Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 27.05.2017 klo 07:07

Hei, Saloka!☺️❤️☺️ Mä ihastelen aina tuota sinun sukkien neulomistasi! Saat aikaiseksi ja jaksat! Mä haluaisin kanssa neuloa, mutta en sitten viitsi tai aika ei riitä. Ehkä enemmän tuota ensimmäistä...

Mulla on syömisen kanssa nyt hankalaa. En saa juuri mitään pidettyä sisälläni. Syön ensin liikaa - mielestäni - Ja ehkä oikeastikin, ja sitten oksennan sen pois, jos mahdollista. Nutrilett on ainut, minkä pystyn pitämään sisälläni. Kai siinä on rittävän vähän kaloreita. Ja vihanneksia pystyn syömään. Siksi kuulostaakin niin hyvältä, että teit eilen lihapullia! Munkin tekisi mieli syödä, mutta tiedän lopputuloksen... 😟

Mulla on kurssiviikonloppu. Nyt vain väsyttää. Otin illalla muutaman unilääkkeen. Ehkä ne väsyttää vielä.

Hyvää päivän jatkoa sinulle!🌻🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.05.2017 klo 15:17

Jp. Neulominen on mulle henkireikä, ni ku jollekkin tupakka tai alko. Lankakaupassa ihastelen lankoja ja netissä. Silti en osaa tehä kaikkee vielä. Opettelen aina silloin tällöin jotain.

Oksensin eilen pitkästä aikaa. Se helpotti oloa. Samalla pystyin melkein nollaa ruokailun.

...
Nukuin taas lähemmäs 12 h ja silti oon väsy. Nyt on viel pääkin kipee.

Oon neulonu ja yrittäny puhuu puhelimessa. Selvittää isälle eilistä ja lohduttaa tyttöä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.05.2017 klo 01:57

En uskalla nukahtaa, pelkään painajaisia. Tytön isä otti illalla yhteyttä ja sekoitti meidän illan. Molemmat valvotaan vielä.

Tein melkein 2 lyhyt vartiset sukat tänään.

Päivällä pitää mennä vanhemmille, laittaa parvekelasit paikoilleen. Pitäisikö samantien hypätä alas. Sit jotain suunnitella rippijuhlia.

Olen niin masentunut ja ahdistunu. Väsynyt ja kaikkee. En jaksa ajatella mikä on väärin ja mikä ei. Tiedän et tein väärin ku vastasin isän viesteihin.

Mahaa sattuu...

Melatoniini alkaa vaikuttaa. Pää tuntuu raskaalta. Ei jaksa pitää ylhäällä enää. Kohta se pakottaa nukahtamaan.

Haluan kuolla. Toivoisin et se tulisi nopeesti ja kivuttomasti. Vaikka nukkuessa. Sellai mun kummisetäni ja isän setä kuoli. Varmaan niin myös mamma ja pappakin sairaalassa. Miksi ihmisille ei anneta lopetuspiikkii ni ku eläimille.

Mä niin kaipaan sua beni. Hän olisi nyt 17v, jollei syöpä olis vieny. Äkkiä tuli tieto ja äkkiä tehtiin päätös. Parissa viikossa kaikki oli ohi. Siinä parissa viikossa vanhempien asuntoki paloi. Tehtiin pojan voinnin mukaan pieni 'kunniakierros' täällä. Mentiin syömään jätskii, poju sai oman sinisen eskimonsa. Kotimatkalla piti soittaa isä vastaan, oli raskas matka pojulla. Nyt siitä on 5 vuotta kohta aikaa. Kuollessaan hän oli tasan 12 vuotta ja 1kk. 😭

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 28.05.2017 klo 11:23

Huomenta saloka, saitko nukuttua?

Mainitsit tuolla toisessa ketjussa ettei äiti anna sun mennä päikkyyn, kun et oo tarpeeksi sairas. Komppaan siinä(kin) asiassa JP:tä, sun äiti ei tiedä hippustakaan sun olostas kun se ei ole sun pään sisällä. (Aika vaativalta ja ankaralta muuten kuulostaa toi sun äiti, onko se?) Musta kuulostais siltä et jokin akuutti apu sulle kyllä olisi tarpeen, sulla on nyt aika paljon kestettävänäsi, oman isäsi sairauden ja sit vielä sen tytön isän kanssa.

Mitä tytön isä haluaa teistä?

Tytön rippijuhlatko olisi tuloillaan? Mä luulisin jos sun tyttösi tietäis miten loppu sun voimat on, se kyllä ymmärtäisi vaikka et jaksaisi järjestää juhlia. Voisiko joku järjestää niitä sun puolestas? Tai voisitteko sopia tytön kanssa, että juhlistatte ihan pienesti nyt (tyyliin kahvia ja kaupan pullaa), ja pidätte isommat juhlat sitten kun olet paremmassa kunnossa?

Anteeksi jos tunkeilen, mulla on taas tämmöinen kyselyaamu 🙂 Tunnen välillä olevani semmoinen hyväätarkoittava höseltäjä, joka saa ehdotuksillaan aikaan vaan entistä pahemman olon kun ei yhtään ymmärrä toisten tilannetta. (Ei tartte reagoida niihin mitenkään jos ei tunnu siltä.) ☺️❤️

Joka tapauksessa, toivon sulle hyvää päivää saloka!

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.05.2017 klo 13:44

soroppi kirjoitti 28.5.2017 11:23

Huomenta saloka, saitko nukuttua?

Mainitsit tuolla toisessa ketjussa ettei äiti anna sun mennä päikkyyn, kun et oo tarpeeksi sairas. Komppaan siinä(kin) asiassa JP:tä, sun äiti ei tiedä hippustakaan sun olostas kun se ei ole sun pään sisällä. (Aika vaativalta ja ankaralta muuten kuulostaa toi sun äiti, onko se?) Musta kuulostais siltä et jokin akuutti apu sulle kyllä olisi tarpeen, sulla on nyt aika paljon kestettävänäsi, oman isäsi sairauden ja sit vielä sen tytön isän kanssa.

Mitä tytön isä haluaa teistä?

Tytön rippijuhlatko olisi tuloillaan? Mä luulisin jos sun tyttösi tietäis miten loppu sun voimat on, se kyllä ymmärtäisi vaikka et jaksaisi järjestää juhlia. Voisiko joku järjestää niitä sun puolestas? Tai voisitteko sopia tytön kanssa, että juhlistatte ihan pienesti nyt (tyyliin kahvia ja kaupan pullaa), ja pidätte isommat juhlat sitten kun olet paremmassa kunnossa?

Anteeksi jos tunkeilen, mulla on taas tämmöinen kyselyaamu 🙂 Tunnen välillä olevani semmoinen hyväätarkoittava höseltäjä, joka saa ehdotuksillaan aikaan vaan entistä pahemman olon kun ei yhtään ymmärrä toisten tilannetta. (Ei tartte reagoida niihin mitenkään jos ei tunnu siltä.) ☺️❤️

Joka tapauksessa, toivon sulle hyvää päivää saloka!

Sain mä melatonilla pakotettua nukahtamaan ja heräilin monesti.
Mun äiti on hiuka omituinen. Hän ei ole ikinä ymmärtäny mun sairauksia.
Tytön isä tahtoo tavata tyttöä, mut tyttö ei tahdo. Koitin sitä isälle selittää sit.
Juu 11.pvä tyttö pääsee ripille. Juhlat tai kahvitus on mun vanhemmilla, koska isä ei muualle pääse eikä jaksa mennä. Äitin piti ne järjestää, mut en tiä mistä nyt kiikastaa. Jos mult kysytään ni en jaksais järjestää mitään.

...
Sain koneellisen pyykkiä pestyy ja kuivuu.
🙂👍. Koitin tos tiskirättiä neuloo jämälangoista. Muutaman tunnin päästä menen vanhemmille. Huomenna aamusta klo 8 nokka kohti keskustaa ja ryhmään. Huomenna tarvis tytön polin sossun kanssa sopii vaihtaako tyttö kouluu tai ei. Kumman tyydyn, vanhempien vihat tai tytön vihat niskassa.

Nyt kuppi teetä taas kurkusta alas ja toivoa et jaksais tämänki päivän eteenpäin.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 30.05.2017 klo 16:47

eilen yhet sukkien sukka valmistui parissa tunnissa. tänään eilen aloitettu sukat.

Hoitaja tänään kysyi, onko mulla 2 suuntainen. Sanoin etten ole lääkäri. Saa nähä mitä se mun lääkärin kanssa puhuu sit, jos puhuu ollenkaan.
Oli se ainakin mirtzan lopetuksesta puhunut sille. Ja tänään sanoi että ihan hyvä oikeastaan että lopetin. Sanoin siihen, et nyt mietin, minkä muun lääkkeen lopetan seuraavaksi, siihen en saanut hyväksyntää. Eikä ihme.

Olen todella väsy ja kipuinen tänään. Pää ei oikein kestä. Söin tossa keittoa, eilistä, jos se auttaisi. Muutenkin tuntuu että veto on ihan poissa musta tänään.

Jos huomenna pitäisi vapaapäivän ja olisi kotona va, sit jos torstaina menisi postiin. En tiä. Ei oikee o kiinnostusta mennä tonne ulos.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 31.05.2017 klo 17:28

Nyt rupee hiukan jaksamaan, kun rauhattomuus alkaa hiipuu. Missään ei ole hyvä olla, ei missään asennossa ja mitään ei ole hyvä tehä. Kässätyönki meinasin heittää parvekkeelta alas.

Aamulla nukutti 12 asti. Eikä siltikään sängystä pystynyt ennen 13 nousee. Sitten oli jo pakko. Onneksi lauantaina alkaa kesäloma tytöllä, joten ei tarvii aamuisin herää joka päivä.

Olen niin väsy ettei tosikaan. Mieli on silti ylikierroksilla. Koko ajan saa mielelle sanoo ei ja ei. Ja sit kun teen jonkun, esim ruuan lämmitin, tuntuu että oon hetkessä sen syönyt jo, vaikka just menin lämmittää sitä. Samalla sit laitoin lopun sopan (2 annosta) pakkaseen ensi viikkoon.

Tätäkin tekstii tuuppaa taas millä nopeudella tahansa.

Iloinen yllätys digi boksia tutkiessa oli, että siinä on youtube kans netflixin ohella. Nyt pystyn kuuntelee telkkarin kautta musiikkivideoita mielin määrin.

Huomenna pitäisi mennä postiin, jaksaa mennä sinnekkin. Sit tytön enkku runokirjat tulee kuulemma huomenna, ni täytyy kattoo tuleeko ärrälle tai postiin.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 31.05.2017 klo 18:16

Hei, Saloka!😍 Mistä se hoitaja nyt on repinyt tuon kaksisuuntaisen? Kaipa hänellä jotain on, mutta ei ole mullle tullut mieleen tekstejäsi lukiessa, että sitä sairastaisit... Selittikö hän lainkaan, miksi niin ajatteli... 😐

On mullakin hoitaja ehdotellut joskus kaksisuuntaista, en ole diagnoosia hyväksynyt. Kai hän sillä ajatteli sitä, että mulla voinnin romahdus on ollut jonkun kerran niin nopea.

Nyt menen ihastelemaan parveketta ja pintaan nousseita salaatin taimia... Voimia sinulle. Ja iloa sukan neulomiseen!🌻🙂🌻

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.06.2017 klo 12:01

Jp. Näistä ajatuksista ja nopeesta teoistani. Mä oon joko vauhdikas tai masentunut.

..
Hajotin sit vanhempien pytyn😳. Juu se on ennestään onneks rikki jo.

Käytiin äitin kans jo isossa kaupassa.

Hyvin oon jaksanu vaikka olo on heikko. Ostin ruuaksi maksalaatikkoo.

Nyt ootan et lähen isän kanssa tk:hon.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.06.2017 klo 16:21

kun yhdestä hoidettavasta pääsee, nii toinen ootti kotona. Tyttö joutunut kävelee tänään aika pitkän matkan, ei auttanut uudet kengätkään, kalliit sellaiset. Nyt joudun palvelee häntä, kun hän ei oikee kye kävelee kivuilta. Hän oli jopa kaverinsa kieltänyt tulemasta.

Isän kanssa meni jotenkin. Päästiin tk:hon ja takas kotiin. Mulla jäi paskan maku suuhun. En mä osaa toisten asioita hoitaa, kun uudessa tilanteessa ja isän kanssa muutenkin on ahdistavaa. Jouduin koko matkan taluttaa isää, vaikka hänellä onkin rollo. Vähän välii pysähdyttiin, kun hänellä alkoi henkeen ottaa ja vinkuu. Sitten taas jatkettiin hiukan matkaa. Puoli tuntii meni matkoihin sinne ja puoli tuntia takas.

Söin maksalaatikkoo. Pitkästä aikaa. Tosin tuntuu että söin liikaa kun koko laatikon söin. EN varmaan syö tänään enää muuta. Pärjään tälläkin, vuorokauden.

Huomenna selvii, lähenkö mökille viikonlopuksi. Riippuu isän kunnosta ja siitä totteleeko tyttö mun käskyjä.

jotenkin ei taas jaksa tätä elämistä. Tiedän että pitäisi jua, mut ei o jano ja ei jaksa. Tiedän että pitäisi syä, mut ei jaksa eikä o nälkä. TIedän että pitäisi nukkuu joka yö, mut joko valvon (niin ku viime yönnä klo 4 ->) tai sit nukun lähemmäs 12 h.
mä niin haluaisin lopettaa kaikki lääkkeet, mut tiän mitä siitä seuraa. Ei hyvää.

Mulle on tullu yksi tekstari. En jaksa ees siihenkään vastata. Luin sen, mut en jaksa jotenkin vastata siihen. Tiedän vastauksen jo.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.06.2017 klo 22:43

Tänään heräsin 12.30. Olin koko yön nukkunu niin että 8 aikoihin olin 30 min hereillä.

Syömiset on päin mäntyy ja maha kertoo sen. Päätä ei voi nopeesti liikuttaa eikä laittaa yhtään alaspäin. Paino va ei tipu millään.

En menny mökille. Tyttö halusi olla kotona, ni mä jäin kotiin. Ehkä mä joskus sit pääsen.

Huomen pitäis men kaupunkiin. Käyn lidlis kattomassa niiden smoothie juttuja.ovat tarjouksessa. Sit käyn kaupassa ostamassa ensi viikon jutut. Mitä vähemmän ostan, sitä vähemmän menee rahaa ja oksennan. Tavoite olisi olla oksentamatta ensi viikko, ku oon yksin ja huoli ja stressi korkealla.

Isä menee ma taas lääkärille. Äiti menee tällä kertaa. Toivon et äiti saa asioihin selvyyden.

Aloitin neuloo sukkia, jos ma jaksaisin mennä ryhmään ja koota ne.ne on sellaiset yhdestä kappaleesta tehdyt. Voin huomenna laittaa linkin. Nyt oon puhelimella täällä.

Väsy alkaa painaa taas. Otin melatoniinin joten ei ihme et väsyttää. Aamulla kello herättää 7 aikoihin ja tyttö menee kouluun hetkeks ja saa todistuksen. Sitten alkaa odotettu kesäloma. Sitä hauskaa ei riitä ku ma asti, jolloin tytön tie vie rippileirille. Toivon et kesä menisi tosi hitaasti, jos semmoinen tulisi ees.

Mut nyt hyvää yötä/ huomenta

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.06.2017 klo 15:37

Tyttö lähti ja mä aloin kaivaa pakastimia ja kaappeja. Hirvee ahmimisvimma päällä ja sen tietää mitä sit tapahtuu.

Olin aamulla ryhmässä. Rankka päivä siis. Onneks loppu ilta saa olla yksin ja rauhassa.

Vkl olin kotona.

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 05.06.2017 klo 15:56

saloka kirjoitti 5.6.2017 15:37

Tyttö lähti ja mä aloin kaivaa pakastimia ja kaappeja. Hirvee ahmimisvimma päällä ja sen tietää mitä sit tapahtuu.

Hei nimimerkki Saloka,

Oletkohan huomannut, että Syömishäiriöliitto-SYLI ry on aloittanut Tukinetissä SYLI-chatit? Chattiin voi osallistua, jos on esimerkiksi huolestunut omasta tai läheisensä syömiskäyttäytymisestä tai haluaa keskustella toisten syömishäiriön kokeneiden ihmisten kanssa.

SYLI-chat on Tukinetissä joka toinen torstai klo 18-19.30. Seuraava chat on ensi viikon torstaina eli 15.6.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.06.2017 klo 20:28

Jouduin soittamaan hammas päivystykseen aamulla ja pääsin klo 17. sinne. Ei lääkäri löytänyt selvää syytä todella kovaan kipuun. Nyt yritän vaan panadolilla pärjätä.

Ruuaksi otin sosepussin pakkasesta ja se osottautui pelkäksi porkkanaksi. No söin sen kumminkin. Ei se mahaa täyttänyt, vaan piti sit sen jälkeen täyttää sitä enemmän ja vähemmän.

En ole oksentanut tänään. En voi. Mun tarvii olla huomenna aamupäivästä kondiksessa. Tosin ei syömisen jälkeen tullu ees huono olo. Taitaa sekin mennä kivulta pois.

Tyttö tulee pe jo kotiin. Äkkiä tämä aika menee kun joutuu joka päivä johonkin menee. En o jaksanut kotia huolehtii ollenkaan. Nyt alkuillasta vasta tyhjensin astiat koneesta ja täyttelin sitä konetta hiukan. HUomenna pitää laittaa kone päälle ja siivota roskat hiukan ja pyykit ehkä pestä. Mut se on sit ku mä tuun.

Menen kohta nukkumaan, jos tä kipu lakkais.

Olen eilen ja tänään juonut 1,5 litraa lähdevettä. Sen saa jotenkin kurkusta alas. Juon edelleen liian vähän ja tänään onkin koko pä'ivän pissi haissu. Vaikka ennen lähtöä kävin koko ajan vessassa, kotiin tullessa en ole käyny kertaakaan vissiin. Pelkään tosiaan että mun munuaiset on menny. Olen lihonnut ja jalat turvonnut.

Mut kaipa tämä ilta tässä menee, vaikka im ajatuksia onkin ilmassa ja päässä. Olen va liian väsynyt tähän kipuun...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.06.2017 klo 14:26

Isän kans sujui ihan hyvin, vaikka lopulta sainkin poissaolokohtauksia. Mut selvisin.

Nyt ootan et sisko pääsee töistä ja sit menemme ikeaan. Mietin, meniskö täs kirjastoon kun oottaa.

Kipu on edelleen. Otin lääkkeen ennen lähtöö mut silti sattuu. Kaipa mä pärjään vkl:n

Huomenna täytyy ottaa urakaks siivota kämppä, ku tänään sitä en ehdi.