tyttö tarvisi koulutavaroita ja vaatteita, mut mistä mä ne sille ostan. Hyvä ku on ruokaan rahaa.

Laitoin broilerin fileepihvit (mitkä lie) maustumaan. Vielä pitää miettii, otanko riisillä tai perunalla. Tosin jos perunalla, ni huomen vois tehä pyttistä lopuilla, mut riisii en ole pitkään aikaa syöny.

EI oikee tee mieli syä. Olen tänään jo oksentanut herkut pois. Maha huutaa ruokaa ja mä annan sille va teetä tai mehua.

TUttu kävi eilen. Käytiin kaupassa ja tehtiin ruokaa. Istuttiin parvekkeella. Olen tänään jo istuntu 4 tuntia parvekkeella ja kuunnellu äänikirjaa. Tehnyt käsitöitä. Tekisi mieli nukahtaa siellä, mut pelkään että ampiaiset pistää silloin.

Olen saanut ihan järkevään aikaa unen päästä ki, jos otan nukahtamislääkkeen klo 21 aikoihin. En sit tiä vaikuttaako toi lääke yhtikäs mitään.

Ahdistaaja masentaa. Olen yksin. Viikolla olisi hoitajan tapaaminen. EN haluis mennä. Viikolla lääkärikin soittaa. Haluaisin va olla kotona ja olla rauhassa. Ei mua kukaan voi auttaa. EI mun oksentelua kukaan pysty lopettaa, en ees mä. Jos toi vessa laitetaan lukkoon, ni sit ehkä. Aamupäivällä olin aika heikossa kunnossa.Kroppa painoi tonnin ja mieli vaelteli.

Heips,
En tiedä onko kesä ja kaikki aktiviteetit (lähinnä tallilla ollut) jotenkin vienyt kaikki ajatukset pois vai mistä johtuu, kun tuntuu, että nyt ehkä viikon sisään on mennyt olo vain huonommaksi. Kesä siis ollut suht ok (mun normaaliin nähden), mutta nyt vaan on tosi masentunut ja mitäänsanomaton olo. Eilen alotettiin toinen mielialalääke toisen rinnalle. Tuskin se nyt tähän vaikuttaa vielä mitenkään ja oli tätä tällaista jo ennen sitä, mutta ehkä vielä parina päivänä mennyt vielä enemmän tämmöiseksi olo. Nimenomaan tuntuu, ettei millään enää ole väliä. En edes jaksaisi lähteä mihinkään, jos sattuu jotain menoja olemaan. Ei ole vähään aikaan edes ollut ratsastukseen innostusta samalla tavalla. Monta kertaa ollut niin, että meinannut lähteä, muttei olekaan jaksanut. Nyt haluaisin olla vain kotona ja niin olenkin. Ei edes haluaisi nähdä tai kohdata ketään. Naapureiden näkeminen tuntuu jotenkin vaivaannuttavalta, samoin kaupassa käyminen, kun haluaisi vain olla jossain omassa maailmassa. Ei jaksa syödä mitään, eikä tee mielikään mitään. Lähinnä nakertaa jotain mautonta kuten riisikakkuja tms. mutta mitään oikeaa syömistä ei tee mieli. En ole tänäänkään syönyt kuin yhden leivän aamulla. Jotenkin itseäkin huolestuttaa, kun ei nyt ihan tällainen olo ole ollut pitkään aikaan. Ennemminkin on ahdistanut, jos jotain on ollut, mutta ei näin masentunut ja väsynyt, mitäänsanomaton olo.

Hei, Saloka! Mukavaaa vunnuntaita!

saloka kirjoitti 30.7.2016 15:40

tyttö tarvisi koulutavaroita ja vaatteita, mut mistä mä ne sille ostan. Hyvä ku on ruokaan rahaa.

Laitoin broilerin fileepihvit (mitkä lie) maustumaan. Vielä pitää miettii, otanko riisillä tai perunalla. Tosin jos perunalla, ni huomen vois tehä pyttistä lopuilla, mut riisii en ole pitkään aikaa syöny.

Mä en ole syönyt mitään ruokaa pariin päivään, jotain pientä koko ajan vain. Kyllä kouutarvikkeilla on hintaa.

saloka kirjoitti 30.7.2016 15:40

EI oikee tee mieli syä. Olen tänään jo oksentanut herkut pois. Maha huutaa ruokaa ja mä annan sille va teetä tai mehua.

Mä oksennan tällä hetkellä pari kertaa viikossa. Se on inhaa. Tietää, että tkee itselleen pahaa. Ei mitään järkeä.

saloka kirjoitti 30.7.2016 15:40

Olen saanut ihan järkevään aikaa unen päästä ki, jos otan nukahtamislääkkeen klo 21 aikoihin. En sit tiä vaikuttaako toi lääke yhtikäs mitään.

Ahdistaaja masentaa. Olen yksin. Viikolla olisi hoitajan tapaaminen. EN haluis mennä. Viikolla lääkärikin soittaa. Haluaisin va olla kotona ja olla rauhassa. Ei mua kukaan voi auttaa. EI mun oksentelua kukaan pysty lopettaa, en ees mä. Jos toi vessa laitetaan lukkoon, ni sit ehkä. Aamupäivällä olin aika heikossa kunnossa.Kroppa painoi tonnin ja mieli vaelteli.

Mä en käytä yleeensä unilääkettä. Ongelmana ei ole nukahtaminen, se tapahtuu heti kun laitan pään tyynyyn. Ennenmmin tuo aikainen herääminen. Tosin nukunhan kuitenkin 5-8 tuntia yössä. Eli ei se ole paha tilanne, sinänsä...

TUntuu jotenkin, että kaikki läheiset ihmiset haluaa repii mut pieniksi palasiksi. Ite en jaksa ajatella. Jaksan vaan maata ja tehä kerros silloin, kerros tällöin lapasta. Haluaisin nukkua koko ajan, mut ei uni tuu. Samalla parvekkeella pelkään että linnut tulee nakertamaan mut.

Tiedän Annikki miltä susta tuntuu. Ruokaa saisi aika paljon mausteita laittaa, et se joltakin maistuu. Jotenkin kaikki maistuu puulta. Ei jaksa pureskella, saati niellä. Mut jotain on pakko mahaa laittaa, muuten alan ripuloimaan. Juotavaa sinne sitten menee senki ees. Voimia sulle Annikki.

JP. Miten oot voinut? Ootko jaksanut ommella?

Hei, Saloka! Olen ommellut melko paljon. Suunnitellut ja nähnyt ompelusta uniakin. Eli mielessä on.

Mies lähti aamusta kotiinsa. Nyt on talo taas tyhjä. Tuntuu vähän yksinäiseltä. Viikon olin oksentamatta. Ja vain harvakseltaan viilsin. Nyt on viiltely taas aloitettu. Ja masennus voi palata. Mulla on vähän itsetuhoisia ajatuksia. Mutta vain vähän tällä hetkellä. Itkeskelen niitä välillä.

Mutta sen voin kirjoittaa: haluan kuolla...

Mitä sinulle kuuluu elokuun alettua?

Nyt on sitten hoitavalle lääkärille kerrottu, että oksentelen. Onneks se ei kysynyt, kuinka useasti. Nyt pidetään 2 viikkoa tämä lääkitys ja sitten aletaan olatsapiini purkaa pois.

Olen viettänyt aikaani parvekkeella, kun sisällä ahdistaa. TÄnään tuli tuttu käymään ja vaikka hän oli täällä, kävin oksentamassa. Nyt syön suklaata ja sen tietää mitä mä sen jälkeen teen. On jo ennen noita kamala olo, kun söin.

Sanoin lääkärille, et mun mieliala on ihan ok. Onhan se. Välillä tulee niitä mustia hetkiä, kun haluaa vajota pinnan alle. Mut muuten on ihan ok.

Huomenna olisi hoitajan aika. Jotenkin en jaksais sinne mennä. Saa nyt nähä, peruunko sen aamulla, vedoten johonkin.

NUkuin aamulla vaikka ulkona riehui iso ukonilma. 2 viimistä jyrinää kuulin. Hyvä näin, sillä m pelkään ukkosta.

pitäisi netistä ettii hernerokan ohje. Mitä teen seuraavaksi, kun herneet on yön jo lionneet jääkaapissa. Jännittää, osaanko tehdä yhtä hyvää, mitä äiti on tehnyt silloin joskus 14 vuotta sitten. Olen myös huomannut että teen samoja ruokia, mitä äitikin tekee.

Kävin pitkästä aikaa suihkussa. Iho tuoksuu mansikalle, mulla on sen tuoksuista saippuaa. Hiukset on silkin sileet. Hampaatkin tuli pestyy pitkästä aikaa.

Peruin hoitajan ajan. EN uskalla taas mennä oven ulkopuolelle. Valehtelin äitille että meen ja että olin suihkussa jo käynyt. Must alkaa tulee kaamea valehtelija.

Mieli on hiukan masentunut, ei pahasti. Haluaisin vaan vajota kunnon masennukseen, että saisin itkettyy. Olen vissiin vuosi sitten itkenyt viimeksi. Se puhdistaisi sisustaa.

Saitko hernerokan tehtyä? Oletko tyytyväinen tulokseen?

Mä sain istutettua kaksi kaktusta. Piikit pisti kumihanskoistakin läpi, mutta ei tullut montaa pistoa. Käsitöihin asti en ole ehtinyt, enkä varmaan tänään teekään niitä.

Mua masentaa koko ajan enemmän.

JP, tein mä sen sopan, mut sitten isko ahminta ja söin kaikki viimistä pisaraa myöten. Joten tänään piti laittaa riisipuuroa hautuu. Tein siis varmaan yli 4 litraa sitä soppaa. Nyt jälkikäteen ajateltuna, olen todella sairas ja sairaammaksi tulen näköjään. Ei parane tehä tollasii määriä ruokaa vissiin.

...
EIlisestä puoli kiloa tippunut. En tiä voiko sitä hurrata. Kyl se takasin tulee kohta. Enkä mä siltikään ole laiha. Ylipainoa ihanjärjettömästi vieläkin, 65 kiloo. Eli yhden ihmisen verran. Kauheeta määrää mäkin ympärilläni kannatan.

Tyttö kuulosti puhelimessa innoissaan. Hän oli jonkun tuolin kaupoilla nähnyt ja haluaisi sen. Hän suunnittelee asioita ja lomailee. Iso kivi sydämmeltä poistunut.

Eilen illalla nukahin ennen 12. Heräsin joskusn 11 paikkeilla. Heräsin sateeseen. En tiä kuinka kauan täällä on satanut. Ilma on raskas ja masentava. Mieli on masentava. En saa mitään tehtyy. Kaikki vaatii ponnistusta. Juon toista mukillista teetä, joka ei enää maistu oikee miltään. Mulla on makuaisti menny aika huonoksi. TOi limppakaan ei oikee eilen maistunut.

Puhuin ystävän kanssa eilen pitkään puhelimessa. Hän sano etten kestä 2 viikkoa, jos tälläin oksentelen. Mulla on lomaa 1½ viikkoa vielä. Tiedän, jollen hyväksy että sisälläni on jotain, ni en tosiaankaan elä kauan. Mut onneks pystyn juomaan. Mulla olisi jääkaapissa 2 litraa marjasoppaa, en tiä pitäisikö illalla kokeilla, mitä se tekee. Olen iltalääkkeiden jälkeen pystynyt syömään 4 näkkäriä, oksentamatta. Mut ei se ole herkkua ollu. Sellaista pakkopullaa.

mitähän tänään sit tekis...

koko ajan tekee mieli oksentaa, mutta en ole mahaani laittanut vielä mitään.

Eilen puhuin ystävän kanssa. Hän sano että molemmat ollaan sellaisessa tilanteessa, että ylös pitäisi päästä. Hän tulee vissiin huomenna tänne ja vie mut syömään. Sit hän vatii etten oksenna sitä ruokaa pois. Pelottaa ja ahdistaa se ajatus. Olen niin kauan tehnyt sitä jo, kestänkö sen ahdistuksen.

Tuttu tulee vissiin tänään auttaa siivoo täällä. Mun pitäis saada pesukone päälle, mut tässä mä sängyllä nyhjötän. No sain mä 3 isoa laskua maksettuu. EN va osaa tästä nyt lähtee tekee mitään järkevää. Kauhiasti olisi tekemistä, mut...

Mieliala... hmm... Voisin mennä peiton alle takasin ja nukkua tuomioon päivään asti. Nukkua ruususen unta ja herätä sitten vasta ku joku kaunis prinssi hyväksyisi mut tälläisenä kun mä oon ja antaisi pusun. No jaa, satumaailmaa.

Ruuaksi tänään... hmm... Taidan antaa ton riisipuuron lopun tutulle tänään, jos tulee. Pitäisikö keittää makaroneja ja lämmittää noi kummittelevat kasvispihvit pakkasesta. EN tiä onko porkkana tai mitä pihvejä. Ne va kummittelee siellä koko ajan. Jos nappaan ne ja kypsennän ja syön ne... Raakaa peliä... Heh.

Jääkaappi ammottaa tyhjyyttä. Pakastimessa on aukkoja, tyhjyyttä. Kaapissa on kuivamuonaa, mut vaan määrättyjä. Pitäisi toi kuivamuona kaappi siiota ja järjestellä ni, että löytäis esim. makaronit helposti, ettei aina tuu uutta pussia avattuu tai etittyy sit avattua pussia kissojen ja koirien kanssa.

Taidan mennä takas nukkuu...

Mulla jäi yö vähän lyhyeksi. Menin nukkumaan n. klo 22. Heräsin kahden jälkeen ja totesin, että voisin katsoa olympialaisten avajaiset, kun kerran olin hereillä. Nuokuin siinä TV:n äärellä jonkun hetken ja menin takaisin nukkumaan. Sitten heräsin neljän jälkeen ja päätin nousta ylös. Kaipa tää päivä menee sitten näillä nukkumisilla...

Tuntuu, että pitäisi tehdä jotain järkevämpää kuin istua vain tässä koneella ja odottaa, että tulilsi jonnekin sivulla jotain uutta. Pitänee alkaa tehdä jotain...

Toivottavasti tämän päivän syömiset menee sulla hyvin! Voimia!

Kiitos JP.

Eilen en sit syöny niitä pihvejä, kun sain tutun kammon päälle. No söin makaroneja tosi paljon. Sit yritin n iitä oksentaa pois, ei onnistunut. Eli eilen tuli pitkästä aikaa syötyy. Onneks aamupainosta se ei näkynyt, olin taas laihtunut, kun eilen olin lihonnut. Se tykkää sahata näköjään koko ajan ees taas.

Odottelen tässä ystävää, kun tulee pitää seuraa. Saa nähä minkä leffan hän valitsee. Eniten mua pelottaa sen syöminen.

Eilen puhuttiin tämän ystävän kanssa. HÄn sano et hänellä on sellaisii kavereita kun ensimmäinen sana on, koska mennään kauppaan tai shoppaa. Siihen mun oli pakko sanoo, et mä en kuulu siihen osaan. Mä kartan kauppoja kaikin keinoin. Mut saa melkein raahata sinne. Hän sanokin, että olen erinlainen siinä suhteessa.

Taustalla telkkarissa pyörii vaalean punainen pantteri leffa. En jaksanut eilen illalla sitä kattoa.

ystävä soitti iltapäivällä. Ehdotti kaupungille menoa. Mentiin sitten ja kierrettiin määrätyt kaupat, mitkä hänen piti kiertää ja vertailla hintoja.

Sisko toi mulle kasviksia. Laitoin heti yhen kesäkurpitsan, kukkakaalin ja parsakaalin kiehuu ja soseutin keitoksi. Oli hyvää.

Aloin taas tänään ongelmakäyttäytyy näköjään. Olen kestänyt 2 päivää mahan turvotuksesta ja maha ei toimi niin kun ennen on. TIedän ettei tämä käyttäytyminen auta asiaa. Se on va joku pakonomainen tarve.

Kohta saa ottaa lääkkeet ja pääsee nukkumaan.

Eilen olin ystävän kanssa naapuri kaupungissa shoppailemassa, pienellä budjektilla. Tuli vaan tärkeimmät ostettuu.

Tänään olen ollut kotona vaan. Heti masennuin ja maailma näyttää todella mustalta ja ylitsepääsemättömältä. Ongelmakäyttäydyn koko ajan.

Äskön söin sosekeittoa, olen sitä varmaan 3 päivää syönyt. En pysy enää laskuissa mukana. Syöminen on vaan päivittäinen työ, jonka oksennan sitten pois. Hiukan omituista tämä käytös.

Huomenna ehkä menen ystävän mukaan mattopyykille. EI millään jaksais, mut en osaa sanoa ei.

Hei. Miten matttopyykki sujui?

Mun vatsa ei ole vielä tottunut siihen, että syön aamupuuron lisäksi vain Nutrilettia. Tunnen itseni nälkäiseksi. Mutta jos muistan oikein viime kesältä reilun vuoden takaa, siihen tottuu. Olin silloin dietillä useamman viikon. Nyt on suunnitelmissa vain kaksi viikkoa. Ja sitten kevyempää syömistä. Haluan tähän alkuun kunnon spurtin laihtumiseen. Jos tämä sitten mahdottomaksi menee, lopetan aikaisemmin tai lisään jotain syötävää Nutrilettin seuraksi. Oksennettua näin ei ainakaan todennäköisesti tule.

Menen nyt takaisin käsitöiden pariin...

Mukavaa päivän jatkoa!