Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.05.2017 klo 17:14

kiitos soroppi.
kiitos jp

heräsin 12.30. menin takasin nukkuu8-9 aikoihin, kun tyttö menikouluun. mulla on joku, kunnukuttaa koko ajan ja oon väsy.

tyttö puolestaan sanoo ettei saa unta kun aamuyöllä vasta.

Olen tänään siivonnut vaatekaappini ja hoitanut tiskit. Enemminkin olisi pitänyt tehä, mut ei vaan jaksa ja kiinnostus on nolla. Nukahin eilen ennen aikojaan ja jäi ruoka huoneenlämpöön. Onneksi oli pakkasessa vielä lasangee, tosin tytölle sekään ei kelvannut. Mä söin oman annoksen jo. Taisi olla sopivan kokoinen kun ei vielä pahaa oloa tee.

Huomenna pitäisi ryhmään mennä. Pelottaa mennä yksin sinne asti sen pyörtymisen takii. Muutenkin on olo koko ajan heikko. Vp on ihan hyvä ollu tänään, mutta kun laitan taas pääni alas ja nostan, ni hiukan aikaa saa oottaa et lähteekö taju tai ei. Tätä se teki viimeksi ennen kun pyörryin.

Mulla on monta sukkaa tulossa ja muutamat lapaset tulossa. Aloitan aina va uusia, enkä saa edellisii valmiiksi. Mietin tekiskö huomenna ihan uutta sukkaa, vai ottaisko vanhat tekeleet.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.05.2017 klo 14:33

jaksoin herätä ja nousta sängystä tänään vasta 13 aikaa. En kässää mikä unitauti muhun on iskenyt. Voisin koko ajan va nukkuu.

Sain koneellisen pyykkii pestyy, nyt pitäisi jaksaa ne kuivuu laittaa. Maksoin äsken 9 laskua, onneksi rahaa jäi asumiseenkin vielä. Tosin siitä menee yli 50 euroo wishin laskuun. Jos ne tavarat joskus ees tulee.

Tyttö lähtee tänään viikonlopuksi mökille. Olen hommannut suklaata, eli se tietää oksentamista. Vaikka kuinka yritän estää sitä, ni kaikki ruoka mitä laitan suuhuni ja kurkusta alas, ni tulee hirveen huono olo. Juotavat menee pieninä erissä, eli lasi täytyy vahintään 2 ertaa jua.

Mieli on maassa. Haluaisin turvaan. En jaksa vastuuta. En jaksa mennä mihinkään. Haluaisin va levätä ja mennä omalla painolla eteenpäin. En saa tyttöä kouluun. Laitan, tai yritän laittaa hänet ensi viikoksi mun vanhemmille. En ole tällä hetkell hyvä äiti. Tunnustan. Mun ei kuuluis olla äiti tässä tilassa. Mun pitäisi saada parantaa itteäni tällä hetkellä, eikä saada ottaa vastuuta isästä tai tytöstä. Kumpa muutkin sen ymmärtäisi.

To tulee polin sossu kotikäynnille., Pelottaa. Pitäisi puhuu miten menee ja jne jne. TO aamusta pitäisi jaksaa mennä labraankin ilman lääkkeitä.

Olen huomannut lääkkeistä että aamulääkkeet piristää ja iltalääkkeet väsyttää. Silti en tahtoisi niitä syä. tosin tänään aamulääkkeet ei piristänyt yhtään.

Maha on taas erii mieltä kanssani. Enn jaksa sitäkään enää.

Olen loppu. Itkisin, jos pystyisin. Pyykit tarvis laittaa kuivuu ja tehä noi yhet sukat su mennessä ja ma mennettä 2t tai ees yhet lapasten rannekkeet. Töitä siis olisi, mut kun ei vaan jaksa...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 06.05.2017 klo 07:18

saloka kirjoitti 5.5.2017 14:33

Tyttö lähtee tänään viikonlopuksi mökille. Olen hommannut suklaata, eli se tietää oksentamista. Vaikka kuinka yritän estää sitä, ni kaikki ruoka mitä laitan suuhuni ja kurkusta alas, ni tulee hirveen huono olo. Juotavat menee pieninä erissä, eli lasi täytyy vahintään 2 ertaa jua.

Mieli on maassa. Haluaisin turvaan. En jaksa vastuuta. En jaksa mennä mihinkään. Haluaisin va levätä ja mennä omalla painolla eteenpäin. En saa tyttöä kouluun. Laitan, tai yritän laittaa hänet ensi viikoksi mun vanhemmille. En ole tällä hetkell hyvä äiti. Tunnustan. Mun ei kuuluis olla äiti tässä tilassa. Mun pitäisi saada parantaa itteäni tällä hetkellä, eikä saada ottaa vastuuta isästä tai tytöstä. Kumpa muutkin sen ymmärtäisi.

Hei, Saloka!😍

Olen huomannut itsestäni, että toisinaan syön liikaa, jotta voisin oksentaa. Se tuntuu tosi sairaalta, mutta kun luin sun suklaan ostamisesta ja sen syömisestä ja oksentamisesta, tuli mieleen, onko sulla jotenkin vähän sama juttu? Altistaa itsensä tahallaan oksentamiselle?!

Myös tuo turvaan haluaminen on mulle tuttua. Haluaisin osastolle turvaan - itseltäni.

Voimia ja jaksamista sulle siihen, mikä on pakko tehdä ja saada aikaiseksi, ja lepoa ja mielenrauhaa siihen, mikä ei ole ihan niin pakko!🌻🙂🌻

JP

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.05.2017 klo 17:56

JP, joskus ostan suklaata ihan sen takii että oksennan sen pois, mut kyl mä ihan normi ruokaakin oksennan pois. Sit kun se vaihee jää päälle ja tilaisuus on, ni sitten tapahtuu. Mut jos ei ole tilaisuutta, ni en paljoo syökään. Tiedän että tä on hidasta itsemurhaa ja vakava sairaus. Olen kertonut hoitotaholle, mut hoitaja ei ota enää kantaa ja lääkäri ei ehkä muista enää. Mun on pärjättävä va yksin tämän kanssa.

...
Heräsin jo klo 12 aikoihin tänään. Olen siitä lähtien istunut sohvalla ja kutonut. Tein mä litran lettutaikinan ja melkein kaikki letut ahmisin ja ... Loput laitan kohta pakkaseen, kuhan jäähtyvät kunnolla.

Huomenna näkee, jääkö tyttö mun vanhemmille vai tuleeko kotiin. Maanantaina olisi ryhmä taas ja opettelen erinlailla tehä kirjoneuletta. Olen jo lapasiin ranneosuuden tehnyt, siitä on hyvä jatkaa maanantaina loppu hanskoihin siskonpojalle.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.05.2017 klo 13:54

eilen tajusin että elän kaksoinelämää. Mulla ei ole salasuhdetta mutta elän erii elämää silloin kun tyttö on kotona ja silloin kun olen yksin. Laitoin eilen illalla äitille viestin mökille, etten jaksa enää tätä kaksoiselämää ja tahdon apua. Eihän se äiti osaa auttaa, kun ei ketään muukaan. Mut oli jotenkin helpotus kertoa jollekkin. Kovin moni ei tiä kuinka paljon oksentelen ja osa ei ees tiä sitä. Tyttö eikä äiti tiä eikä tuttu, että oksennan. Ystävä tietää että oksennan. Siinä n e sit onkin. Hoitohenkilöistä toimintaterppa ei tiä eikä hoitaja (koska häntä ei kiinnosta). Lääkärille sanoin.

Koko vkl:n oksentaminen on aiheuttanut sen, että oon tosi väsy ja jaksamaton taas. Olen heikko. Jos teen äkkinäisii liikkeitä ni tuntuu että taju lähtee. Pitää olla koko ajan varovainen.

Kaikesta huolimatta menin suihkuun heti kun heräsin. Laitoin puhtaat vaatteet päälle. Nyt on sekin tehty. Olen neulonut noita sukkia nyt yli kantapään. Olen toisesta sukasta neulonut kavennukset ja toisesta vielä puuttuu. En ole yhtään tyytyväinen niihin sukkiin, mut kaipa ne menee.

Kaksoiselämän viitta laskeutui päälle ja robottielämä. Otan käskyjä vastaan ja teen ni ku pitää. En ajattele enkä tuo ilmi omia ajatuksia. Katson kellosta ruokaajan ja nukkumisajan.

Olen miettinyt tota iltalääkettäkin. Juttelen siitä ti hoitajalle. Haluaisin ton mirtzan pois, koska se lihottaa ja koska siinä on laktoosii. Haluaisin kokeilla melatoniinia. En uskalla mennä sitä lääkärille ehottaa.

viikosta tulee raskas mulle. Ma ryhmä heti aamusta ja pitäisi uutta opetella siellä. Mahtaako hermot olla kireällä. Ti on hoitaja pitkastä aikaa. Ei oikee kiinnostais, hoitaja kummiski lässyttää sitä hänen uutta koiraansa. To olis ennen 8 oltava kaupungissa ja sit verikoe. Sieltä kotiin ja iltapäivällä tulee polin ihmiset juttelee.

Mut kaipa tämä tässä menee, pakko mennä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.05.2017 klo 13:12

Ostin melatoniinia. Ajattellin illalla kokeilla, kun viime yön valvoin melkein. En jaksa tätä valvomista enää. Pitää tutustua tohon "lääkkeeseen" enemmän, että miten se otetaan. Siinä lukee joko nieltävä tai imeskeltävä. Voiko sitä tosiaan imetä niin ku kurkkupastillia, siitä mun täytyy ottaa selvää. hassua siinä on se, että se on 1,9mg vahvuinen ja annosta ei saa ylittää. Silti jotkut syö jopa 9mg vahvuisia pillereitä. Tossa on laktasiivinen vaikutus jos ottaa liikaa. Mä en halua, sillä maha toimii ihan hyvin näinkin. Se tossa on plussaa, että se on laktoositon ja maidoton.

Olin aamusta jo ryhmässä harjoittelemassa kirjoneuletta. Kyl mä jotain sain näperrettyy. Se va on NIIn vaikeaa ja hidasta, mut niin kaunista.

Sieltä sitten menin kauppaan. En oikee osannut ostaa mitään, kun pitit ajatella va itteäni. Subista ostin illaksi ja huomen illaksi patongin. Siis puolet tänään ja puolet huomenna. Luulen jaksavani syä sen.

Ruokaa ei tarvii tänään ajatella eikä huomenna. Keitosta tuli juuri sopivastai 2 annosta ja lisään makkaraa joukkoon, kun menin syömään niitä broikkuja ni paljon. Torstaina voisi sit sosepussin ottaa ja kehittää siitä sosekeiton. Jännätä minkä makuista se on ja lisätä vaikka pakkasesta kukka ja parsakaalit joukkoon.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.05.2017 klo 15:19

olen päivistä sekaisin, enkä huomannut että keskiviikko on almanakassa 😀

Kävin hoitajalla pitkästä aikaa. Olis oikeastaan saanut olla menemättä. Olo o ni väsy ja huvitus nolla. Juomani mehu puskee ylös, joten on todella ihana olo taas vaihteeksi.

Ratkesin sitten kauppaan ostamaan suklaata, paljon.

Äitin pitäisi tulla keittiön ikkunaa pesee. Ei huvittais yhtään, mut pakko se on kai hyväksyy. On noi joulupukit tuolla verhoissa ollut tarpeeksi kauan.

Tänään on vielä soppaa ja huomenna on sosekeittoo. Pitää illalla ottaa sulamaan jo. Pe menen isoon kauppaan ja pitää ostaa pottuja ja hiukan kaikkee. Toivon että jaksan kantaa ne kotiin sit kans.

Käyttäjä Joie kirjoittanut 09.05.2017 klo 20:36

Kannattaa sit resepti hommata siihen melatoniiniin, jos se tuntuu sopivalta. Tulee halvemmaksi, kun saa Kela-korvaukset. 🙂👍 Ja toki myös vahvempia melatoniinitabletteja tarvittaessa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 10.05.2017 klo 13:11

Joie kirjoitti 9.5.2017 20:36

Kannattaa sit resepti hommata siihen melatoniiniin, jos se tuntuu sopivalta. Tulee halvemmaksi, kun saa Kela-korvaukset. 🙂👍 Ja toki myös vahvempia melatoniinitabletteja tarvittaessa.

Juu ajattelinkin. Kokeilen sitä nyt 60 iltaa, kun pillereitä on sen verran ja sitten sanon lääkärille tehooko.

...
Viime yönnä melatoni tehosi. Nukahin puolessa tunnissa ja nukuin aika pitkälle aamuun ennen kun aloin heräilee. Mulla yleensä alkaa heräämiset n. tunnin kahen päästä nukahtamisesta, mut nyt ei käyny niin. Mahakin on pysynyt kunnossa. Olen tyytyväinen tähän asti.

Huomenna tarvis olla ennen 8 kaupungissa. En o vielä kaattonut millä bussilla meen. Pitää varata kävelymatkaa. Matkan varrella avautuu uusi tokmanni. En ehkä poikkee siihen. Pitää säästää rahaa perjantaihin. Menen isoon kauppaan ja ostan ruokaa ja tarvittavia tarvikkeita. Olen varautunut jo isoon laskuun. Vielä en tiä kuinka kallis reissu tulee.

Yritin tossa neuloskella, mut jotenkin en va jaksa. Puikot tuntuu tökkivän ja lanka. Työt hidastuu. Asento ei hyvä ja jne jne. Silloin tiän että on parempi lopettaa ja tehä jotain muuta välillä.

Tänään tulisi suomen peli taas. Saa nähä jaksanko sitä kattoo. Eilen en jaksanut jalkapalloo kattoo ihan loppuun. Olen yleensä yksin tosi väsy iltaisin, mut sitten kun tyttö on kotona, ni voisin valvoa koko yön. Huomenna polin ihmisetkin tulee. Pitäisi puhuu tästä mun ja tytön suhteesta. Ei meillä mitään vakavaa ole, mut rasitun hänen känssä niin paljon. Kun saa koko ajan painii. Kesällä sit on helpompi kun voi hänen antaa valvoo tai nukkuu, eikä ole mitään pakottavaa tarvetta mihinkään nousta. Voi olla että kysyn äitiltä, jos tyttö on loppu lukuvuosi mun vanhemmilla, kun näyttää hänen koulunkäynti menevän ihan hyvin ja hänellä ja mummilla on jo omat kuviot ja tyttö näytti eilen niin iloiselta. raskasta tämä mulle on, mut mun tarvii puntaroida itteni ja hänen kannalta asioita.

jännään ruokailuun asti, mitä sosetta eilen otin sulamaan. Olen miettinyt millä maustan sitä ja mitä teen sille. Kermaa olen ajatellu käyttää ja ehkä laittaa makkaraa joukkoon . Juu kuulostaa omituiselta.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 10.05.2017 klo 19:47

Mäkin meen välillä päivistä sekasin, varsinkin noi pääsiäisen ja vapun jälkeiset viikot oli ihan hassuja kun maanantait oli vapaita. Joskus olen saanut hyvät naurut kun yritin avata asunnon ovea muistitikulla. 🙂

Ehkä se olisi ihan hyväkin miettiä tytön asumiskuvioita, jos sulla ei nyt ole voimia siihen. Ja jos tyttö on vanhemmillasi, voit varmaan kuitenkin tavata häntä usein. Mietin kyllä, helpottaisiko sun tilanteesi jos kertoisit useammallekin tuosta oksentelusta? Hoitotahoille se voisi olla ihan tarpeellista tietoa, kiinnostaa tai ei. Ja ehkä läheisten (muidenkin kuin äidin) olisi hyvä tietää - sit sun ei tartteisi käyttää energiaa siihen että pidät kulisseja yllä, eikä heidän toisaalta tarvitsisi pelätä puolestasi tietämättä mistä on kysymys.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 12.05.2017 klo 13:56

soroppi, helpompi olisi sanoa, mut en tiä miten ja onko kannattavaa. mun äiti ei ole ikinä hyväksynyt mun tai tyttöni sairauksia. Joten olen sit hissuksiin ollu. EN mä joka päivä oksenna tai joka ateriaa. Hyvä oikeastaan niin.
Näen tyttöäni aina kun haluan, sitä multa ei ole estetty, eikä tulla estämään.

...
Eilen illalla oli hiukan raskasta ja mä purkasin ahdistusta sillä konstilla millä osasin. Polin työntekijät kävi sanomassa mikä on oikein ja mikä on väärin. Mä aiheutan tytön masennuksen edelleen ja aiheutan hänen poissaoloja. Olen liian kiltti. TYttö ei sais kuulemma olla mun vanhemmilla, koska hänellä ei ole siellä omaa rauhaa. Tyttö sanoi ettei häntä haittaa ja kun hän tietää miksi näin on tehty. Olin koko illan sit maassa ja oon vieläkin. TUntuu todella pahalta.

Olen tämän viikon aikana laihtunut 2 kg. Olen kyl vessas joutunut käymään ahkeraan. Luulen et on va nestettä. Olisin iloisempi, jos se tästä menisi paljon alas päin.

Huono olo. Join jaffaa ja nyt se hiilihappo pyörii mahassa. Jouduin syömään hiukan hesen ranskiksii kaupassa, kun äiti "pakotti". ehkä sekin tekee pahaa.

Olin siis isossa kaupassa ostamassa pakastimeen kasviksii ja jääkaappiin kaikkee mitä löysin.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 12.05.2017 klo 18:45

Olemme kohta makaroni linjalla, niin paljon tulee taas tilattuu. Kauhulla ootan, millä maksan. Mikä mussa on vikana?

Uudet puikot on ihanat. Nyt voin 7v lankaa kutoo 3.25mm puikoilla.

Sain koneellisen pyykkiä pestyy. Vielä pitäisi kuivumaan laittaa.

Mulla on oikean käden keskisormi paketissa. Laitoin siihen känsälaastarin, kun siinä on yksi iso ja yksi pieni kovettuma. Kun se laastari ei oikee tykkää pysyy, ni laitoin miesten teipin, eli maalarinteippiä 😀

Käyttäjä saloka kirjoittanut 13.05.2017 klo 14:57

alan uskoa tohon melatoniini enemmän ku mirtzaan. Olen taas eilen illalla saanut unta nopeammin ja nukkunu aamuyöhön, itten alan vasta heräilee. Olen eilen joskus ennen puolta 11 menny nukkuu, kun olin niin väsy jo. Tyttö varmaan kattonut kelloa ihan ihmeissään kun oon toivottanut hyvät yöt ja menny nukkuu. Mirtzan kanssa en ikinä ollut illalla väsynyt, nyt olen. En uskalla kokeilla ilman melaa nukkuu, ehkä voisin saada unta, ehkä en.

Hiukan harmittaa eiliset ostokset, mut nyt on pidettävä säästölinja. Keksittävä helppoja ja hyviä ruokii. Syä ensi viikolla pakastinta tyhjäksi keitoista.

Tyttö kävi ostamassa taatan rahoilla mulle kalliin kukan. En tiä mikä kukka se on. Ihastelin sitä kauan ja laitoin tohon olohuoneen pöydälle. Ite hän sai kans kukan pöydälleen.

Tyttö on iloinen tänään, vaikka aamusta särki päätä. En tiä onko menny ohi, vai särkeekö viel. Sanoin että tänään tehään mitä huvittaa ja levätään.

Sain yhet sukat taas valmiiksi. Nyt aloitan sitten lapasia tekee ja sit pitäisi aloittaa niitä seuraavia sukkia tekee, jotka äiti tilasi. Ajattelin kokeilla noilla välipuikoilla tehä ne sukat.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 13.05.2017 klo 17:38

Hei, Saloka!😍

Aioinkin kysyä, miten melatoniini on toiminut... Hyvin ilmaisesti...?

Mulla tuli käyttäydyttyä typerästi tyttöä kohtaan eilen illalla ja tänään. Tunnen itseni tyhmäksi ja osaamattomaksi. Äidiksi joka ei osaa päästää irti ja kohdella toista ikäisenään. Nyt pelkäään hylkäämistä.

Lainasin eilen kirjan, jossa on erilaisia kirjoneulesukkia ja lapasia. Aion neuloa ystävälleni ensi syksyksi pääkallolapaset. Samanlaisia sukkia en varmaan jaksa neuloa... Ja itselle jotkut myös.

Mun on paha olla!

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.05.2017 klo 11:58

Jardin Prive kirjoitti 13.5.2017 17:38

Hei, Saloka!😍

Aioinkin kysyä, miten melatoniini on toiminut... Hyvin ilmaisesti...?

Mulla tuli käyttäydyttyä typerästi tyttöä kohtaan eilen illalla ja tänään. Tunnen itseni tyhmäksi ja osaamattomaksi. Äidiksi joka ei osaa päästää irti ja kohdella toista ikäisenään. Nyt pelkäään hylkäämistä.

Lainasin eilen kirjan, jossa on erilaisia kirjoneulesukkia ja lapasia. Aion neuloa ystävälleni ensi syksyksi pääkallolapaset. Samanlaisia sukkia en varmaan jaksa neuloa... Ja itselle jotkut myös.

Mun on paha olla!

hyvin on melatoniiini auttanut uneen. Saan unen päästä ki puolessa tunnissa, vaikka sitten heräilenkin yöllä, mut saan heti unesta ki.

Voi ssua JP, ☺️❤️☺️. Kumpa voisin tulla luoksesi ees hetkeksi ja saisit puhuu pahasta olostasi. Älä tee mitään tyhmää, jooko?

...
Eilinen päivä ei mennykään ihan ni ku piti. Facessa kun olin, otti tytön isä yhteyttä. TYttö alkoi hysteerisesti itkee ja nauraa samaanaikaa. Saatiin selville että hän on muuttanut tähän meidän lähelle. Nyt tyttö pelkää että se tulee vastaan tai alkaa juttelee. TYttö vihaa isäänsä. En ole ikinä nähnyt hänessä noin paljon vihaa. Ollaan mummin kanssa hänelle sanottu, ettei hänen tarvii tavata isäänsä ja jos hän tulee, ni hän voi ihan hyvin kääntyy. Ja jos isä alkaa hiippailee tai häiritsee meitä, ni lähestymiskieltoa va kehiin. Mut se onkin sit viimeinen keino. En ole pahaa puhunut isästä, mutta tyttö sai käsiin oikeuden paperit ja tapaamisoikeuspaperit yhtenä siivouskertana ja on n elukenut. Sit hänellä on muistoja, pahoja muistoja isästään.

Käin pikasuihkussa, kun huomenna aamulla tarvis haista muultakin ku hieltä. Käytin uutta saippuaa, jonka sain äitienpäivälahjaksi. Hiuksia en voinu pestä, kun sormi paketissa. Se on ni hyvin pakattu että en viitti purkaa vielä.

Eilen aloitin lapasii tekee, mut :lvrv.puneinen ja valkoinen on ni lähellä toisii, että kuvio katoaa. Mut tulee siitä jotain sentään.
Tänään aloitin kevättossuja tekee, mut saa nähä joudunko purkaa kun valepalmikko ehkä hukkuu siihen nurjalle silmukoille. Pitää tehä muutama kerros ja sitten kattoo. En jaksais purkaa, mut ei ole mitenkään järkevää tehä huonoo laatuu.

Huomenna pitäisi 8 aikoihin mennä ryhmään. Plääh... Sit pitäisi kauppaan mennä, kun tytön dödö on loppunut. Ihmettelin kun tyttö aamulla huusi apua ja muutenkin oli niin surullinen 😀

Toivottavasti jaksan huomisen päivän, kkun unet jää vähiin. Tyttö jää yöksi, kun menee huomenna pesäpalloo pelaa koulun kentälle. TOivottavasti menee kouluun aamusta.