Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä…

Tällä hetkellä ei oikeastaan millään enää ole väliä...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 27.06.2012 klo 17:19 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.06.2012 klo 17:19

Yritän kovasti koittaa saada ajatukseni jotenkin järkeviin ajatuksiin, mut tuntuu vaan että elämä koettelee meitä todella apäoikeudenmukaisesti. Miksi kaikki menee yhessä perheessä niin päin mäntyy?

Olen viikon jaksanut suht hyvin. Ehkä jaksan eteenpäinkin. En tiä. Tällä hetkellä itkun keskellä tuntuu kaikki niin vaikeelta ja turhalta.

Lähetin isän koiran (joka on mulle tosi tärkeä ja rakas) viimiselle matkalle. Otin juuri ennen lähtöä muutaman äkkiä kuvan. Kuiskasin korvaan heipat ja annoin pusuja. Koira itessään luulee että pääsee ulos lenkille tai auto ajelulle. Se ei tajuu että tämä on viiminen matka.

Tämän kaiken kruunas se, että äiti joutui muuttaa su illalla mun luokse, eli aamusin on todella aikaset herätykset ja koko ajan ahdistava olo. Kuulemma jos viel jaksan pe asti, ni hän lähtee. Sit alkaa se ahdistava olo siitä että miten isä ja hän pärjää siellä siaiskämpässä. Ja miten mä pärjään (jos mulle ees annetaan) tytön kanssa täällä ihan yksin.

En tiä mitä tai miksi tässä kirjoitan. On ni paha olla. Ruoka on syömättä, kun en keksi mitä syä. Maha oireilee. Söin tossa jätskin, joka tuntuu jäävän kurkkuuni. Pitäis kai jua jotain, mut en jaksa raahautua keittiöön, kun siinä välissä on Benin kipot ja tulee olo että Beni tulee ja on täällä.

Mä taidan lopettaa tämän, kun ei tässä ole mitään järkee…

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 05.10.2016 klo 14:44

saloka kirjoitti 5.10.2016 14:11

F33.30 Toistuvan masennuksen vaikea, psykoottinen masennusjakso mielialan mukaisia psykoottisia oireita, siinä mulla taas uusi dg. Päivätty 3. pvä. En tiä olenko iloinen vaiko surullinen. Jotenkin mietteliäs.

Tytön psyka meni ihan hyvin. Vastattiin mitä kysyttiin ja lopuksi tytöltä kysyttiin, haluaako jatkaa. Nyt hänelle tulee joskus sitten aika sinne keskusteluun.
Uskalsin vihdoin äitillenikin sanoo siitä. Hän ihmetteli, mut ihmetelköön.

Mulla onn hiukan parempi päivä tänään. Olen ollu pystyssä aika paljon ja kävellyt. Kävin kaupassa ja vanhempien luonnakin jo. Nyt kulutan sit loppu ajan.

Hei, Saloka!😍 En ajatellut sinulla olevan psykootttisia oireita, mutta en toisaalta lainkaan ihmettele diagnoosiasi. Olet voinut niin huonosti... Toivottavasti tuo diagnoosi näkyy käytännössä sinun hoidossasi! Että saisit parempaa ja ehkä "voimakkaampaa" tukea...

Kiva, etä tytön psyka meni hyvin. Ja ilmeisesti hän on halukas jatkamaan siellä, mikä on hyvä!

Ja vielä parempi päivä sinulla...

Kuulostaa siltä, että päiväsi on ollut pitkästä aikaa kohtuullisen hyvä?! Mitä itse ajattelet?

Mä käytin eilen Duphalacia vähän liikaa, ja sain vatsan sekaisin. Sen ansiosta - kai - tämän aamun paino oli alhainen. Kävin eilen terveydenhoitajan luona paino ym. muissa asioissa. Hän esitti keskiarvoenergian saanniksi, kun kysyin, n 1400 kaloria. Sillä pitäisi laihtua. Jos liikkuisin, se voisi olla vähän enemmän.

Kävin taas tänään magneettihoidossa. Torkahtelin, vaikka nukuin viime yön todella poikkeuksellisen hyvin. Mulla menee ensi viikkooon pitkälle, ennen kuin on päivä, jolloin olisi vain hoito. Sunnuntai on täysin vapaaa päivä, jos jätän menemättä kirkkoon, minne kyllä haluaisin toisaalta tällä viikolla mennä. Kaipaan lepoa, ja sitä, että olisi kokonaan vapaita päiviä! En jaksa, vaikka nukkuisin. Onko se siten masennus vai mikä.

Mun diagnoosi on vaikea masennnus, Toistuva vaikea masennus tai jotain muuta vastaavaa. Psykoottisia piirteitä mulla ei ole. Vaikka välillä kai tuo mun toivottomuus voisi mennä realiteettien ulkopuolelle.

Toivon, sinulle jaksamista! Kerro, miten menee.☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.10.2016 klo 17:15

JP, juu tänään on hyvä päivä, tai pelottavan hyvä. Ehkä hiukan jo ylikierroksilla menevä. En tunne muuta ku että tänään jaksaa. Välillä lepään ja sitten taas mennään. Söin tossa 2 real-leipää. Saa nähä mitä maha tykkää. Mun ei tarvi käyttää lääkettä mahan toimimiseen, va se toimii erittäin hyvin, vois toimii hitaamminkin.
Mulla on toi toinen polvi kipee. Nytkin kun tulin makoilee sängylle, niin tuntu että polvilumpio liikku sivusuuntaan. TOivon ettei siinä ole mitään pahempaa. Olen monessa polvi ja nilkkaleikkauksissa ollut jo, eikä ne ole kivoja.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.10.2016 klo 11:12

Tyttö taas kotona. Sai aamulla hitonmoisen mahakivun että oli täällä melkein kaksinkerroin. Ei sellaista voi kouluun lähettää. Sit ku se hiukan helppas, alko päätä sattuu. No se saatiin vissiin vähenemään, kun tyttö alkoi vettä juomaan. On tämäkin.

Mun eilisestä energiapiikistä ei ole tietoakaan. Nukkuisin va. Nukahin tossa jo näin aamusta, kun en jaksanut olla hereillä. Nytkin koko ajan haukottelen.

Polin ihmiset tulevat tänään. Ei pahemmin kiinnostais, mut pakko ne on tänne päästää. Taas mennään samaa rumpaa. Tyttö jo aamulla valitti että on niin paljon ohjelmaa ollu tällä viikolla, ettei hän jaksai koko ajan puhuu samaa. Onhan tämä kolmas päivä jo. Huomenna voimmekin olla sit hiljaa. Kunnes ti taas tarvii puhua.

Mä tosiaan pelkään sitä sossun palaveria. Voiko sossu jotenkin järkätä mut osastolle? Voinko joutuu ehkä jopa pakkohoitoon? pelkään äitin reagointia. Tytön reagoinnin tiedän ja hän tietää mun olostani tosi paljon, tosin ei näitä satunnaisii im juttuja.

Mut taidan pedata sängyn ja mennä takas nukkuu....😴

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.10.2016 klo 17:13

mikä kumma on, ku tytön polvia ja lonkkia sattuu aamusin niin paljon että hän itkee. Särkylääke ei auta. TÄnään hän oli taas kotona, kun ei siitä tullu yhtään mitään. HÄn koko sen 30 minuuttia itki kun piti jaloillaan olla. Tahto hänellä olisi ollut. Lopulta hän itki itsensä uneen ja nukkui puoleen päivään.

Mä sen ku oksennan ruuat vege. Nytkin kun ajattelin hiukan herkutella kuivilla ruispaloilla (mitä lie). TUli ni paha olla ja maha turpos (ainakin tuntu siltä). Vanhemmat tuli ja sit ku ne meni ja tyttökin lähti ulos. Tiesi sit mitä mäkin teen.

Mä oon ihan sekaisin itteni kanssa. EI auta huippaus eikä mikään, pysäyttämään tätä mun kierrettä. Miksi en voi hyväksyy että ruoka on polttoainetta ja sitä tarvii ihminen. Eihän autokaan kulje ilman bensaa. Join sokeriteetä ja sekin olin virhe. TUntuu että kaikki mitä laitan kurkusta alas, on virhettä. Maha turpoo ja tuntuu kireeltä. TUlee paha olo ja joutuu nielee ruokaa alas. Ainut mitä olen saanut syötyy tänään on tytön ufo karkkeja. No niistä olen sit varmaan saanut tarpeeksi energiaa tähän päivään.

Pelottaa sossun palaveri. Mitä silloin tapahtuu ja mitä ei. Saanko hoitoo, tai en. Joudunko pakkohoitoon tai mitä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.10.2016 klo 12:16

en pysy millään oikee hereillä. Koko ajan tekee mieli pistää silmät ki ja nukahtaa, tai oottaa että nukahan. Pitää varmaan mennä teetä tekee, jos hiukan piristyisin.
Muutenkin on hiukan heikko olla.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.10.2016 klo 06:10

Saloka, saat myötätuntoni. Haluaisin kirjoittaa nyt :"Voi sinua, pikkuinen!" ja silittää selkääsi lohduttavasti, mutta en tiedä uskallanko edes kirjoittaa näin, kun en tiedä loukkaannutko tästä. Jätän kuitenkin nuo lauseet tuohon...

Yritä saada alas edes teetä tai lämmintä vettä sokerilla. Et kuivu ja saat edes pikkkuisen energiaa.

Mulla on uni kääntynyt normaalimpaan rytmiin. En kyllä tykkää tästä! Menetän monta "omaa" tuntia! Nyt tulee jo oikeastaan kiire aloittaa omena-savotta.

On tämä hankalaa. Nyt nukun riittävästi, mutta en ole siihenkkään tyytyväinen.

Haukunn nyt vain itseäni, en viitsi kirjotttaa ajatuksiani luettavaksi!

Voimia sinulle!☺️❤️☺️

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 09.10.2016 klo 11:49

saloka kirjoitti 8.10.2016 12:16

en pysy millään oikee hereillä. Koko ajan tekee mieli pistää silmät ki ja nukahtaa, tai oottaa että nukahan. Pitää varmaan mennä teetä tekee, jos hiukan piristyisin.
Muutenkin on hiukan heikko olla.

Hei saloka.
En tiedä sinun tilannettasi, mutta älä päästä sitä kovin pahaksi ennenkuin haet apua.
Ihminen ei kestä mitä vain. Myötätunnolla on rajansa kuin saan itse oksennustaudin,
jos yritän liikaa ymmärtää sitä ja sen kestävyyttä. Väsyminen voi olla merkki heikosta
kunnosta tai liian suuresta määrästä lääkettä, joka tapauksessa sinun pitäisi syödä,
vaikka vähän keittoa ja juoda vaikka vähän lihalientä, teellä ja sokerilla et pitkälle pötki.
Oletko yrittänyt kirjoittaa tukihenkilölle?
Tiedän että anorektikot usein menevät todella huonoon kuntoon ennenkuin hakeutuvat hoitoon viimeisillä voimillaan, tai jäävät kotiinsa makaamaan, josta heidät sitten liian myöhään löydetään. Toivottavasti et sinä.😐
Parempaa jatkoa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.10.2016 klo 13:12

Jaana, tapaan keskiviikkona lääkärin. Olen rehellisesti sanonut hoitajalleja lääkärille tilanteestani, mut aina lääkäri sanoo et katotaan viikon päästä uudelleen. No katotaan. TIistaina sossu tulee tänne ja sit mietitään mikä mun paikka on. Pelottaa, kun samaan tapaamiseen tulee äitini ja tytär. Äiti ei ole tiistaisesta puhunu sanallakaan, sen jälkeen kun ilmoitin ajan. Entä jos tulee vvuosisadan riita, mitä mä sitten teen? Mulla on mehupullo koko ajan vieressä ja hörpin siitä. Yritän jotainn syä, vaikka se tuleekin alle 12 tunnissa vauhdilla pois, joko ylä tai alakautta.

JP, kiitos ihanista ja suloisista sanoista. En mä loukkaannu, ennemmin menen hiljaiseksi kun joku sanoo noin.

...
Onkohan mun iltalääkitys liian vahva. Hmm... tyttö käynyt mun vieressä suihkussa illalla ja mä olin kiltisti nukkunut va. TOsin heräsin sit 1ltä ja aloin heräilee taas pätkissä. lopulta kasilta tai ennen luovutin. En jaksa enää tapella unen kanssa, nukun jos nukun.

HUomenna pitäisi mennä aamusta kädentaitoihin. Ei yhtään huvittais eikä jaksais, mut pakko kai se on mennä.

Sain tossa lapasetkin siihen kuntoon, että vielä pitäisi peukulle paikka ja varsi neuloo, sit peukku vielä. SIt ne on valmiit.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 10.10.2016 klo 10:10

pitäisi mennä suihkuun, mut olo on tosi heikko, että pelkään että pökrään suihkuun. Makoilen sit tässä sängyllä ja toivon olon tasaantuvan joskus niin, etttä pääsen pesulle.

Jossain porataan ja sekö vasta saa mun v-käyrän nousee. Eikö ne saa tota remppaa ikin valmiiksi. EN mä jaksa joka halvatun päivä kuunnella.

Yö meni ihan siedettävästi. Nukuin aamuun, johonkin aikaa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 10.10.2016 klo 16:56

nyt kestetään tämä helvetin paha olo, niin henkinen kun fyysinenkin. TÄ päivä on ollut semmoinen, etten toista halua. Koko ajan on paha mieli.

Äiti tuli siivoo. Pelkäsin koko ajan että nyt taju lähtee, kun päässä tuntu sumenevan. Onneks ei. Äiti suuttui mulle, kun en näyttänyt wilman tietoja tyttärestä. Lähtiessä hän sano ettei hänelle ole ketään huomisesta ilmoittanut. Mä hitto oon hänelle heti sen viestillä ilmoittanut. Taas huomaa kuinka paljon hän niitä mun viestejä lukee, siksi en ole enää itestäni mitään kertonut. TOivon että huominen menee kivuttomasti.

Sain syötyy 2½ riisipiirakkaa, rasvalla. Jotenkin tuntuu vaan puskevan sekin pois. Päätä sattuu toista päivää jo ja väsymys ja heikotus on suuri. TOivon että näiden 2 päivän aikana tapahtuu muutakin kun lämmintä kättä mulle.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.10.2016 klo 05:09

Hei, Saloka! Sulla on tänään se kokoontuminen teillä, muistanko oikein? Toivottavasti kaikki menee hyvin. Niinkuin nyt on parasta! Olet mielessäni!☺️❤️☺️

Mä tein eilen kääretorttua ja söin siitä liki puolet!🤕 Yöks!😝 Ja ei tullut edes mieleen oksentaa. Ihmettelen... Nyt tuntuu, että loput voisi laittaa roskiin...

Mä nukuin melkein kellon ympäri. Olin tosi väsynyt. Nyt heräsin neljän aikoihin.

Voimia sulle!😍

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 11.10.2016 klo 09:57

Hei saloka.
Toivottavasti tapaamisesi menee hyvin, ja saat apua. Oletko siis varma ettei pitkällinen mahatautisi johdu vaikka salmonellasta?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 11.10.2016 klo 12:36

Jaana, ei mulla ole mahatautia. TÄ on tauti pään sisällä.

...
juu tänään on se tapaaminen tai palaveri. Olen niin väsynyt että just vasta jaksoin nousta ja pedata sängyn ja laittaa päivävaatteet. Tytön kanssa oli aamu taas vaikea. EI millään ois kouluun mennyt.

Paino on uudella kymmenluvulla, jes. Tai voiko tätä enää juhlia. jos nyt hiukan.

Äitistä ei ole kuulunu mitään eilisestä lähtönsä jälkeen. Jännitys on suuri tuleeko ja onko loppuun asti ja millä tuulella. Pelkään jos äiti tulee, ni lähtee kesken kaiken pois kiukkusena.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 11.10.2016 klo 15:45

en joutunut ainakaan vielä sairaalaan. Tosin nyt saan lapun, että pystyn heille (sairaalassa) näyttää ettei tarvii lasua tehä musta.

Huomenna olis aamusta lääkärin tapaaminen, ehkä. Saa nähä miten se menee. Tulenko sieltä kaupan kautta kotiin vai pitääkö tehä joku mutka johonkin. En sellai ahdista eikä jännitä huominen, sillä oon valmistautunut siihen etten kotiin tu. Tosin petyn todella paljon, jos se hemmetin lekuri sanoo, et katotaan ensi viikolla uudestaan. Tosin mulla olisi sit loppu viikko aikaa mennä yksin päikkyyn. En tiä. Olen aika sekaisin.

Maha kurnii, mut päänsisäinen peikko kieltää syömästä. Enkä ees tiä mitä söisin. Ehkä jogurttii va, mustikalla. TOi peikko on liian vahva, mun heikkoa tuntoani kohtaan. En jaksa taistella sitä vastaan. 😭

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.10.2016 klo 18:04

saloka kirjoitti 11.10.2016 15:45

en joutunut ainakaan vielä sairaalaan. Tosin nyt saan lapun, että pystyn heille (sairaalassa) näyttää ettei tarvii lasua tehä musta.

Huomenna olis aamusta lääkärin tapaaminen, ehkä. Saa nähä miten se menee. Tulenko sieltä kaupan kautta kotiin vai pitääkö tehä joku mutka johonkin. En sellai ahdista eikä jännitä huominen, sillä oon valmistautunut siihen etten kotiin tu. Tosin petyn todella paljon, jos se hemmetin lekuri sanoo, et katotaan ensi viikolla uudestaan. Tosin mulla olisi sit loppu viikko aikaa mennä yksin päikkyyn. En tiä. Olen aika sekaisin.

Maha kurnii, mut päänsisäinen peikko kieltää syömästä. Enkä ees tiä mitä söisin. Ehkä jogurttii va, mustikalla. TOi peikko on liian vahva, mun heikkoa tuntoani kohtaan. En jaksa taistella sitä vastaan. 😭

Hei, Saloka!😍

Tapaaminen kuulostaa mun korvissa menneen ihan kohtalaisesti. Toivottavasti lääkäri huomenna kantaa vastuunsa. Sinun paikkasi ei ole enää kotona. Meneekö tyttäresi vanhemmillesi, jos joudut sairaalaan?

Oksensin syömiseni pois. En saanut kaikkea ylös. Ehkä hyvä niin. Väsyttää.