Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 19.11.2016 klo 16:14

Jaana, kiitos vinkistä ☺️❤️

JP, olen mä nyt hiukan enemmän saanut syötyy, leipien ohella, mut ei tämä vielä ole tukevalla mallilla. Apua tarviin ja aivopesua. Juu on mulla maanantaina lääkäri, tiistaina on tytön lääkäri ja keskiviikkona pitää mennä isän kanssa lääkäriin. Torstaina on ravitsemusterppa. Maanantaina ajattelin mennä ryhmäänki, pitkästä aikaa. Kiireinen viikko tulossa, mut onneks ensi viikko ei ole enää.

,,,
Tänään on näköjään nukkumis päivä. Heräsin yöunilta klo 13 ja join kaakaon ja otin lääkkeet ja menin takasin nukkuu. Heräsin vasta uudelleen. Olin mä yöllä hereillä ja aamulla heräilin vähän välii. Nyt on kaikki ihan sekaisin. Syödä saisi jo nyt, mut ei tee mieli. Ilta hämärtää. Valoja en ehtinyt sammuttaa ollenkaan. Olen todella myöhässä tänään. Tulee ihan se kani mieleen liisa ihmemaassa. Toivon että ensi yönnnä saan nukuttuu.

Isän sukkien varsi kasvaa, enkä tiä kuinka ison varren teen. Ehkä niin kauan ku lankaa riittää.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 20.11.2016 klo 11:16

kuinka pitkät varret teen. olisiko ne sopivan, mitkä jalkapohjat on.hirveen vaikeeta taas.

Viime yönnä sain paremmin unta ja näin ollen heräsin aamulla aikaisemmin. Tosin koko ajan on väsy olo.

Paino ei laske, va ennemmin nousee, vaikka eilen en syöny kun 2 viimaletta leipää.

Huomenna aamusta tarvii ryhmään mennä ja sitten sen jälkeen lääkäriin. Sit kotiin, kai. En mä voi mennä mihinkään.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 21.11.2016 klo 06:48

Hei, Saloka!😍

Kerrothan sitten, miten lääkärissä meni...

Mulla on aamusta menoa. Heräsin kolmen jälkeen, ja nukuin vielä myöhemmin vajaan tunnin. Nyt on ihan pirteä olo.

Mietin yhden ompelutyön tekemistä. Niitä on monta keskeneräisenä, mutta olen löytänyt kivan mallin... Ja aloittamistakin odottaa jokunen... Mutta kun on niin kiva aloittaa uusia. Ja uusia... Loppuun saattaminen on mulle välillä - siis yleensä - vaikeaa...

Mulla on omat sukat työn alla. Huomasin eilen, että yhdet nalle-langasta neulotut mielisukat on kulumassa pohjasta puhki. Ne on kuluneet niin paljon ja isolta alueelta, että parsimaan en rupea. Mietin käyttäisinko varret tuleviin sukkiin, mutta taitaa mennä koko sukat kohta roskiin. Sain lahjaksi yhdet sukat, jotka odottavat käyttöönottoa. Laitan ne jalkaan vasta, kun kotona on siivottu. Toivottavasti ei mene joulun yli...

Sataa vettä. Kurjaa...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.11.2016 klo 16:29

Ei järin hyvin mene, mut joku laittaa jaksamaan. Onko se sitten tyttö tai mikä, en tiä. Joku mun päässä huutaa että nyt olis tyttö saatava vanhemmille, mut tyttö ei suostu siihen. Jos yritän vielä jonkin aikaa ja sitten juttelen tytön kanssa. Voi hän vkl:na tulla mun luokse taas ja olla viikot vanhemmilla. En va jaksa tällä hetkellä huolehtii kenestäkään, en ees ittestäni.

Lääkäri meni ihan ok. Vastasin mihin kysyttiin. Paljon multa kysyttiin. Lääkäri kehotti syömään, mut hän ei tajuu kuinka vaikeeta se on. Mielikuvassa mä syön kaiken maailman ravintolaruokii, mut totuus on eri. En jaksa panostaa mihinkään enkä muutakaan. Tässä taas tullaan tyttöön ja hänen syömiseen. Yritän hommata jotenkin hänelle ruokaa tänne.
Lääkäri soittaa torstaina. Heillä on joku iso palaveri ja siellä puhutaan ilmeisesti musta. Mun hoitajakäynnit tarvii tihentää, kuulemma.

Kävin kaupassa ostamassa pistaasi- ja casweypähkinöitä. Tuolla ne kassissa vielä on. En pysty ottaa niitä sieltä, saati syömään. Vaikka molemmista tykkään.

Pitäisi leipää hakee ja syä, mut en jaksa raahautua keittiöön. Juodakin pitäisi, muutakin kun toi limu. Sain siitäkin sanomista.

Jotenkin tuntuu että kaikki haluaa va moittii mua. Teen miljoona virhettä joka halvatun päivä. miksi mä en ikinä osaa tehä mitään oikein?

Tyttö lähti kaverinsa luokse toiselle puolen kaupunginosaa. Rauha kai maassa. Osaanko relata.

Isän sukat tarvis kerrokset laskee. Kaulahuivin sain ryhmässä valmiiksi. Siitä tuli juuri sopivan pieni. Torstaina otan heijastinlankaa ja alan tekee tytölle hanskoja. Jos se antaisi pienen kipinän jaksamiseen taas. Tällä hetkellä sitä ei ole tippaakaan.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 22.11.2016 klo 16:26

Söin jo. tänään yritin 3 nugettii (maistui mauttomalta, vaikka ennen on maistunut) ja vihannessalaattia. Nyt on suu ihan rikki. Ei kestänyt se. Mut tuli jotain muuta syötyy kun leipää.

Aamulla heräsin "ihanaan" pääsärkyyn. Pää on kipee kun laittaa pään alas. tai jos rehkii jotain. Saa nähä miten huomenna menee.

Tytön psykalla meni hyvin. hoidot jatkuvat ja hän yrittää käydä koulussa. Plussaat tänään hänelle, kun meni, vaikka jaloissa oli isot kivut. Kävin apteekista hommaamassa hänelle pronaxenia kipuihin.

Olen tänään isossa kaupassakin ollut ja ostanut kassillisen ruokaa ja käyttötavaraa. Ok, munkkejakin tuli ostettuu. Samalla kattelin tytölle joululahjaa. Löysinkin, mut en vielä ostanut.

Sit sain äitin kanssa täällä siivottuukin hiukan. Nyt on loppu ilta lepoa ja potemista. Kai mä jotenkin pärjään...

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 22.11.2016 klo 18:50

Minä en paljoa kiinnitä huomiota siihen mitä syön, kunhan syön jotain päivittäin.
☺️❤️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 23.11.2016 klo 16:51

Hei, Saloka!😍 Minä olen sairaalassa, tosin vain intervallilla. Haluaisin kotiin. Täällä jotenkin turvaton olo. Ehkä en nyt tarvitsisi sairaalaa?😐 Mutta toisaalta haluaisin suljetulle. Kaipaan turvallisuutta. Eli tarkoittaa kai, että pelkään itseäni. Olen uhka itselleni niin kotona kuin sairaalassakin... Haluaisin ongelmakäyttäytyä...

Oletko saanut syötyä? Minä päivänä tapaat lääkärin uudelleen? Voimia sinulle! Antaisin tämän paikkani sinulle jos voisin.☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 23.11.2016 klo 17:27

jaana ☺️❤️

tänään oliisän lääkäri päivä. onneks ei tarvinu kovin aikaisin lähtee. ekana oli puhallukset, se oli pelottavaa kattoa. en mene kattoo toista kertaa. sitten oli lääkäri. isän keuhkot huononee koko ajan. sit labran kautta kotiin. vanhemmilla vielä tulostelin pari kuittii. kaupassakin kävin.

oon ihan poikki koko reissusta. päätä sattuu. ahdistus on onneks poissa,kun ei tarvii isän kanssa olla.

suu on edelleen kipeenä. sain näköjään kunnolla sen kipeeksi. söin protskuu (4 nugettii ja 200g kevyt nakkeja). nyt on huono olo. juoda pitäis, mut ei oikee tee mieli tämän suun takii.

huomenna on ravitsemusterppa. ahdistaa mennä sinnekkin, kun en pysty syömään vieläkään enkä oo sitä protskujauhoa syöny.
huomenna on käsityöryhmäkin. jos aloittaisi tytölle heijastinlapasia.pitää vaan puikot tänään ettii.
huomenna lääkärikin soittaa.

Isän sukat on valmiit. enää ei tarvii ku päätellä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 24.11.2016 klo 16:29

tein tossa jotain, mitä en ole pitkään aikaa tehnyt. Söin hiukan lämmintä ruokaa. Nugetin loput ja makaronia. Huomiseksi tarvii keksiä jotain muuta ruokaa. Voi olla etten syö enempää tänään. Tuntuu jotenkin että tämä riitti tältä päivältä. En sit tiä, kumpi on parempi, leivät tai tä hiiren annos ruokaa.

Aamulla olin rt:lla. Ei se mua moittinut paljoo. Hän ennemmin iloitsi mun 2 päivän syömisistä. Mut nyt mulla on 2 viikkoa aikaa saada syömiset niin, että syön 5 kertaa päivässä. Ei apua. En halua. TÄ kertakin on jo liikaa. Päänsisällä painii sellainen hullunmylly, että päätä sattuu. Miksi menin tekemään tämän.

Lääkäri soitti. Yksi lääke nostettiin. Jotenkin jäin tyhjän päälle. Tuoko toi pieni minipilleri onnen? Tuoko se mun elämääni vakautta?

Kävin kässäryhmässä. Mulla oli joku flow päällä. Aloitin tytön lapasia tekee ja neuloin 2½ tunnin aikana melkein 100 g lankaa. Lapaset (MOLEMMAT) on melkein valmiit. Jos olisi tunti ollu enemmän aikaa, olis ne ollu valmiit ja jos olis lankaa ollu enemmän. Nyt on paikat kipeet, joten tänään ei vissiin tarvii tehä mitään.

Isän aivohalvaus-lääke on kadonnut. 3kk joutuu olemaan ilman, jollei löydy. Pelko että kohtaus tulee on suuri.
Isä ei onneks lähtenyt yksin mökille.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 24.11.2016 klo 17:07

Saloka☺️❤️
Sulla on sitten ollut hulinat, kuinka kävi ravitsemusterapeutin kanssa? Entä lääkärin?
Kiva että ehdit tehdä käsitöitä, ja viitsit, jaksat.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 25.11.2016 klo 13:20

Jaana, Lääkäri nosti abilifyä 5 mg ja sen näkee jo nyt. Olen ihan rätti väsynyt ja päästä heittää. Muuten seurataan. Ravitsemusterpalla mun pitäisi 2 viikon sisällä oppia syömään 5 kertaa päivässä.

...
jaksoin laittaa riisipuuron hellalle, mut en tiä jaksanko tehdä sen loppuun (kermat ja suolat). Alkaa vointi heiketä aika paljon. Taidan sittenkin mennä vaan takas pitkäkseni, kun sain laskut maksettuu...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 25.11.2016 klo 14:11

saloka kirjoitti 24.11.2016 16:29

Aamulla olin rt:lla. Ei se mua moittinut paljoo. Hän ennemmin iloitsi mun 2 päivän syömisistä.

Asiasta mitään tietämättömälle, tuo sun rt kuulostaa asiansa osaavalta! Kivaa että sulla on käsityöt sujuneet hyvin. Tsemppiä syömisiin - auttaiskohan jos tekisit välitavoitteita, esim. että yrität ensin saada syötyä esim. kolme ateriaa päivässä? Jos se tuntuu helpommalta kuin se viisi. 🙂

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 25.11.2016 klo 19:12

Kokeile syödä 3 ateriaa päivässä.☺️❤️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 25.11.2016 klo 19:55

Soroppi, en ota mitään paniikkii siitä 5 ruuasta, kuhan saisin pois ton leivän syönnin. Mun rt on ihana. Hän ymmärtää eikä poatista.

...
sisko kävi tuomassa nimpparilahjan ja samalla toi pienen siiderin. Mulla oli sit jääkaapissa iso siideri ja juon sitäkin. Hiukan kosahti päähän heti, kun oksensin ennen sitä puurot vege. Se oli hyvää,mut tuli ahmittuu ja sit ei enää ollu mitään välii ja jne jne.

Äiti painottaa koko ajan että annan liikaa vapauksii tytölle. Sanoin sille että olen monet kerrat sanonut että ottaa tytön, kun mä en yksin kertaisesti jaksa enää. tarviin sen oman ajan ja rauhottumisen ja se ei onnistu muutamassa tunnissa enää.

TÄnään olen ollut ihan yksin melkein. Tyttö lähti heti koulusta tultuaan kirkkoon ja sitten elokuviin. Tulee sit joskus, kai.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 26.11.2016 klo 18:07

Nytkö yrität jättää leivän pois ja siirtyä ruuan syöntiin?☺️❤️
Tuletko tytön kanssa toimeen? Ja jaksatko olla hereillä?☺️❤️