Vaikka söin ihan vähän ja terveellistä, ni silti tuli mä en tiä mikä mulla on. Onko tämä sit joku ahdistuksen keino purkaa vai tullu tapa tai sairaus.

Huomenna on se päivä, kun ajattelin mennä päikkyyn, mut joudun jättää isän koko vkl:ksi yksin kotiin. Äiti ei hyväksy mun päätöstä, koska jaksan ja olen terve hänen eessä, mutta kotona jo joudun turvautuu makoiluun ja nukkumiseen. Tyttö hyväksyy.

Tänään kävin vanhemmilla ja kaupassa ostamassa tytölle ruokaaa. Kotiin jaksoin tulla ja sitten pitikin jo levätä taas. Olen koneellisen pyykkiä pessy ja laittanut ne kuivuu. Tiskit on koneessa ja huomenna menee pesuun. Olen tälläisiä pieniä juttuja tehnyt.

äiti soitti. Hänen kommentti mun huomiseen on, soittaa tk.hon ja mennä sinne juttelee. Mitä ne siellä voi tehä. Laittaa lähetteen päikkyyn ja antaa laskun käteen. Äiti yrittää kaikin keinoin pitää mua väkisin kotona. En tiä sit, onko se kuinka tervettä enää. Voin mä sinne mennä ja jutella niiden kanssa, jos äiti soittaa ajan. Mä en jaksa alkaa sille vastaanotto virkailijalle kertomaan asiani ja selittämään ummet ja lammet ja sitten saata paskaa niskaani. EI.

Tyttö on eilisestä rokotuksesta selvinnyt. Hiukan oli aamulla pää enemmän kipeenä, mut meni ohi onneks. Eilinen väsykin meni ohi yöllä. Nyt hän on tuttu iloinen tyttö, joka jaksaa jutella mun kanssa ja jolle ruoka ym kelpaa.

Kamala olla. Ahdistaa kun join laimennettuu smoothieta. Tiedän et mun tarvii saada energiaa, mut tällä hetkellä ei mee ku nestemäiset ja nekin jotku tökkii.

Yö meni ihan hyvin. Olen tosin väsyny vielä.

Tänää en tee mitään...

Hei mut hyvä kuitenkin et joit 🙂

Soititko sinne terveyskeskukseen?

Soroppi. En soittanu, mut soitin polille ja lääkäri lisäsi lääkitystä ahdistuksen vuoksi.

Viime yö meni pipariksi. Ekana ennen nukkumaanmenoa krääsäs laturi tai jatkojohto. Tietenkin ahdistus päälle. Sit ku siitä hiukan helppas, alko sataa kaatamalla ja taas ahdistus päälle. Sitten oli ihan turhaa mennä kokeilee nukkumista.

Aamupäivällä ystävä soitti ja kysy kauppaseuraa. Menin. Tuli 2 kassillista ruokaa ostettuu.

Kotona aloin äitin ja tytön kanssa siivoomaan. Sen jälkeen tein ruuan ja menin suihkuun. Nyt mietin tässä mitä tehä. Ruoka ei pysyny kaikki sisällä. Muutenki vkl on menny melkein nesteillä.

Eilen illalla aloin tekee onteloneule lapasia. Tänään frillasukkia. Taas on monta puikoilla yhtä aikaa. Ei saa mitään valmiiksi.

Hei, Saloka!😍 Sä saat siivottua kotona, minä en. Tunnen itseni melkein kateelliseksi. Vaikka ei se varmaan ole kovin kivaa, kun oma äiti on jeesaamassa. Vai miten sinä itse koet sen?

Mä oon siirtynyt viiltelemään käsivarteen. On niin hemmetin paha olla. Tytölle en niitä halua näyttäää, joten ihan hyvä, kun pysyyy poissa. Tuntuu kurjalta kirjoittaa näin, mutta pääsen helpommalla, kun ei tarvitse muistaa koko aikaa käyttää pitkähihaista paitaa.

Miten olet selvinnyt? Ilman päivystykseen menoa? Tuntuu, että minä ja sinä vain sinnitellään kotona. Miksi se on niin vaikeaa pyytää apua päivystyksestä. Siinä on niin iso kynnys.

Tämän aamun juoksentelen taas pyykkituvalla...

Voimia sinulle!☺️❤️☺️

Jardin Prive

Ei se siivoaminen mun osaltani ole sellaista siivoamista. Istun ja korjaan roskia. Laitan koneet päälle ja siirtelen tavaroita. Äiti se isomman työn tekee täällä. Ilman äitiä, en vois ketään tänne kutsua ja tyttö on sanonut että jollei kämppä pysy jeesis ni hän muuttaa pois.

mä en vielä ole alkanut viiltää, kun ei ole puhdasta terää. Tekisi kyl niin mieli purkaa tämä ahi pois jostain kautta.

Miten olen selvinnyt... hmm... aika huonosti. Se tosiaan on iso kynnys mennä päivystykseen ja kertoo niille mikä oikee on.

Kiitos kun jaksoit kirjoittaa.

...
Ystävä kysy taas, viekö hän mut huomenna päikkyyn. Nyt hän tietää missä se onkin, tai et kumpi sairaala.
Mä en vaan tiä mitä teen asian kanssa. Me puhutaan viesteillä. Hän on vaan huolissaan, ymmärrän. En pysty pitää oikee mitään sisällä. Nyt oon sellaisen löytänyt, mitä pystyn illalla syömään, tosin sekin ahdistaa. Näkkäri. Mutta sen ahin läpi olen päässy. Mutta tämän päivän ja koko viime viikon ruuat meni harakoille. Varmaan menee huomennakin. En jaksa enää oikeastaan taistella sitä mörköä vastaan. EN jaksa tätä painetta enää yhtään.

Huomenna täällä alkaa koulut. Tyttö on ihan paniikissa, mitä laittaa päälle. Hän on saanut hienosti rytmistä kiinni, aamusin, mut illalla nukkumaan mennään myöhässä.

Tänään en ole tehnyt muuta kun käsitöitä ja maannu sohvalla, ja tietenkin sen ruuan.

Huomenna pitäisi yksi facekaveri tulla kylän. Jännittää sekin.

Paska olotila. Ahdistaa ja ajatukset on sekaisin pään sisällä. Haluaisin ne selviksi sieltä.

Isä on taas sekoillu kotona.siskoni oli saanu kiinni tilanteesta ettei pahempaa tapahu. Mun olis pitäny olla siellä. Mun pitäis varmaan muuttaa sinne ni kaikki olis iloisii. Tällä kertaa en ollu ja se ahdistaa.

Isä on myös sanojensa mukaan kaatunut hoidossa. Äiti tarkistaa tämän huomenna.

Isä menee kovaa vauhtii alaspäin. Mahtaako jouluna enää muistaa meitä, jos ees näkee joulua. Sitä salaa toivoisi että häneen iskis kohtalokas keuhkokuume tai epikohtaus. Eihän tälläst saa rakkaasta ajatella, mut ei tätä kunnon huonomistakaan halua.

Tänään kävi ystävä. Nähtiin ekan kerran. Jännitin ja hermoilin, varmaan näkiki sen. Mut ei yhtään poissaolokohtausta eikä muutakaan. Kahvit unohin keittää.

Muuten oon va kutonu tänään. Isompia sukkia ja pienemmät sukat sain valmiiksi ja ne meni mappi ö:hön.

Aamulla soitan tk:hon. Kysyn, voiko joku lääkäri tehdä arvion musta. En tiä miten asiani muotoilen, mut kyl se jotenkin yön aikana onnistuu. Pelkään todella paljon soittaa sinne. Kertoa ihan vieraalle ihmiselle mikä on ja kuuntelee hänen kommentti sitten saanko hoitoa tai oikeastaan saanko lääkärille ajan vai en. Mä en jaksa, jos se vetää mt-kortin heti esiin. Sit mun täytyy jatkaa tätä ruljanssii ja toivottava että kroppa kestää.

Ystävä täällä soitti mulle eilen illalla ja pidätti itkuaan. Hän ei tahdo menettää mua. Hän pelkää että mä kuolen kohta. Sanoin etten kuole. Et ei hän musta näin helpolla pääse.

Mut huomenna ollaan viisaampia.

Tytön eka koulupäivä meni odotuksellisesti. Kysyin häneltä nyt illalla, onko hän erityisherkkä. Etsin netistä testin ja tein ite sen, mä olen sen mukaan.

viisaampi ja viisaampi. kohti uusia pettymyksiä. Mulle on hoettu että hae apua, mähän haen, vaikka vähän myöhässä. Mut kukaan ei halua auttaa. Saan dg vaan vaikean tai vakavan masennuksen ja syömishäiriön. TÄnään sain lähetteen takasin psykalle. mitä se auttaa, kun ei ole tähänkään asti auttanut. En uskalla enää uskoa että auttaa. Lääkäri sano että mulla on hyvät mahdollisuudet parantuu, juu joskus 100 vuoden päästä.

Isä on eilen ollu huonona koko päivän. TÄnään sekin selvisi. Onneks tänään on ollut parempi päivä.

Ahdistaa ja masentaa. Pahat ajatukset mielessä koko ajan.

mietin, pitääkö mun ottaa temestaa yöksi, kun ahdistaa koko ajan. Millään en saa sitä pois. Tiedän jos ahdistuneena meen nukkuu, ni siitä ei tuu mitään.

Huomenna olisi kauppapäivä. Ei yhtään kiinnostaisi mennä. katotaan.

tyttö lähtee taas vkl:ksi pois. saan lauantaina levätä taas.

tekis mieli kebabia, mut en jaksa mennä hakee sitä.

Menin tytön tilalle kauppaan. Tyttö kärsi miggestä. Se oli ehkä väärin, sillä sain näin ruokailun pitkitettyy ja lopulta en jaksanu ku salaattia.

Kaupasta ostin 2 housut itelleni. Ne oli ihan hienot. Sit sai tyttökin housut, mut toiset oli liian isot.
Ruokakaappia täytin myös hiukan.

Mut nyt nukkumaan...

Hei saloka, ymmärsinkö oikein et sait kerrottua syömishäiriöstä terveysihmisille? Tavallaan ymmärrän sen ettei uskalla ruveta toivomaan, mut kyllä mä silti luulen että niistä diagnooseista voi olla apua, vaikkei se varmaan omaa oloa muuta mihinkään. Ei niistä varmasti haittaakaan ole. Ehkä se psyka pystyy ehdottamaan jotain mitä ei oo vielä kokeiltu?

Mä saan varmaan uuden diagnoosin joskus syksyllä, kun haen seuraavaa vuotta Kelan terapia-tukea.

Hyvää yötä! 🙂🌻