Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 27.11.2016 klo 09:09

Hei, Saloka!😍

Tykkään tehdä käsitöitä.

Mutta... Pitäisi - ihan oikeasti - siivota kotona. Tiskit saan tällä hetkellä hoidettua. Kun saan yhden paikan raivattua, se täyttyy pian taas tavarasta. En osaa! En osaa laittaa tavaroita takaisin paikoilleen. Joulukortit ja niiden tekeminen on vallannut keittiön pöydän. 🙄 Kutistelen nyt eilen ostamiani kankaita. Olkihimmelin tahtoisin tehdä, mutta en eilen ehtinyt hankkimaan olkia. Aloitan hirveästi asioita, ja valmiiksi saaminen on tosi vaikeaa. Olen itseeni pettynyt. En pidä itsestäni. Kai sihen liittyyy myös tuo ongelmakäyttäytyminen.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.11.2016 klo 11:56

jaana6 kirjoitti 26.11.2016 18:7

Nytkö yrität jättää leivän pois ja siirtyä ruuan syöntiin?☺️❤️
Tuletko tytön kanssa toimeen? Ja jaksatko olla hereillä?☺️❤️

Yritän syödä leivän kanssa jotain tai ilman leipää. TÄnäänajattelin tehä risottoo ja syä sitä. Mut pitkälle ei pötkitä kun kerran syö vasta päivässä, jollen sit illalla leipää syö. Tekemistä on.
Tullaan tytön kanssa tosi hyvin toimeen. Meillä on tosi hyvät välit ja toivon niiden jatkuvan hänen aikuisiälläkin.
Kyl mä tässä koitan kituutella hereillä, mut aina välillä tarvii nukkuu. Illat on nyt menny myöhään ja aamulla on onneks saanut nukkuu.

☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.11.2016 klo 12:04

Jardin Prive kirjoitti 27.11.2016 9:9

Hei, Saloka!😍

Tykkään tehdä käsitöitä.

Mutta... Pitäisi - ihan oikeasti - siivota kotona. Tiskit saan tällä hetkellä hoidettua. Kun saan yhden paikan raivattua, se täyttyy pian taas tavarasta. En osaa! En osaa laittaa tavaroita takaisin paikoilleen. Joulukortit ja niiden tekeminen on vallannut keittiön pöydän. 🙄 Kutistelen nyt eilen ostamiani kankaita. Olkihimmelin tahtoisin tehdä, mutta en eilen ehtinyt hankkimaan olkia. Aloitan hirveästi asioita, ja valmiiksi saaminen on tosi vaikeaa. Olen itseeni pettynyt. En pidä itsestäni. Kai sihen liittyyy myös tuo ongelmakäyttäytyminen.

MÄ tiedän ton kun töitä aloittaa ja sit niitä ei ikinä tunnu saavan valmiiksi. Luulin ettei mulla ole enää kun toi matto tehtävänä, mut kappas, yhdestä korista löytyi aika paljon kaikkee.
en ole jaksanut askarterra nyt pitkään aikaa. Myin ja heitin tavaroitakin pois muutossa. Tyttö jotain askartelee aina silloin tällöin.

☺️❤️☺️

----
Eilinen päivä oli ihan kaamee. nukuin ja sitten vanhemmat tuli tänne ja isä oli tosi huonona. Äiti luuli että se johtuu vaan jostain, mut myönsi että jotain oli päällä. Mä sit sain ahdistuksen siitä ja meinasin hiukset päästäni repii. Monta tuntia sen jälkeenkin ahdisti. Miettisin temen ottoo, mut en tiä saanko enää ottaa sitä.

Tyttö lähti yksin kirkkoon aamusta. Menee toiseenkin kirkkoon tänään vielä ja sitten menee siskoni synttäreille.

Ite olen vaan väsynyt, niin henkisesti kun fyysisestikkin. En vaan jaksa enää mitään. Haluaisin va nukkua. huomenna pitäisi aamusta mennä ryhmään. Ei yhtään kiinnostaisi eikä jaksaisi. Viikolla on "onneks" hoitaja ja oon ajatellut sille sanoo suoraan että en enää jaksa et nyt on stoppi. Kaiken mä kestän, mut enää en kestä mitään. 😭

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.11.2016 klo 10:39

Onko kukaan unessa ollut täysin psykoosissa? Siis nähnyt niitä eliöitä ja ym ja luullu niitä oikeiksi, kunnes joku on tullu unessa sanomaan että ei täällä sellaisii ole ja että täytyy lähtee lääkäriin.
Mä olin ainakin ihan sekaisin unessa. Pakoilin äitiäni, kun luulin sen myrkyttäväni mut ja tekevän mulle va pahaa. JOku ulkopuolinen oli semmoinen mihin luotin, mut sekin sit lähti jonnekkin. Lopulta jäi yksin selviytymään ja heräsin.
Jos se psykoosi tosiaan on tollasta, mitä unessa oli, ni se oli pelottavan hauskaa. Sain niistä olioista turvaa ja ne oli ystävällisii, mut silti kun alkaa ajattelee että niitä näki, mut kukaan muu ei.

Että tälläinen ahdistuksen päivä tänään. Kyl ihminen ahdistuu aika pienistä. Koko vkl oli ahia ja nyt viikko alkaa tämmöisenä. Koskakohan tämä loppuu.

Tyttö lähti kouluun, vaikka jaloissa oli hirveet kivut. Annan plussan hänelle. Liikka tunnit skippas.

Oon lihonnut 2 kiloa. Mistä? No siitä että syön enemmän näköjään. Tiesin että lihoon heti kun alan syömään ja paino nousee ja nousee vaan.

Join aamuteen pitkästä aikaa ja otin noi kaikki 8 pilleriä. Tällä kertaa laskin ne oikee. Viimeks jäi vissiin joku ottamatta kun oli va 7. Mulla on jotku pillerit niin pienii että hukkuu.

Mitä sitä tekis tänään. Olisiko ja möllöttäisi vaa, vai tekiskö jotain järkevääkin. Vaikka ahistaa, tai no mun ahdistus näkyy ylivilkkautena, niin silti tuntuu virtaa olevan. Ei millään haluais paikoillaan olla. Pitäisikö tarttuu imuriin pitkästä aikaa...

No mä katon mitä teen...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 28.11.2016 klo 19:34

Hei saloka! 🙂

Jaksoitko mennä ryhmään? Mä tulin juuri kotiin ja ryhdyin keittelemään riisiä. Kävin katsomassa kauhuleffan (hui kun näitä elokuvia on tullut paljon viime aikoina! Välillä hermostun itteeni että eikö mulla muuta elämää olekaan), ja ensimmäinen puolisko oli aika pelottava. Mut sit jossain puolivälissä siinä alkoi tapahtua niin outoja että tavallaan muistin paremmin ettei se ollut totta (lakkasin eläytymästä päähenkilöihin), minkä jälkeen pystyin nauttimaan melodraamasta.

Millä tavalla sun isä oli pahana viikonloppuna? Ei tartte kertoa tarkemmin ellei halua, mut mua jäi mietityttämään.

Mukavaa että sulla ja tytöllä on hyvät välit. 🙂 Mä olen stressannut kovasti sitä että olenkohan etääntymässä pikkuveljestäni, mut eilen illalla sain aikaiseksi laittaa sille pitkästä aikaa viestiä.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 29.11.2016 klo 10:09

Hei, mitä sulle kuuluu? Käytkö vielä ravitsemusterapiassa? ☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 29.11.2016 klo 14:35

jaana6 kirjoitti 29.11.2016 10:9

Hei, mitä sulle kuuluu? Käytkö vielä ravitsemusterapiassa? ☺️❤️☺️

Kiitos kysymästä, ihan ok kai. Väsyttää kun yö oli huono ja sit piti toiselle puolen kaupunkii mennä. Mut loppu ilta saakin sit levätä.
Käyn mä vielä ravintoterpalla.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 29.11.2016 klo 14:48

soroppi kirjoitti 28.11.2016 19:34

Hei saloka! 🙂

Jaksoitko mennä ryhmään? Mä tulin juuri kotiin ja ryhdyin keittelemään riisiä. Kävin katsomassa kauhuleffan (hui kun näitä elokuvia on tullut paljon viime aikoina! Välillä hermostun itteeni että eikö mulla muuta elämää olekaan), ja ensimmäinen puolisko oli aika pelottava. Mut sit jossain puolivälissä siinä alkoi tapahtua niin outoja että tavallaan muistin paremmin ettei se ollut totta (lakkasin eläytymästä päähenkilöihin), minkä jälkeen pystyin nauttimaan melodraamasta.

Millä tavalla sun isä oli pahana viikonloppuna? Ei tartte kertoa tarkemmin ellei halua, mut mua jäi mietityttämään.

Mukavaa että sulla ja tytöllä on hyvät välit. 🙂 Mä olen stressannut kovasti sitä että olenkohan etääntymässä pikkuveljestäni, mut eilen illalla sain aikaiseksi laittaa sille pitkästä aikaa viestiä.

Ei isän kunto ole mikään salaisuus. Hän ekana kun tuli, istu ainakin 15 minuuttia eteisessä vaatteet päällä. Sit kun äiti antoi jätskii kippoon, hän kaapi sitä tyhjää kippoa varmaan 5 minuuttia. Muutenkin hän puheli jotain ihan omituisii. Kotona oli pyöritellyt mun antamia sukkia ja sitten oli pyytänyt sakset ja meni istuu sakset toisessa kädessä ja onneks toinen käsi tyhjänä. Isälläni on alzhaimer, sen keuhkot vetelee viimisii, sydän vissiin kanssa. Hän ei tunne jalkojaan ja ne on turvonneet ku limppu. Hänellä on aika vaikeahoitoinen epilepsia. Hän sai v. 12 aivohalvauksen/aivoinfaktin.

...
Huh. Niin kun kirjoitin, olen aika väsy päivästä. Hoitajan luonna olin ja hän taas sanatteli mua. Kun en kuulemma ollenkaan parane. Enkö saa iloa mistään ja jne. Meinasin sanoo että anteeksi v*tusti kun tällä hetkellä elämäntilanteeni on niin vaikee ja mä en pysty enkä jaksa sitä käsitellä.

Sieltä menin kauppaan ostaa taas sitä ja tätä ja tota. Huomenna ajattelin tehä sämpylöitä, kun kaupanleipä tulee kalliiksi ja kun mun näköjään tarvii syä koko ajan. Siis mä olen 1 aikaa yöllä täällä keitellyt puuroo itelleni kun maha huutaa. Vaikka joskus 20 aikoihin söin 4 viipaletta reissumiestä. Mun mahassa siis ei pysy mikään. Nytkin se huutaa pienesti ruokaa ja sitten kun jollei anna, ni alkaa päästä heittää. Ja tämä on vaan sen yhen hemmetin pillerin takii. No onneks saan lopettaa loppuviikolla sen. niin tulin siihen tulokseen että on helpompi ja halvempi vaikka ite joka päivä leipoa leipää ja mussuttaa sitä silloin, kun ei jaksa puuroa litkii tai ruokaa tehä.

Huomenna tarvii muistaa kuivaherneet laittaa likomaan ja torstaina sitten tehää niistä kunnon hernekeittoo. Ainekset on jo hommattu, joten siinä ei ole ongelmaa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 30.11.2016 klo 14:00

tein vahingossa kokeen. Join kolaa. Ei ainakaan vielä ole maha reagoinut muuten kun alussa oli tosi turvonnut olotila. Saa nähä mitä loppuillasta. En mä silti ala kolaa juomaan. Oli se sen verta pahan makuista.

Oltiin äitin kanssa apteekissa, kirpparilla ja 2ssa kaupassa. Taas tuli 3 kassillista ruokaa tänne. Nyt ei tarvii hetkeen kauppaan mennä. Yritän laittaa nugetit pakastimeen, ettei heti syötäis.

Mulla meni kotiavainki rikki. Onneks äiti antoi omansa sitten. Pitää selvitellä, saako avaimen tilalle uuden.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.12.2016 klo 11:32

mitä tässä nyt kirjoittaisi...

Eilinen aamupäivä oli aika hulinaa kun leiposin ja tein hernekeittoa. Siihen meni koko aamupäivä ja hiukan iltapäivääkin. Loppu päivän olinkin sit väsynyt.

TÄnään tarvis mennä kauppaan ostaa jotain herkkuu, kun tyttö lähtee mökkeilee. Mulla on pitkästä aikaa vapaata.

Olen tossa uudelleen aloittanut noi heijastinlapaset. Ne oli melkein valmiit ja purkasin kokonaan ja neulon nyt uudelleen.

Olo on väsy, vaikka eilen olen syönyt ja tänään olen juonut teetä jo. Nukkunut olen. Mä en ymmärrä. Paino on noussu 4 kiloo ja se ahdistaa. Koko ajan tekee mieli alkaa taas paastomaan, koska lihon kumminkin taas punkeroksi. Olen sitä jo, mut enemmän ja enemmän ja enemmän. Mä haluan olla normipainonen, mut sinne on liian pitkä matka.

lääkäri soitti ja tota abilifya ei otetakkaan vielä pois. Tai lasketa. Kivaa, jos se lihottaa mua. Tosin ei mulla mahakaan toimi niin ahkeraan kun ennen on. Mä haluan lääkkeet pois!!!!

eilen porkkanoita leikkaessa, leikkasin peukaloonkin pienen verta vuotavan haavan. Sit illalla injektion otto meni ekana päin hemmettii mut toinen pisto menikin jo paremmin.

nyt taidan mennä lepää....

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 02.12.2016 klo 15:37

Anteeksi, Saloka, mä olen nyt niiin väsynyt, etten jaksa pitemmälti kirjoittaa. Mutta kysyisin, mistä injektiosta kirjoitit edellä? Hyvä, kun saat syötyä!

JP

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.12.2016 klo 19:58

Mä pistän b12 vitamiinia. Olen leikilläni sanonut sitä narkkaripäiviksi.

Ahminnaksi ja oksentamiseksi se meni tämäkin ilta. Toisella kertaa jo ihaniin ja kaipasin sitä. Kolmatta ei enää tuu. Ja mä en jaksanu käydä ees kaupassa. Säästyipä rahat.

Tyttö on mökillä. Mä meen varmaan kohta nukkuu,jollen piti syy lääkkeistä. Tällä hetkellä silmät va seisoo päässä ja maha ja selkä kipeinä.

Aamulla yritän nukkua. Teen huomenna mitä teen. Tytön heijastinlapaset tarvii tehä valmiiksi. Sit suunnittelin siskolle tehdä heijastinpipon. Kauheasti hommia kasaan taas ja aattoon on 22 päivää.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.12.2016 klo 04:39

Huomenta.

Unet katkesi 3 aikoihin ja oon miettinyt mitä tekisin. Tällä hetkellä on radio päällä ja oon netissä. Mietin uudelleen nukkumista tai sit kutomista/virkkaamista.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 03.12.2016 klo 08:40

Hei, Saloka!😍

Mulla katkesi unet puoli neljältä, mutta sain tuntia myöhemmin nukahdettua uudelleen. Nukuin sitten liki seitsemään, mikä on mulle tosi paljon!

Oon juonut aamukahvit ja teet. Enempää ei juuri ole varaa, kun alkaa sitten vain ahdistaa.

Saitko nukuttua heräämisesi jälkeen vielä?

Haluan ommmella tänään!

Hyvää päivän jatkoa sinulle!🌻🙂🌻

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 03.12.2016 klo 09:46

Minut herätti kissa 7 aikaa, sillä on tapana kiivetä minun päälleni ja kokeilla tassullansa naamaani, johon herään aina...☺️❤️
Minulla on kissaani sellainen suhde etten koskaan läppää sitä vaikka se olisi tuhma, vaan
silitän sitä, kyllä se tietää milloin se on ollut tuhma...☺️❤️