Jaana, Mä en osaa näyttää huonoa oloani muuten kun satuttamalla itteäni. Kun tunnen kipua, on olokin että elän tässä elämässä.
Tuntuu ettei toi mun nykyinen hoitaja ole mulle tarkoitettu. Olen monta vuotta ollu hänellä ja olo menee huonommaksi vaan. Ehkä on aika katkaista "napanuora".

Jardin Prive kirjoitti 28.1.2017 7:30

Hei, Saloka!😍

Jäin miettimään tuota alakertasi naapuria. Ei ihmiset toimi noin! Siis normaalit ja järkevät ihmiset! Meillä voitaisiin laittaa lappu alakertaan ilmoitustaululle tai postiluukusta, mutta ainakaan mulle tuotakaan ei ole tapahtunut, itse tosin joskus harkinnut. Ja pattereita voidaan hakata, mutta sekin vasta hiljaisuuden aikana! Ja harvoin siihenkään on tarvetta. Ja kyllä jos kerrostalossa asuu, on kestettävä normaalit ja vaikka vähän epänormaalimmatkin äänet naapurista. Enkä usko sinun tyttösi kanssa aiheuttavan sellaista häiriötä, että siitä pitäisi kimpaantua. Ei meillä kukaan tulisi hakkaamaan tai potkimaan ovea! Pitäisikö sun olla yhteydessä isännöitsijään? Jaksaisitko! Ei noin yksinkertaisesti saa tehdä!!! Kyllä muakin pelottaisi.

Heräsin ensin ennen kolmea. Valvoin useamman tunnin ja kävin vielä nukkumassa jonkun hetken. Nyt on olo taas ihan hyvä.

Miten sun mieliala? Voimia sinulle! Olet ajatuksissani!☺️❤️☺️

JP. toi alakerta on yliveto, mut ei hätää. Tänään lähti TAAS häiriöilmoitus hänestä. Isännöitsijälle en enää soita, sillä se on ihan tyhjän kanssa. Teen vaikka miljoona lappua. Sillä taitaa olla jotain teinejä vastaan, kun pelkkä puhekin saa sen kiukustuu.

...
tytön kaveri käy meidän puolesta kaupassa, tarjoutu ite ja saa ostaa palkaksi herkkuja. Mun pitäisi puhuu kai tälle kaverille syömisestä ja siitä että jos ihminen ei syö ni mitä tapahtuu. Tunnen itteni tärkeeksi. Olen saman puheen pitänyt tytölle ja hänen serkkupojallekkin. Miksen mä ite sit osaa ottaa niitä ohjia?

Kävin ryhmässä. Olin aamusta ihan ok. Pirtee ja jaksava. Linja-autossa sitten alkoi väsy painaa ja tuli hirveen heikko olo. Ryhmässä yritin taistella ja taistelinkin loppuun asti. Kotiin tulin ja 2 tuntii nukuin. Nyt alan jotenkin heiketä taas.

Huomenna ajattelin leipoo pikkupullia ainakin. Teemme niistä laskiaispullia. Saa nähä riittääkö raha hilloon.

Mieliala on ihan ok. Olen saanut käsitöitä eteenpäin. Eilen tuli pois yhet lapaset puikoilta ja tänään laitoin taas uudet. Keskiviikkona meemme äitin kanssa hakemaan varastosta mulle lankaa. Huomenna pitäisi täältä kotoota pistää noita vanhoja lankoja säkkiin ja menoks varastoon.
Kun sais tämän väsyn pois, ni kaikki ois hyvin. Voi olla että mun veriarvot on päin prinkkalaa. Pitäis muutenkin soittaa tk:hon tosta kaulasta. Pelkään mennä lääkärille.

Mut nyt virkkaamisen pariin...

väsy ja jaksamattomuus painaa. mitään en o saanu aikaiseksi. leipoo piti ja ruoka tehä. en va jaksa. 😭

oon 2 kertaa oksentanut tänään illalla jo ja tekee mieli jatkaa sitä koko ajan. Ahdstaa ja ahdistaa. On huono olla ja jopa itkettää. Haluaisin vaan rutistaa tyttöä tällä hetkellä, mut ei se onnistu. Hän ei tuu kotiin kun aamulla vasta. Ehkä meen kattoo,, jos kaapissa on jotain syötävää, syön ja oksennan pois. syön ja oksennan.😭

paha olo jatkuu, eikä tytön kiukuttelu kivuissaan auta asiaa yhtään. Olen niin räjähys pisteessä tällä hetkellä, että itsehillinnästä on kyse. Yritän itteäni rauhottaa koko ajan. Samalla syömäni ruoka ei tykkää olla mahassa. En tiä mitä alkaisin tekee noiden ruokailujen kanssa. Onko ideaa? Vaikka ottaisin kuinka pienen annoksen, ni silti on taas järjetön olo. Tiedän tämän kyteneen ja nyt taas nosti päätään. Kun voin henkisesti huonosti, ni syöminenkin on vaikeaa.

Maanantainen kömmähdys näkyy vieläkin, maha on ihan sekaisin. Tuntuu ettei mikään pysy sisällä.

Huominen päivä on puukattu täyteen. Ei mun toimesta, va toivet vaativat mua. Ei siihen auta kielto eikä mikään. Nytkin pitäisi jotain herkkua mennä tytölle tekee, mut mikä sellainen sit on?

Käytiin äitin kanssa varastossa. Sain muovikassillisen lankaa sieltä ja vein jätesäkillisen. Samalla löytyi 2 muovikassillista mun vanhoja töitä, jotka pitäisi päätellä ja sen jälkeen valmistaa loppuun. Töitä olisi, ku vaan jaksais.

tyttö tuli eilen 23. aikoihin kotiin kaverinsa kanssa ja sit oli joku toinen kaverikin. Kiltisti menivät hiljaa heti nukkumaan.

sain just tehtyy pullataikinan k,ohomaan. En mä tee ku 2½dl taikinan. Saa nähä millainen tosta tulee, kun on aika kova taikina tällä kertaa. Enkä laittanut ees jauhoja niin paljoo.

Tyttö on paniikissa. Joudumme ns. puhutteluun tytön poissaoloista. En tiä mitä tehä. Ne ei usko että tyttö kärsii kivuista. Olen miettinyt fysion lopettamista ja siitä mun pitäisi tytön kanssa puhuu vielä. Se on tuonut kivut pahemmaksi.

Yö meni hiukan miten meni. Pääsin puolelta yön nukkuu, kun lääke alko vaikuttaa. Aamulla oli herätys klo 7. Uudelleen pääsin 8 aikoihin nukkuu ja nukuin pari tuntii, ja näin ihme unta.

Olo on jaksamaton, kiinnostus nolla. Aloin illalla vielä puolittaa jämälankoja. Mulla on aika iso kerä lankaa jo. Tulee aika värikkäät sukat.
On kipuja siellä ja kipuja täällä. Aamutee ei oikee tykkää pysyy mahassa. Koko ajan huono olla. Olen miettinyt, jos siirtyisin kokonaan leipä-smoothie linjalle. TOi maha ei vaan tykkää nyt mistään tai siis mun kroppa. Kaikki ruoka etoo ja nään punaista (eli hälytys) niissä. Vaikka ite oon ne valmistanut. Eilen illalla leipäkin teki pahaa, mut ei ihan niin pahaa oloa mitä ruoka teki tai tämän aamun tee. Mä en enää tiä mitä uskallan syä ja mitä en. Miten mä saisin tämän pois. En halua alkaa oksentaa ruokii ja juomii pihalle. muutenkin tuntuu että maha on kova ku kivi ja turvonnut. Sattuu selkään asti. Voihan toi tuntemus olla va harhaa.

mitä tässä kertoo.Väsy on tapissa TAAS. Aamun tee tekee huonoa oloa vieläkin. Heikottaa. Kaipa tämä päivä tässä menee. Mitään kiinnostusta ei ole mennä kauppaan. yritän sitä pitkittää mahdollisimman kauas. Harmittaa kun tyttö ei mee vanhemmille.

Tyttö on kotona taas. 2 päivää tällä viikolla oli koulussa. Tällä kertaa eilen iskenyt huono olo ja pääkipu. Nousi sängystä vasta 30 min sitten. Yrittää jaksaa mennä suihkuun. On kans aika väsynyt ja jaksamaton.

Tossa puolitin langan jämiä. Kohta toi kassillinen on puolitettu.

kuinka kauan ihminen jaksaa olla loppu, ilman itkua? Kuinka kauan ihminen jaksaa olla tekemättä im, vaikka halu olisi? Kuinka kauan ihmisen pitää jaksaa?

Teen jämälankasukkia, kaiken maailman langanlopuista. Mulla on 7v langat, nallet ja akryylit erikseen ja sitten on akryylissä 2 eri paksuutta erikseen. Töitä siinä oli ja muutama ilta meni, mut se hoitui. Ei oikeastaan vieläkään ole kaikki langat lajiteltu. Aloitin eilen neulomaan jo yksiä sukkia. AIka värikästä tulee.

huomenna tytön fysio taass. Pitäisi sen kanssa puhuu jatkosta.

tytön fysiossa istuin ja miettisin. Pitäisikö luopuu kofeiinista ja sokerista. Siis laitan sokeria teehen ja jos luopuisin siitä ja alkaisin juomaan noita makuteetä tuolta kaapista. Mulla on aina välillä tälläisii älynväläyksii ja joskus lähen niiden mukaan ja joskus en. Nyt olis "tarjous" aika hyvä.

Sain astiat koneeseen. Vielä pitäisi pyykit saada koneeseen. Ei millään jaksais ja päätäkin sattuu. Olen liikaa miettinyt tyttöä ja hänen juttujaan. Koko aamun miettinyt ja nyt mietin, millai saisin hänet syömään jotain. Ehdotin omenaa, mut ei niin ei. Tosin en ole itekkään syöny mitään, miksi vaatia lastaan syömään.

Äiti yritti sysätä isän tänne meille tänään. Laitoin oikee kirotun viestin takas ja näin äiti perui ajatuksensa. En mä jaksa isää kattoo ja viihdyttää. Tiedän heidän kumminki tulevan illalla tänne taas.

Huomenna on koulussa kokous tytön asioista. Pelottaa mennä sinne. Tyttö haluaisi mennä yksin ja selvittää ite asiansa, mut luokanvalvoja tahtoo mut sinne.

Olen ihan poikki. Voisin mennä nukkumaan, mut en sais kumminkaan unta. En ole saanut päivän teetä ja sokeria. Minkähän makuista teetä hakisin? meniskö suoraan johonkin laihdutusteehen tai ottaisko jotain muuta? Mulla on niin miljoona erinlaista teetä kaapissa. Hmm... TÄytyy miettii...

Sulla on vointi kyllä nyt tosi huono kun väsymyskin on noin suuri. Ootko miettinyt että voisiko tytön kipuilu olla osittain myös psyykkistä? Mun mielestä sun tyttö joutuu ottamaan todella isoja vastuita asioista kun näkee että sä et pysty etkä jaksa. Ja lisäksi kyllä lapsi on varmaan huolissaan sun voinnista ja myös perhe-elämästä ylipäänsä kun sun vointi ei parane. Eikä lapset välttämättä näistä asioista osaa/halua/uskalla puhua vaikka kuinka aikuiset kehottaisi puhumaan. Ja siis tottakai ymmärrän että tytöllä on myös fyysisiä kipuja mutta kyllä ihan varmasti reagoi muullakin tavoin tuohon teidän perheen ja aina vointiin mikä on näin lukijan kannalta tosi huolestuttava.

Halti, ollaan puhuttu tytön kanssa niistä kivuista. Hän alko huutaa ettei syy ole mun, eikä hän pelleille, vaan häntä todella sattuu. Tiedän että hän suojelee mua ja mä suojelen häntä. En kerro ihan kaikkia juttuja hänelle. Tiedän että tä väsymys on suuri ja se vie voimia kotitöistä. Onneksi saan äitiltäni apua isommissa jututissa ja ite teen sit pikku hiljaa pieniä juttuja.

...
Et mä voin inhota laskujen maksuu. Se että joutuu näpyttelee rikkinäisen hiiren kanssa miljoona numeroo ja kirjainta ja sitten se ahdistus kun tililtä lähtee rahaa pois. No nyt on onneks sekin hoidettu. Ja täksi kuuksi jäi rahaakin. Pystyin siskolle maksaa velkaa pois ja maksoin nyt jo vakuutuksen.

aamun oon aloittanut drinkillä. Puristin yhden appelsiinin ja 2 klementtiiniä ja join sen mehun hedelmälihoineen. En vielä vähentänyt kofeiinia. Jotenkin käsi aamulla vaan osui sokeriin ja tavalliseen teehen. Ehkä sit joku päivä. mikä kiire mulla tässä on.

1½ tunnin päästä pitäisi olla valmiina ja alkaa lähtee kouluu kohti. Saa nähä miten sielläkin sit menee. Mun on yritettävä uskaltaa avata suuni.

Olen jämäsukissa jo toisessa tehnyt kantapään ja toisessa aloittanut kantapään. Noiden jälkeen saan alkaa tekee niitä lapasia. Saa nähä millaisii lapasia noista äitin tuomista langoista tulee. Haluaisin kyl jo vaihtaa mallia, mut äiti haluaisi tota mallia. Hän ei ite kuulemma ala tekemään.

Aamulla heräsin virkeenä. Aurinko paistaa täällä ainakin. Ulkona on muutenkin kaunis päivä. Tekisi mieli lähtee kävelee, mut en uskalla. Siinä on joku ihme este mennä. TÄällä olisi mahottomasti reittejä, joita pitkin pystyisi koukkasemaan ja pääsis takas, et tarvis kääntyy ympäri.

Perjantaina tyttö lähtee mökille ja tulee su takas. ajattelin pyhittää sen levolle ja syömiseen. yritän syä paremmin ja nyt kun mulla on muutama sitrus niin teen niistä mehua ja juon joka aamu.

Ei hyvin mene. Kmppä täynnä nuorii ja mitä mä teen, meen vessaan tekemään tyhmyyksiä. Miksi mun tarvii kokeilla kepillä jäätä? Onko tämä joku sairauden vaaratekijä, että luulee että on ns. kuolematon?
On ihme, jos alakerta jaksaa tämän nuorison jutun.

Koulussa meni ihan ok. Tytölle tehään oma suunnitelma. Hänelle tulee olemaan poissaoloja. Häntä tsempataan ja yritetään pitää koulussa.

Huomenna pitäisi mennä kirralle hänen kanssa. Pelottaa mennä sinne kuuntelee. Reagoin nyt jo siihen. Maha sekaisin ja oksentelen. Yritin jos äiti olisi mennyt, mut hän on töissä. Pakko ite mennä.

Sukat edistyy pikku hiljaa. Mietin vielä, kehtaako niitä antaa siskolle ystävänp. ja nimpparilahjaksi? Voinko mä antaa jostain ns. jätelangoissa tehtyjä rumia sukkia siskolleni? Vai pitääkö mun ennemmin ottaa laatikosta jotkut hienommat ja pitää noi itelläni. Mun ekana piti lapaset antaa, mut äiti otti ne molemmat, mitkä olin tehnyt. Hän antaa ne kavereilleen.

AHDISTAA....

pieniä ahdistuskohtauksia olen tänäänkin saanut, mut toi eilinen kesti 2 tuntia. Loppujen lopuksi tärisin sängyssä enkä oikee muista enempää. Olin chatis, kun halusin muuta ajateltavaa. Tultiin tutun kanssa siihen tulokseen että eilen pelkäsin niin paljon alakertaa että sain kohtauksen. Koska kämpässä oli 7 teiniä jotka piti omaa ääntä. No nyt yritetään rauhottaa niiden käyntii ja se että rauhallisia teinejä saa tulla.

TÄnään oltiin kirralla. 10 min ja 40 euroo. Aika kallis minuuttiliksa. Eikä sen ihmeellisemmäksi tultu. Lähete menee rötgeniin joskus ja sit hän soittaa joskus. Ilmeisesti ketään ei voi tytön kivuille tehä yhtikäs mitään. Hänen on vaan kärsittävä vaikka loppu elämänsä.

Tämä viikko on taas tytölle ainakin vielä hyvä. Nytkin hän jaksaa ja kykenee olla liikenteessä, vaikka aamun luisteli. Tä antaa mulle voimia kans. En tunne itteäni niin maassa, vaikka maha reagoi ja päätä sattuu. Tunnen että jaksan hiukan enemmän. Saatiin pesukone päälle ja ruokakin on jo tulossa.

Onko ne paniikki-ahdistuskohtaukset kovia?

Jaana, en tiä miten luokitellaan kovaksi. Pienet hallitsen joten kuten kun esim. bussissa yritän ajatella muuta ja kiinnittää huomioo musiikkiin jota korviin tulee. Se yks iltainen kotona oleva 2 tunnin kohtaus oli aika raju. Loppujen lopuksi makasin sängyssä täristen peiton alla. sitä en silloin hallinnut mitenkään. Ja pelottaa koko ajan että se tulee uudelleen ja uudelleen. Kuolemaa en silloin pelännyt enkä itteäni menettämistä. Ennemmin se, että menen tekee jotain itelleni ihan kohta että tämä loppuis. Mut se että mitä tekisin, en tiä. Silloin alussa oksensin melkein kaiken pois, joten mahakin oli aika tyhjä. Ehkä olisin terää alkanut katella, mut niitäkään mulla ei enää ole. Onneks se sitten meni lopulta ohi.

...
vkl rauhassa. Sain illalla mennä omaan tahtiin nukkuu, sain yön nukkuu, sain aamulla omaan tahtiin herätä ja tehä aamujuomat ajattelematta että pitää olla hiljaa. Mä oon raaka ihminen, raaka äiti. Mut tytön teiniaika on aika vaativaa. Mun pitää olla hänelle orja ja palvelija. Mun täytyy tarjota hänelle ruokaa just silloin ku hän haluaa, muuten hän ei syö ja jollei syö ni hän valittaa huonoo oloa. Mun tarvii olla rahaa kun hän tarvii. Mun tarvii kehittää herkkua kun hän haluaa mun täytyy.... Nyt saan olla vaan. eilen tein ruuan ja sitäkään ei tarvi tehä. Saan tehä omaan tahtiin kaiken. Olen siis raaka ihminen.

Sisko tykkäs kai jämälanka kauhu sukista, joita netissä jo hiukan naurettiin ym. Kysyin eilen siskolta että kelpaako, ni hän sano että ne on jo jalassa. En sit tiä kehtaako lisää semmoisii tehä, kun noistakin tuli sellaista palautetta netissä. Tosin voisin tehä, mut mökille va ja enkä näytä kenellekään. Mökillä tarvii aina sukkia ja ainakin pitkiä sukkia. Niitä ei ole ikinä siellä liikaa ja jos sattuu menee rikki, ni sen ku heittää roskiin va.

Eilinen ilta meni taas "rukoilessa" vessajumalaa. Mikä kumma siinä on että aina ratkeen yksin ollessa. Tosin olen ratkennut muiden läsnäollessakin. Ehkä mä oon sit niin heikko. Nytkin on huono olla, kun join appelsiinimehuu ja teetä. Ei se sitrus tehnyt mitään, mut toi tee oli jo liikaa. Ehkä tuli liikaa nestettä mahaan. TOi sitrus on kokeilu. Eilen tein sitrus viher smoothien ja se meni mahasta läpi heti. Ajattelin olenko sitrukselle allerginen ja siksi toi on kokeilu. Muuten en sit tiä. Olen ennenkin mangoa syönyt. Ainut sit jos on lehtikaali tai se sitruunaruoho sitten. täytyy tehä kokeita vaan enemmän. Ei ainakaan vielä ole kummempaa tehnyt toi sitrus.

sitä miettii, miksi mun läheiset ei hanki mulle apua. miksi ne ei sano mistään mitään. enkö kerro heille tarpeeksi? enkö ole tarpeeksi sairas?

tulee tälläisii mietittyy ku oksentaa sisuskalut ulos, kun ei sais mitään mahaan jäädä. Se kun lihottaa ja laittaa mut isommaksi kun sinivalas. Ei auta vaikka alkaa suu, kieli ja kädet tuntuu omituiselta tai lähties jalat täristä. Silti on pakko.

Olen syömisen osalta aallon pohjalla. Mun on ihan turha mitään tekosyitä sanoa. Olen sairas.