Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 28.10.2016 klo 16:41

Hei saloka.
Oletko miettinyt rakkautta? Se tuntuu kasautuvat aina jonkun muun osalle, ettei itse jää
ilman, sillä on kuulemani mukaan tunne elämää parantava voima. Ehkä se voisi parantaa
sinutkin. Voi hyvin.😍

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 28.10.2016 klo 19:54

Ah, no eipä kyllä kovin kivoja Facebook-tyyppejä 😋 Onneksi täällä (tai siellä chatissa) saa avautua asioistaan ilman huolta moisesta. Millon sulla on se ravitsemusterapeutilla käynti? Tietämättä asiasta yhtään, luulisin että sillä vois olla ajatuksia siihen miten syömisestä tulisi helpompaa.

(Sivumennen sanoen, mullakin on kyllä vähän öklö olo. Söin pussillisen karkkia. Perjantai 🙂 )

Minkä ikänen sun tyttö muuten on?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 29.10.2016 klo 10:31

Hei, Saloka!😍

En jaksanut nyt lukea kuin viimeisimmän viestisi. Olen taas mukana kuvioisssa. Olin suljetuilla osastoilla yhteensä kaksi viikkoa. Nyt avopuolella, mikä vähän pelottaa...

Voimia sinulle!

JP

Käyttäjä saloka kirjoittanut 29.10.2016 klo 12:00

soroppi,ootan sitä ravitsemusterapeutin aikaa postista. Ei hyvin menny tämäkään aamu.
Mun tyttö on 14v.
JP, ihanaa että oot kunnossa ja että oot saanut apua. Mä täällä junnaan paikoillaan koko ajan.
Jaana, toi rakkaus. Se on aika ihmeellinen sana mulla. Mun ja tytön välis on rakkautta, paljon, mut muuten ei.

sain vasta lääkkeet otettuu, samalla yritän teetä jua. Yritän saada äitiltä hyväksyntää mennä päikkyyn. olo on paska.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 29.10.2016 klo 13:52

Hei saloka.
Hyvä että huomaat tyttäresi rakastavan sinua ja kykenet vastarakkauteenkin. ☺️❤️☺️
Minulla ei ole enää ketään jolle voisin kiintymykseni lähettää, ja saada mitään
vastakaikua. Olen niin yksin. 😭

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 30.10.2016 klo 07:19

Hei, Saloka!😍

Oletan selviytyväni kotona muuten, mutta tuo mun itsetuhoisuus on ongelma! Mitä teen itselleni jo ensimmäisenä päivänä/iltana?!

Mikä sun ja tytön tilanne nyt on? - jos saan kysyä...Onko tytöstä tehty lasensuojeluilmoitus? Mun tytöstä tehtiin taas, kun jouduin sairaalaan, vaikka tyttö asuu isällään. En oikein tiedä, mitä ajatella asiasta. Tyttö on turvassa, mutta silti ilmoitus. Tuntuu turhalta byrokratialta.

Voimia sinulle!☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 30.10.2016 klo 16:27

Jaana. Kumpa oisin antaa sulle sitä rakkautta sellai, mut voin antaa sitä tälläi netin välityksellä. Anteeksi ei ole tarkoitus ahdistaa. En osaa sanoa sitä mitä ajattelen.

JP. Yritä olla tekemättä mitään, jookos? Ei se hyödytä. Tosin mikä tässä maailmassa enää hyödyttää. EI meistä ole lasua onneks tehty, vielä. Toivon että saan asiat reilaan ennen sitä. Mulle sanottiin että aina ku joutuu osastolle, menee lasu. Tosin nykyään mun tarvii heille sanoo ja antaa sossun nimi tai perhetyön numeron.

...
Ei pahemmin kiinnosta olla ylhäällä, ku koko ajan päästä huippaa ja tuntuu että taju menisi. Söin tossa jätskin, kun äiti toi. Vielä pitäisi puuroa syä.

Huomenna pitäisi aamusta mennä ryhmään, vaikka en jaksais yhtään käsitöitä tehä tällä hetkellä. Täytyy miettii aamusta lähteäkö tai en. Tiistaina olisi hoitaja-aika ja olen miettinyt että hänelle sanon etten jaksa enää ja mitä mun tarvii tehä. En voi pelossa elää enää.
Torstaina pitäis tyttö viä psykalle ja sitten ite lähtee perhetyön kanssa kaupunkiin. Miten jaksan senkin reissun.

Kello ei mene eteenpäin ollenkaan. Yö meni kesken kaiken herätessä ja huomatessa että sekoan. Äiti ja isä tuli käymään ja isä halusi pois. Äiti teki siivoiksen ja auttoi laittaa astiat koneeseen. Huomenna pitää roskat yrittää muistaa viä.
Tyttö on oman huoneen siivonnut tänään.

Kai mä meen sitä puuroa kattoo, onko se syötävää vviel ja sitten syön. Loppu ilta meneekin sohvalla tai sängyssä.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 31.10.2016 klo 08:51

Hei saloka.
Pysyikö puuro sisälläsi? Epäilen ettei pysynyt, minulla on sellainen tunne että oksensit.
Kuinka sinä järjestelet hoidon itsellesi ja tytöllesi, kerroit sen jo mutta en saanut selvää
käykö tyttösi psykkalla ja sinä yleisellä. Eikö teillä ole mahdollisuuksia käydä molemmat
samalla lääkärillä hoidossa.☺️❤️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 31.10.2016 klo 08:52

Hei, Saloka!😍

Jaksoitko mennä ryhmään? Mikä on muuten vointisi?

Mun tytöstä on tehty varmaan jo monta lastensuojeluilmoitusta. Oon ollut sen verran paljon sairaalassa. En tiedä, ovatko edenneet edes tytön isälle asti. En ole ainakaan kuullut.

Heräsin kuuden jälkeen ja nyt on vähän väsynyt olo. Ahdistaakin...

Yritetään jaksaa!☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 31.10.2016 klo 15:55

Jaana, heitin puuron pois, mut söin pari leipää, enkä oksentanut niitä.
Mä en tiedä missä tytön psyka on, muuta kun laasten ja nuorten polilla. Mun on kuntoutuspolilla. En oikeastaan halua että meillä olis samat ihmiset. Näin oikeastaan pystyy enemmän pitää tytön erikseen. Hän vähän liikaa huolehtii musta ja mun asioista, mikä ei taas ole hänelle hyväksi.

JP, menin mä sinne ryhmään, mut en mä siellä paljoo jaksanut mitään tehä. Istuin melkein sen 2½ tuntia. Puuduttavaa oli, mut kuhan olin siellä.

Olen hiukan pirteempi, kun nukuin hetken just. Nyt täällä ei voi nukkuu kun 3 teinii pelaa wiill tytön huoneessa. Sain idean tytön joululahjaankin, sähköhammasharjan.
Mulla on ke aamulla se ravitsemusterapeutti. Aika äkkiä se aika tuli. Siinä meni sekin vapaapäivä. No perjantaina on sit vapaata, ehkä.

☺️❤️☺️

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 31.10.2016 klo 16:55

Hei saloka.
Kiva että sinulla on ravintoterapeutti jonka kanssa voit suunnitella voileipiäsi, niihin tulee
varmaan paljon kasviksia ja jotain muuta, ethän sinä paljoa muuta syö kuin voileipiä.
Kiva että olet tietoisesti järjestänyt teidän lekuri asiat mieleiselläsi tavalla.
Minulla on ke psyk.pol.lla sairaanhoitajan aika, ja vähän ottaa päähän kun minulla on noita kotitehtäviä sieltä vielä tekemättä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.11.2016 klo 17:54

en tiä itkeäkö vai nauraa, mun hoitajaani. Se on ihan päin h*****iä. Sillä ei ole hajuakaan auttaa toista ja antaa ihan järjettömiä neuvoja.
Kerroin sille harhoistani, niin niistä ovikelloista ja sit siitä että tuntuu että täällä on joku. Kuulemma niistä pääsee eroon, kun en ole yksinäinen ja kun muuttaisin ajatusmaailmaa. HEi! muistakaa kaikki, ketä täällä käy ja joilla on harhoja toi. Muutetaan kaikki ajatusmaailma niin harhatkin lähtevät täältä suomen maasta tai missä ikinä oletkin.
Hän sano mulle että mun on pakko syä jjotain, koska oon näin läski (ei ihan tota läskiä sanonut, mut viittasi painooni). Ok, kyl mä nytkin söin lihapullii, mut oksensin pois. Päivällä söin leipää ja nukahin sen jälkeen, joten se jäi sisälle.

Mä kauhulla ootan huomen aamua ja sen rt aikaa. Olenko henkisesti valmis syömään ja ennen kaikkee pitää sen sisällä.

Ai niin kannassa hän (hoitaja) oli kirjoittanut että potilas luulee olevansa masentunut. Enkö mä sit ole ikinä ollukaan masentunut, vai onko se vaan joku mun luulo ollut.

Mä en enää tiä mitä mä ajattelen. Olen ni poikki kaikesta. Vielä pitää 2 päivää painaa melkein sata lasissa ja sitten saa levätä ja on pakko tehä kotitöitä. Lääkäri tulee vasta kk päästä ja hoitaja kirjoitti ylös että munn lääkitystä katotaan. Muutenkin haluaisin luopuu tosta mirtzasta, kun se jättää nesteet sisälle ja paino ennemmin nousee kun laskee.

Siskoni haki tyttöni ja pari hänen kaveriaan ja menivät koulun järjestämälle näytökseen. Tulevat joskus illalla takas. Mulla on ihana sisko, kun jaksaa auttaa mua.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 02.11.2016 klo 11:18

Hei saloka
On tosi lumipyry ulkona. Kävin aamiaisella Ankkurissa, siellä on hyvää puuroa. Kastuin ihan läpimäräksi kuin kävin psyk.pol.lla ja kaupassa,en viitsinyt kulkea bussilla vaan kävelin.
Nyt kuivattelen itseäni kotosalla.☺️❤️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 02.11.2016 klo 12:32

Saloka, hoitajasi kuuulostaa joko täysin hullulta tai hölmöltä...

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 02.11.2016 klo 13:06

Hei saloka
Hoitajasi taisi tarkoittaa että jos muutat ajatusmaailmaasi ja alat seurustelemaan ovestasi tulee oikeasti ihmisiä, eikä vain harhoja. Silloinko sinä olisit saanut harhat pois elämästäsi.
Yksinäiset ihmiset kuulevat varmaan enemmän olemattomia.
😍