Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 14.11.2016 klo 06:12

Hei, Saloka!😍

Mitä sinulle tänään kuuluu?

Mä olin aamusta jo nälkäinen. Söin Nutrilettin ja muutaman palan leipää. Sulle varmaan hirveän iso annos. Oletko keksinyt proteiinille käyttötapoja?

Olen tehnyt jonkin verran käsitöitä. Silti tuntuu, etten ole tehnyt yhtään mitään. Onko isäsi sukat edenneet?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.11.2016 klo 12:24

soroppi, millainen leffa oli? Mun tyttö menee huomenna kattoo tatua ja patua siskoni kanssa 😀

JP. En ole oikeen keksinyt muuta kun smooothien ja kaakaon. Smoothie on tällä hetkellä katkolla, kun iljettää ne kaikki sekaisin menneet hedelmät. Kaakaoon pitäisi soija tai riisimaitoo ostaa, mut ei jaksa kauppaan laahustaa.
Isän sukat on nyt kantapäät tehty. Nyt pitäisi ettii ohuemmat puikot ja ottaa kudin ja tehä vartta. Kyl isä ne saa. kokeiltiin eilen ja ne oli ihan sopivat, JIPPII.

.-..-.-..-.-..-
Aamulla soitin ryhmään ja peruin menon. Hoitaja kysy miten voin. Oli lämmittävää kuulla että joku netin ulkopuolelta kysyy tollasta ja vielä mun hoitotaholta tai miten se nyt sanoo. Torstaina yritän sit mennä. Mun on pakko. Kai mä siellä pärjään, vaikka en jaksa mitään oikee tehäkään. Sit tehään silmukka silloin, silmukka tällöin.

Dosettia ku jaon, mulla on 2 lääkettä loppunut. Tai loppuu huomenna. Pakko mennä ke apteekkiin ku tullaan tyksistä. Tulee kiva kuorma hommattuu sieltä, ku tarviin hiukan sitä ja tätä ja tota.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.11.2016 klo 18:03

En ole saanut mitään tänään aikaiseksi. Olen vaan ollu ja möllöttänyt. Isän sukkia sain hiukan jo neulottuu, jippii. Puhuin ystävän kanssa puhelimessa. Olen miettinyt, jos huomenna uskaltautuisin soittamaan sijaislääkärille. Pystyykö hän tekemään mulle mitään, pystyykö ketään. Tiedän että tämä on omasta korvien välisestä jutusta kiinni. Tuntuu että olen yksi riisinjyvä isossa kulhossa. Mulla ei ole voimia ite yksin taistella tätä sairautta vastaan. Pelkään ihmisten reagointii, jos kerron totuuden. Yritän pyörittää asioita vaan käsissäni ja toivoa joka aamu että illalla on kaikki hoidettu ja kaikki kasassa.

Hiton pääkin, jota sattuu. Taitaa nestevajaus hiipii nurkan takaata, vaikka kuinka yritän jua. Silmät painuu kiinni, kun ei jaksa enää niitä auki pitää. Hetken jaksaa enää istuu ja sitten täytyy mennä maate. Olen vienyt tämän jo liian pitkälle. Miten selviin tästä???? 😯🗯️

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 14.11.2016 klo 18:52

saloka kirjoitti 14.11.2016 18:3
Mulla ei ole voimia ite yksin taistella tätä sairautta vastaan. Pelkään ihmisten reagointii, jos kerron totuuden. Yritän pyörittää asioita vaan käsissäni ja toivoa joka aamu että illalla on kaikki hoidettu ja kaikki kasassa.

Hiton pääkin, jota sattuu. Taitaa nestevajaus hiipii nurkan takaata, vaikka kuinka yritän jua. Silmät painuu kiinni, kun ei jaksa enää niitä auki pitää. Hetken jaksaa enää istuu ja sitten täytyy mennä maate. Olen vienyt tämän jo liian pitkälle. Miten selviin tästä???? 😯🗯️

Mä kyllä kannattaisin voimakkaasti että soitat vaikka sille sijaislääkärille, ja kerrot ihan suoraan totuuden omasta voinnistasi. Mitään peittelemättä, yhtään omia voimia suurentelematta. Vaikka monta kertaa, jos ensimmäisellä ei uskota. Sä olet tärkeä, ja ansaitset apua!

Ihmisten reaktioista: en tiedä tarkkaan mikä niissä sinua pelottaa. Mie ajattelisin jotenkin niin, että jos ihmiset ei osaa suhtautua (jotkut ei osaa, tai niillä on jotain omia pelkoja jotka vaikuttaa niiden käytökseen), niiden reaktioista ei tartte välittää. Jos sä pidät ongelmasi piilossa, ihmiset arvioi sun avuntarpeen väärin.

***

Leffassa oli ihan kiva juoni, mut näyttelijäntyössä olis ollut kyllä parantamisen varaa. Ihan kivaa ajanvietettä, kuitenkin.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.11.2016 klo 16:09

En pystynyt soittaa tänään , kun äiti "pakotti" mun lähtee hänen mukaan kaupunkiin. Samalla sain hommattuu lisää lääkkeitä ja kaupassa. Yritän huomenna soittaa, jos sillä on soittoaika. Hiukan pelottaa.

Tyttö on ihan innoissaan kun pojat tuo hänelle heseltä ruokaa. Siis luokkakaverit. Nyt yks pojista tuli tänne. Tyttö on muutenkin ihmeen iloisella päällä. Ihanaa nähä tyttö tollaisena. <3

telkkarissa puhutaan eutanasiasta. Pitäisikö munkin alkaa semmoisesta ajattelee? olisiko se parempi, ku kärsiä täällä kotona.

Kaikkea sitä tulee ajatelleeksi.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 16.11.2016 klo 07:58

Hei saloka.
Sinun tyttösi tulisi kamalan surulliseksi jos se tietäisi mitä sinä ajattelit.
Oletko varma ettei tyttösi ole rakastunut, kuin on niin iloinen.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.11.2016 klo 10:04

Nyt soitin sinne lääkärille ja ootan että se soittaa mulle takasin. Tosin en voi tänään mennä mihinkään.

Olen illalla nukahtanut ku saunanlyhty. Tyttö on vieressä käyny suihkussa, mut en ole kuullu yhtikäs mitään tai en ainakaan muista. Hiukan muistan eilisistä salkkareista jotain. Illalla varmaan tänään tai huomenna vaihtuu nukahtamislääke zopinoxiin. Saa nähä mikä siinä on teho.

Tytöllä on lonkkien röntgen tänään. Eilen illalla hän oli ihan masis kun ilmeisesti kivut oli kovat. Sanoin ettei hänen kannata mihinkään mennä ku kipeeksi tulee heti.

Aamulla tuli tekstari, ensi viikon hoitajanaika on peruttu, eikä uutta aikaa tullu. Kivaa. No kai tämä tässä. En ois muutenkaan siellä muuta ku kuulumiset vaihtanut. Mut silti.

Mieli on väsy. heikko ja jotain. Yritän istuu tässä koneella, mut tiukkaa tekee. Join vettä tossa kun otin lääkkeet. taidetaan tytön kanssa mennä taksilla, katotaan millä tullaan. maksaa se lähemmäs 20 euroo, mut meidän sairaalat on hemmetinmoisen mäen päälllä, en jaksa sitä nousta.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.11.2016 klo 17:27

Jaana, voi olla että on jotain säpinää, vaikka toinen pojista seurustelee jo. mut en viitsi tyttöäkiusata asiasta.

---
söin leipää ja join protskuu, oli liikaa kun on huono olla. maha oireilee koko ajan, eikä mitään aine kiinteytä sitä. on va pärjättävä.

tyttö oli röntgenissa. kaikki meni hyvin.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 17.11.2016 klo 06:28

Hei, Saloka!😍

Soittiko lääkäri sulle eilen takaisin? Selvisikö mitään?

Mäkin odotan lääkärin yhteydenottoa. Pitäisi tietää hoidon jatkosta.

Sain käytyä suihkussa. Jossain vaiheessa kävin suihkussa joka aamu, mutta nyt se alkaa olla taas melkein saavutus...

Voimia sinulle tähän päivään!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 17.11.2016 klo 08:27

Hei, Saloka!😍

Oletko saanut neulottua isäsi sukkia? Mulla sukat etenee hitaasti. Teen montaa muutakin projektia aina välillä. Kunpa osaisin tehdä yhden asian kerrallaan valmiiksi. Tätä valitan aina. Mutta tapojani en onnistu - jos yritänkään - muuttamaan.

Olen alkanut tiskata tiskit aina illalla pois. Mukavampi herätä aamulla, kun allas on tyhjä. Tämä "tapa" on tosin vielä ihan tuore. Mielessä tosin ollut jo pitempään.

Join jo kahvit. Nyt seuraavaksi vuorossa teetä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 17.11.2016 klo 10:22

olen mä noita isän sukkia neulonut, aika paljon vartta jo. Tänään jatkan, taas kun on mahdollisuus siihen. Hitaasti ne valmistuu, mut valmistuu kumminkin. Onneks nyt ei ole enää niin kylmä, joten ei ole kamalan kiirettä.

Lääkäri soitti, ei pysty tekemään mitään kun on sijaistamassa mua. Sain maanantaille ajan jos juttelemme silloin. Jännittää mennä sinne. Mitä se sanoo ja kysyy, osaanko vastata.

Eilen illalla meni taas taju niin kankaalle, etten tiä mistään mitään. En muista koska olisin nukahtanut tai muutakaan. Muistan kattoneeni sitä aarteenmetsästäjii, mitä tulee maikkarilta. Muistan laittaneeni pyykit kuivuu. Muistan sammuttaneeni telkkarin mut siihen jää. Aika tyjyy tavaraa mulla, vaikka pieni määrän otankin. zopinox auttaa siis.

Tyttö on taas kotona. Valittaa päätään, huonoo oloa ja lonkkakipua.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 18.11.2016 klo 14:33

Kivaa kun sait lääkärille ajan maanantaiksi. Toivottavasti osaat kertoa totuuden oloistasi.
Muistatko millaista oli kuin olit paremmassa kunnossa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 18.11.2016 klo 17:03

Jaana, muistan. silloin pyöräilin ja menin. silloin en ajatellut, voinko mennä. Oli vapauttavaa hengittää ja olla.

...
2+1 kokoonpano tänään. Toivottavasti ei alakerta tänään hikeenny. Meille tuli sääntö ajatella naapureita ja olla hiljempaa.

Olin isossa kaupassa äitin kanssa ja ostin 100% kaakaota, joka on pahaa. Ehkä se menee jossain juomassa sitten, tai pakko on mennä. Onneks en ottanut sitä isoa pussia.
Tyttö sai uudet kengät vihdoin. Ruokaa tuli ostettuu ja maitoo. Ihan perussettiä.

päivä on ollut ihan ok.

Niin noita pojista toinen on mun facekaverin ja entisen koulukaverin poika. En tiä tietääkö hän että hänen poikansa täällä käy. Aika hyvä sattuma vaan.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 18.11.2016 klo 19:00

Hei saloka
Se 100%kaakao kannattaa sekoittaa sokerin kanssa ensin ja sit lisätä kuumaa maitoa,
niin se maistuu paremmalta.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 19.11.2016 klo 07:32

Hei, Saloka!😍

Pää tuntuu tyhjältä! Ei ole ajatuksia yhtään... Pyykkituvalle lähden puolentunnin päästä.

Mulla peukaloiden kynnet lähtee lohkeamaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Joudun leikkaamaan ne silloin ihan lyhyiksi, etteivät lohkea kipeämmmin.

Oletko saanut syötyä? Sullahan oli muistaakseni aika lääkärille maanantaina? Toivottavasti siitä on jotain apua! Mä odottelen lääkärin aikaa. Ja hoitojen jatkumista ylläpitona. Kummastakaan ei kuulu mitään... Oon jo vähän kiukuinen lääkärilleni, joka ei saa hommia hoidetuiksi!

Mun pitäisi taas saada laihdutus käyntiin. Paino noussut pikkuisen. En saisi ostaa mitään herkkuja kotiin. Viime aikoina en ole kuitenkaan oksennellut paljoakaan. Olo on nyt vain jälleen jo vähän vaikea, vaikka tuossa jossain viestissäni "hehkutin" ok-oloani...

Voimia ja lepoa sulle tänhän viikonloppuun!

JP