Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä saloka kirjoittanut 23.10.2016 klo 10:29

soroppi kirjoitti 21.10.2016 19:13

Peukku reissumiehelle! 🙂👍 Miten kauppareissulla meni?

Mä kans olen välillä ärsyyntynyt siihen että ihmiset tuntuu käyttäytyvän tekopirteästi tai liian imelästi. Kai ne hyvää kumminkin tarkottaa, mut jos oma mieliala/ajatukset on liian kaukana pirteilijästä, sitä on vaikea ottaa tosissaan tai ilahtua. Luuletko että sun olis helpompo käydä siellä ryhmässä, jos siitä ei tehtäisi numeroa?

haluaisin olla va näkymätön. Tiedän että mulla on poissaoloja siellä ja on vaikeeta taas aloittaa. Joka päivä on taistelua mennä sinne.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 23.10.2016 klo 10:39

jaana6 kirjoitti 22.10.2016 15:13

Hei saloka.
Kirjoitan sinulle. Toivottavasti sait laskut maksettua, ja tyttösi voi jo paremmin. En tiennyt,
että olet niin ylityöllistetty. Oletko muuten vielä yksinhuoltaja? Joko voit syödä muuta kuin
hedelmiä? Ja miten saat aikasi riittämään kaikkeen?
Minulla on tänään pyykkipäivä, pitää petä pyykit ja kissani oksentamat matot, en varmaan
jaksa kaikkea tänään, mutta onhan se päivä huomennakin. Hyvää jatkoa.

Juu olen mä yksinhuoltaja ollut 13 vuotta jo. vaikeeta tämä on pitää kaikkia lankoja käsissä yhtä aikaa, mut kai tämä jotenkin tässä menee. Tehään sit tänään tätä ja huomenna tota ja jollei jakseta ni sit ei teä.
Söin eilen munkin, mut yritin oksentaa sen pois. Ei kamalan hyvin onnistunut. Ruisleipä on semmoista jota pystyn syömään sen 2 palaa, ylä ja ala puolen. jos poikkean vähänkin tosta leiväatä tulee sellainen olo että tarvii oksentaa. Nyt olen pystynyt teetä taas juomaan ja sit juon tota sitruslimua. Paino nousee, tosin en tiä onko mirtzan takii Epäilen että juu, sillä ei näillä mun kaloreilla paljoo lihota. Mahakin tykkää, eikä tarvii koko ajan vessas juosta. Aika va riittää jotenkin. En tiä miten. Olen tottunut tekemään nopeesti asiat.

...
Tuttu on toistaiseksi sairaalassa hoitamattoman diabeteksen takii. saa nähä koska hän tulee takas. Mä oon väsy. Heräsin aamulla taas aikaisin. Otin pilleriarsenaalin jo ja suunnittelen, jos ottais ison mukillisen lämmintä teetä. TYttö tarvis kohta herättää, että menisi illalla ajoissa nukkumaan sitten. Huomenna olisi ryhmä aamusta. Saa nähä kuinka väsy olen. Pitäisi noita isän sukkia neuloo tänään, jos vaikka ehtisin isänpäiväksi tekee valmiiksi.

Mut jatkan tätä lekottelua.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 23.10.2016 klo 14:09

Millasta teetä saloka yleensä juot?

Mä ostin poikkeuksellisesti tänä vuonna isänpäiväkortin. Yleensä en iskää pahemmin kortittele, kun en tiedä onko sillä sille mitään väliä, mutta joskus oon kortin tehnytkin. Toivottavasti vaan muistan antaa/laittaa sen postissa. Pikkuveljelle lupasin neuloa jouluksi sukat, kun se kävi kattomassa mun autoa, mutta löysinkin kaapista valmiit, jotka olen unohtanut antaa joten ei oo pakko neuloa jos ei inspiroi.

Mulla kävi muuten mielessä, että voiskohan sille ryhmän vetäjälle sanoa, ettet tykkää siitä jos sinuun kiinnitetään huomiota siellä ryhmässä? Mä luulisin, että jos se tietäis ettet sä tykkää olla huomion keskipisteenä, se vois antaa sun olla enemmän rauhassa.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 24.10.2016 klo 10:42

Minulla ei ole syytä viettää isänpäivää, minun isäni on kuollut jo monta vuotta sitten virallisesti. Joten en ota kantaa sukkien kutomiseenkaan. ☺️❤️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 24.10.2016 klo 14:23

Soroppi, yleensä juon ihan perinteistä mustaa teetä, mut on mulla noita makuteitäkin tuolla kaapissa aika paljon. Hiukan millä fiiliksellä mennään.
Se mun omahoitaja on sellainen ylipirtee persoona. AIna ottamassa mun sanoihin kantaan ja jne. TÄnään oli paljon rennompaa, kun hän ei ollut.

Jaana. Olen pahoillani isäsi vuoksi. <3

...
Aamu meinas mennä erinlailla kun suunnittelin. Äiti soitti ja sano että isä oli aamulla seikkaillu hissin kanssa ja ollu hetken kadoksissa. Enää ei näköjään voi luottaa siihenkään että hän osaa mennä kerroksen alas päin. Onneks kaikki on hyvin.

Mulla on ollut koko vkl:n "tukossa" molemmat röörit alakerrassa. EI ole oikee pissaa tullu maha ollu kovalla. Olen juonut 1½-2 litraa teetä, joka aina heti ½ litrassa alkaa pissattaa. Onneks nyt olen vissiin saanut taas pissan kulkemaan. Painokin nousi koko ajan, vaikka en syönyt kun ruisleivän. Toivon va ettei munuaiset o paskana. Ei mul kyl kipuja ole.

Olin tänään ryhmässä taas. Aamulla kauan miettisin, menenkö vai en. Mut sit menin. Kyl mä jotain aikaiseksi sain, vaikka olin hirvee väsynyt huonoon yön jälkeen.

Huomenna ei ole mitään, mut keskiviikkona tapaan jonkun fysioterapeutin, mikä lie. Jännittää tavata hänet.

Olo on päikkäreiden jälkeen ihan ok. Sain laskut maksettuu. juotuu ja puhuin ystävän kanssa puhelimessa viikon tauon jälkeen. ootan tyttö koulusta.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 24.10.2016 klo 15:58

Hei saloka.
Minäkin käyn ryhmissä, tänään en taas ollut kuntosalilla, mutta kävin moniäänisten vertaistukiryhmässä, ja mielenterveysyhdistyksen toimitilassa.
Sinne ja sieltä kotiin kuljen bussilla. Tulin ruokakaupan kautta, jossa keräsin ostokset,
jotka vein sitten takaisin paikoilleen, ja keräsin uudestaan, näin siksi että en osaa päättää
mitä minun pitäisi oikein ostaa. Sieltä bussille ja kotiin, vaikka usein kävelen niin tänään
reppuni painoi sen verran(ja oli pissahätä) etten lähtenyt kävelemään kotiin, vaihdolla
pääsee samalla hinnalla.
Kiva että sinulla on harrastuksia, ja jaksat olla niissä mukana, kuten ryhmässä.
Ja kiva kuulla että voit päästä fysioterabiaan, silloin tilanteesi on fyysinen, etkä ole enää
vain epätietoinen mielenterveyspotilas. Hyvät jatkot.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 25.10.2016 klo 12:04

jaana6 kirjoitti 24.10.2016 15:58

Hei saloka.
Minäkin käyn ryhmissä, tänään en taas ollut kuntosalilla, mutta kävin moniäänisten vertaistukiryhmässä, ja mielenterveysyhdistyksen toimitilassa.
Sinne ja sieltä kotiin kuljen bussilla. Tulin ruokakaupan kautta, jossa keräsin ostokset,
jotka vein sitten takaisin paikoilleen, ja keräsin uudestaan, näin siksi että en osaa päättää
mitä minun pitäisi oikein ostaa. Sieltä bussille ja kotiin, vaikka usein kävelen niin tänään
reppuni painoi sen verran(ja oli pissahätä) etten lähtenyt kävelemään kotiin, vaihdolla
pääsee samalla hinnalla.
Kiva että sinulla on harrastuksia, ja jaksat olla niissä mukana, kuten ryhmässä.
Ja kiva kuulla että voit päästä fysioterabiaan, silloin tilanteesi on fyysinen, etkä ole enää
vain epätietoinen mielenterveyspotilas. Hyvät jatkot.

Jaana, sulla on ollut aika raskas päivä. TOi mun harrastus ryhmässä oli katkolla monta kk, kun en vaa päässy lähtee, mut nyt olen 2 kertaa käynyt ja torstaina yritän taas mennä, vaikka se ahdistaa.

...
väsyttää ihan sairaan paljon. Tekis mieli vaan mieli nukkua ja nukkua. Kauppaan pitäisi mennä ja yritän saada seuraa. En tahtois mennä yksin.

Eilen aloin miettii noita "ovikellojen ääniä". Niitä tulee aina silloin tällöin ja monta kertaa päivässä. Pakosta tulee mielee psykoosi, mut ei mulla ole semmoista tunnetta. Olen ihan kartalla tässä maailmassa.

Otettiin eilen illalla tytön kanssa hiukan yhteen, tai no mulla meni hermot kun hän ei suostunut tottelee. Olen niin väsynyt tappelee taas.

Eilinen ongelma on vissiin poissa. pissa kulkee taas ja painokin tuli melkein 2kg alas.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 26.10.2016 klo 13:53

joudun/pääsen ravitsemusterapeutille. asia hiukan pelottaa. Pelottaa alkaa syömään normaalisti. Pelottaa kuinka paljon mun tarvii syä yms. Entä jollen pystykään siihen? Mikä on sit seuraava askel. Nyt jo tämä hoitaja (mikä lie) sano että kuljen vaarallisilla vesillä, että en kohta jaksa enää fyysisesti. Ehdotin hänelle vesijumppaa ja hän sano että mulla on täyskielto mennä tällä hetkellä sinne. Ehkä tämä sit meni liian pitkälle.

Nyt olen ton reissun jälkeen ihan poikki ja päätäkin hiukan sattuu. Pitäis pesukone laittaa päälle ja jua toi tee. Mikään ei huvita. Kiinnostus kaikkeen on nolla. Haluais va nukkua ja olla ihan rauhassa, omassa yksinäisyydessä.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 26.10.2016 klo 14:18

Hei saloka.
Uskon sinua, olet varmaan hyvin väsynyt. Ruoka tottumuksesi puidaan tarkasti, ja saat vähän ohjeita mitä pitäisi syödä.
Itse kävin tänään taidenäyttelyssä, EMMAssa Tapiolassa. Siellä oli ihan mukavaa mutta nyt
on jo nälkä, pitää laittaa jotain vain ruokaa. Eilen aloitin uuden kirjan, Maeve Binchyn ystävyyden piiri, sain sen rapustani kuin joku lahjoittelee siellä kirjoja. Hyvä kirja, olen lukenut sitä vähän matkaa, juoneen uppoaa helposti.
Ei minulla muuta kuin hyvää jatkoa. HEI☺️❤️

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 26.10.2016 klo 17:02

saloka kirjoitti 26.10.2016 13:53

joudun/pääsen ravitsemusterapeutille. asia hiukan pelottaa. Pelottaa alkaa syömään normaalisti. Pelottaa kuinka paljon mun tarvii syä yms. Entä jollen pystykään siihen? Mikä on sit seuraava askel. Nyt jo tämä hoitaja (mikä lie) sano että kuljen vaarallisilla vesillä, että en kohta jaksa enää fyysisesti. Ehdotin hänelle vesijumppaa ja hän sano että mulla on täyskielto mennä tällä hetkellä sinne. Ehkä tämä sit meni liian pitkälle.

Musta ainakin kuulostaa hyvältä, että pääset ravitsemusterapeutille. Oon ollut pikkasen huolissani susta. 🙂🌻

Käyttäjä KatjaEliza kirjoittanut 26.10.2016 klo 18:37

Hei saloka 🙂

Hyvä, että pääset sinne ravitsemusterapeutille. Sieltä saat toivottavasti hyviä neuvoja syömisen korjaamiseen. Käyn itsekin ravitsemusterapeutilla.

Kovasti voimia sulle 🙂

Käyttäjä saloka kirjoittanut 26.10.2016 klo 19:00

sulla on Jaana ollut mukava päivä.

Ketuttaa kun oon faces kirjoittanut olojani ja määrätyt ihmiset uhkailee lasulla. Nyt laitoin yp:lle viestiä, kun pelkään. saa nähä mitä sanotaan.

Ajattelin tänään syä enemmän leipä' ja ehkä lihapullia vielä. Kuhan jaksaisin ekana mennä keittiöön tekee jotain. Pyykit seisoo koneessa vielä, mut onneks pyyhkeet saa äkkiä kuivuu.

Huomenna ajattelin olla va kotona.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 27.10.2016 klo 19:53

Mitä saloka on lasu?

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 28.10.2016 klo 08:19

Hei saloka.
Minulla on ilmaisohjelmilta otettu libre office johon kirjoittelen olojani jos en niitä tänne saa
kirjoitettua, se on ihan kätevää, ei tule väärinkäsityksiä, ne facessä unohtavat kyllä sellaiset
joskus, kunhan et kirjoita enempää asiasta. Olen muutaman kerran suositellut tätä paikkaa
ihmisille joilla on ollut vaikeaa.☺️❤️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.10.2016 klo 11:48

sokoppi, lasu on lastensuojeluilmoitus. Kiitti kun oot käynnyt kirjoittelemassa.

Katjaeliza, kiitti kun kävit kirjoittelemassa

Jaana, en mä nyt vähään aikaa sinne kirjoittele. Se ylläpitito tietää että pelkään sitä ryhmää.

...
käin äskön oksentamassa mahani tyhjäksi ☹️ . en vaan pystynyt pitää niitä metwursteja sisällä. Tuli ahdistaa ja paha olo. Eilisestäkin, kun tuntuu että söin ku porsas, vaikka en syönyt. Miten kummassa mä pystyn alkaa taas syömään kunnolla, etten oksentais niitä pois.

Miettisin eilen jos olisin soittanut tänään lääkärille, mut en sit soittanut. Yritän jollai konstilla saada isän soittamaan tytölle ja hänen pyytävän tytön sinne hetkeks. Jotenkin tuntuu että nä pyynnöt on ihan turhia. Joskus tuntuu että äitikin haluaa, että palan ihan loppuun ja joudun tosiaan lanssilla suljetulle. Kaukana se ei ole. Enhän mä taalla muuta tee ku makaan sängys tai sohvalla, nukun tai katon telkkaa. Kässätöitä yritin hiukan tehä, mut en jaksanut. Noi isän sukat on vieläkin alkutekijöillä. En varmaan saa niitäkään ajoissa valmiiksi. Onneksi tein siskolle jo aikaisemmin huovitetut tossut, ni hän saa lahjansa ainakin.

On jotenkin riehumis fiilis päällä. Teksis mieli tuhota kaikki va. Mut sit tulee eteen väsy. Jos menisin lattialle sikiöasentoon loppu päiväksi, voi tyttö pelästyy.

Onneks illalla on chat. Ei tarvii yksin olla.