"Seurasin yhtä ryhmäläistä, joka oli erinlainen. Pelkäsin ja ahdistuin. "
Miten hän oli erilainen? En minä ymmärrä miten voi löytää heti uudesta ryhmästä erilaisen ihmisen ja häntä alkaa heti pelkäämään.

Kommenttini on kärjistetty, sanoisin sitä jopa provoksi. Mutta oli taas vaihteeksi kyllästynyt siihen kuinka suomalaiset jaottelevat ihmisiä eri lokeroihin. Ajattelematta miltä tuntuu siitä ns. erilaisesta ihmisestä tulla siihen täydellisten ihmisten ryhmään.

Maanvaiva, mä oon livessä kertonut tästä että ahdistun ja alan tarkkailemaan ihmisiä, jos niillä on jotain ihmeellistä. Tähän "luokkaan" kuuluu myös isäni. Jos hän liikkuu, ääntelee tai tekee jotain muuta erikoista. En tarkoita tätä pahalla ketään kohtaan. Olen vaan tämmöinen. Se on tullut tässä kun on joutunut isää kattoo ja sitten kerran yksi mies linja-autossa vissiin kuoli (elvytettiin ainakin) mun selkäni takana. Kumpa pääsisin tosta eroon. En halua kyttäillä toisia ja tiedän et jos toiset sen huomaa, niin hekin ahdistuu ym.

...
Lääkäri soitti ja sano että yksi juttu olisi, etten lihoisi ton iltalääkkeen takii. Kuulemma joku diabetes lääke. Sain viikonlopun aikaa miettii. MItä mieltä te olette? Hyvin voisin ottaa, mut kuinka kalliita ne sit mun kukkarolle on, entä jos vaara on sokereiden turhan kova lasku. Juttelen äitin kanssa vielä, kun tulee.

En oi oikeastaan paljon mitään kertoo tästä päivästä. Filmi katkennut taas ja muistan va, kun lähin kauppaan tytön kanssa.

Laitoin ruuan uuniin. En jaksanut porkkanoita ja perunoita kuorii. Laitoin ne vuokaan porsaan suikaleiden kanssa ja lihaliemikuution ja vettä. Annan tunnin olla siellä ja sitten näkee mitä ruokaa tulee. Syön sitä ainakin muutaman päivän sit.

Isä ja tyttö lähti siskoni kanssa mökille. Mä jäin kaupunkiin äitin kanssa.

Uusi lääke laitto nukkumaan 3:ssa tunnissa. Sain yön nukkua ihan ok, vissiin. Heräsin aamulla ajoissa. Muuta sit en muistakaan. Tyttö on ainakin koulussa ollut, eikä o myöhästynyt.

Ensi viikolla lääkäri soittaa, vissiin. Pakko sille on tästä muistista sanoo. Voiko tosiaan joku psykoosilääke viä kovalevyä pääkopassta? Enhän mä kohta uskalla yksin liikkuu missään.

Pääsisit varmaan asiasta eroon, jos ajattelisit, että sinä oletkin se erilainen ihminen eikä se joku toinen. Sitten, kun huomaat miten vaikeaa on olla erilainen ihminen, ajattelet että kaikki ollaan kuitenkin samanlaisia.

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

Oon valittanut koko päivän sitä, että väsyttää. Ja kai jo eilisenkin... Mulla on masennus pahenemassa. Pelottaa. Suunnittelen taas yliannostuksen ottamista.

Mietin tuota erilaisuusjuttua. Mä ainakin pelkään tietyn tyyppisiä ihmisiä. Eli pidän heitä erilaisina. Usein juopot pelottaa mua. Ja jotenkin sekavasti käyttäytyvät. Pelkään heitä. Onhan jokaisessa ryhmässä jokainen jollain lailla erilainen, mutta jos joku eroaa itsestä tai omista normeista enemmän, niin se voi tuntua hankalalta. Sitä mieltä minä olen. Varmaan kaikki on samanarvoisia, olipa enemmän tai vähemmän erilainen, mutta useimmiten kai niiden kanssa, jotka on enemmän itsen kaltaisia, (sisäänpäivkääntyneitä, ulospäin suuntautuneita, puheliaita, pohtivia ym.) on helpompi olla.

Järkevintä olisi nyt mun kai mennä nukkumaan, eikä ottaa yliannostusta. Mutta katsotaan... miten akan käy...

Tarkoittikohan se lääkäri niillä diabeteslääkkeillä sitä millä Vesa-Matti Loiri laihdutti, on muuten kallis lääke eikä se siitä saa Kela korvausta, jos ei ole 2 tyypin diabetesta.
Lisäksi sen kaltaisilla lääkkeillä on tarkoitus hillitä ruokahalua ja ne tekevät kylläiseksi vähemmällä syömisellä.

Mitä olen tajunnut ei sulla ole tuollaisia ongelmia vaan sulla olisi muunlainen syömisongelma.
ps. olen siis valelääkäri joka lukee diabetesfoorumiakin.

Maanvaiva. Ilmeisesti jotain ruokahaluu hillitsevää se on, mikä ehkä on mulle hiukan vaarallista. Olen kahen vaiheella. Joku piru mun päässäni sanoo et ota, mut sit taas se toinen päässäni sanoo että ei.Jotenkin kiehtoo se lääke, kun se on vaarallinen mulle. Jos se tosiaan hillitsee mun ruokahaluu, ni sitten en ehkä syö enää mitään. Ja sepä kiehtoo enemmän.
Toi erinlaisuus juttu on iso asia mulle. Olen yrittänyt paljon kaikkea. Tota itteäni vertailuukin. Ehkä se on jotain tätä ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. En mä haluu omaa isääni pelätä, vaan siksi että hänen kädet tärisee ku parkissoni tautisella tai hän kävelee ku kännikala.

JP, toi kännikalat on kans pelottavia. TÄällä kaupungin osassa niillä on omia paikkoja vielä ja harmikseni just tuolla vanhempien talon nurkalla ja kaupan nurkalla. Kävelen yleensä äkkiä ne ohi. Tutulle oon sanonut että täällä saa jua alkoa, mut känniin ei saa tulla. Hä onneks ymmärtää. En mäkään juo itteäni sänkyyn, kun yksin ollessa.
Toivottavasti masennuksesi helpottaa. Nä ilmat on ollu todella masentavii. Mä oon hiukan vaa´alla. En tiä masentaisko tai mikä oikeastaan olo on.

...
En uskaltanut ottaa nukahtamislääkettä kun luin pakkausselosteen ja siinä kiellettiin käyttämästä keskushermosto lääkkeitä ja mun mielestä mun psykoosilääke on semmoinen. Sain onneks unen päästä illalla kiinni ja nukuin kunnes äiti käski herätä. Olisin tosin ennen sitä herännyt. Täällä oli aika moinen ukkonen. Jytisi ja tais olla päällä.

Laitoin pesukoneen päälle ja sitten kun se on laulanut, pitää mennä suihkuun. Äiti laitto astiat koneeseen ja päälle.

Onneks ei tarvii tänään ruokaa tehä, vaan sitä jäi eilisestä.

Olen eilen mässännyt kaikkee kiellettyy niin paljon, ku vaan jaksoin. Tänään jatkan taas. Kaloreita tulee ja mieli mustenee. Miksi. Kolaan en uskalla ennen uutta vuotta koskee. Jotenkin se ei vaan soi mun suolistolle.

Eilen aloin tekee tossujen pohjii ja oon tänään jatkanut niitä. Mulla vaan alkaa käsissä ja olassa olee kipuu etten kauan pysty kutomaan.

Hei Saloka!
En osaa nyt kirjoittaa mitään, haluan vain sanoa että olet mielessäni.

Sun ehkä kannattaa nyt katsoa mitä se lääke maksaa. Jos on sama kuin Loirilla, se on kallis.
Kun katselin Loiri- ohjelmaa missä tarjottiin hienoja Lapin herkkuja ja vieraat söit, niin Loirin lautanen ei juuri tyhjentynyt.

Jotenkin isäsi kohdalla ymmärrän tuon erilaisuuden pelon vaikka minusta se tavallaan on sairauden pelkoa. Koska itselläni on epilepsia, törmään usein siihen, että ihmiset pelkäävät, kun saan kohtauksen. Joku jopa nauraa, kun--- tai en osaa sanoa miksi nauraa.
Minusta olisi kyllä mukava pohtia erilaisuuden pelkoa mutta en taida sotkea ketjuasi enempi.

Kiitos arka.

Uusi aamu taas ja loppu viikko menossa. Tyttö tulee kotiin taas tänään. Saa nähä kuinka kauaksi aikaa. Pelolla ootan, jaksanko tai en.

Olen viime yönnä onneks saanu nukuttuu suht hyvin. Unta tosin joutu oottelee aika kauan.

Olo on ihan väsy.

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

Toivon sinulle voimia alkavaan viikkoon! Yritetään jaksaa...

Maanvaiva, ehkä sinä et ole samassa tilanteessa kun isäni (luulen niin). Hänen olemus on sen näköinen että tietää ettei o ok. Se on oikeastaan aika pelottava. Oikeastaan kädet tärisee ja suussa on omia liikkeitä. Sit kun hän kävelee, niin se ei ole enää samanlaista kun ennen. Hänen puhekin on erinlaista. En ole oikeastaan ikinä ajatellut sitä epiä, ehkä siksi kun isä ei ole niitä kohtauksia saanut. Enemmän pelkään niitä kuumekohtauksia. Silloinkin isä on pelottava. (katse kattoon, eikä reagoi ja tärisee) Voidaan me täällä pohtia erinlaisuudesta. ei tä tarvi olla aina tätä mun paapatusta koko aikaa...

JP, koitahan säkin pärjätä. Älä ota liikaa lääkkeitä. Mun tekee myös välillä vetästä pillereitä naamaan, mut en o viel tehny sitä.

...
Sain äskön vasta syötyy jonkin verran ruokaa. Nyt on se possukin sit syöty ja huomenna pitää keksii jotain j. lihasta. Tuttu ehotti pullia. TÄytyy kattoo mikä päivä.

Tänään on ollut niin uupunut päivä. En tänäänkään sit suihkuun päässy. Jokin este siinä on, mut en tiä mikä. Enää en voi mennä, kun en taho mennä märjillä hiuksilla nukkuu.

Sain mä sentään kuvattuu noi tossut http://aijaa.com/38inJt , mitä olen täällä aina silloin tällöin tehnyt. Vielä pitäisi 3t tehä. Sit on noita muitakin sukkii, kun pitäisi tehä. Mut kai se pikku hiljaa onnistuu.

Mun syömiset on ihan retuperällä. Kaapistä (jää) menee huonoksi kaikkee. En jaksa oikee syä, en ees herkkuja. Pakko syä illalla niitä lihapiirakoita, ettei nekin homeeseen me. Lievän jo pakastin. Olen todella huono syömään, a siksi etten jaksa oikee mitään valmistaa, mut jos mulla olisi jotain nenän ees, ni ehkä söisinkin. En tiä. Tosin ei mulla ole nälkäkään, ei ole pitkään aikaan ollukaan.

Sorry, olen koko ajan luullu, että isäsi on saanut epikohtauksia ja olet pelännyt että hän niihin kuolee.
Olen kai taas jotenkin sotkenut ja kuvitellut, että isälläsi on epilepsia.

maanvaiva, on mun isällä epikin, ainakin dg, mut se on hallinnassa. Keuhkojen pettämiseen tai sydämen pettämiseen hän tulee kuolemaan. Hän kävi tossa yks päivä uniapnealaitteen kanssa tarkastuksessa ja taas on kuulemma sydämen pysähdyksiä tullut öisin.

...
Mulla on laskut ihan kateissa. Vaikka kuinka laitan ne yhteen paikkaan, silti ne katoaa. EN enää jaksa ettiä niitä.

Tyttö haluaa tänään isoon liikekeskukseen, pitäisi sille housuja mennä kattoo ja kenkiä. Rahaa menee taas ihan kivasti. Itellä ei ole yhtään innostusta mennä mihinkään. Suihkussa kävin jo. Ei mulla ole sellaista puhasta oloo, mitä kuvittelin. Nyt ootan et hammastahnan maku hälvenee ja sit alan teetä juomaan.

Eilen illalla laitoin yhteen villasukka ryhmään kysymyksen yksien sukkien ohjeesta. Sitten siihen vastasi yksi tosi järkevä ihminen että eti ite ja hän ei jaksa sitä kun täällä kysellään koko ajan jotain, eikä villasukkia näy. Kirjoitin sit että anteeksi. Onneks jotkut järkevämmät oli kaikesta huolimatta auttaneet ja sain sen sukan kaavion. Pitäisi vielä jostain löytää sen sukan ohje, ei kaaviota.

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

Mä sain eilen käytyä suihkussa. Se tulee tehtyä nykyään harvoin. Kun pitää hiuksia nutturalla, ei näy niin selvästi, että ovat likaiset. En edes tunne itseäni likaiseksi, vaikka peseydyn harvoin. Nolottaa oikeastaan...😳

Mä kävin aamusta jo labrassa, mutta mun pitää lähteä vielä käymään kaupassa. En jaksaisi, ei huvittaisi, mutta kahvia on saatava ostettua. Ja raejuustoa.

Miksi tää elämä on niin vaikeaa?!

Rahaa meni taas enemmän ja vähemmän, kun piti tytölle pari takkia ostaa ja housuja. Miksi noi vaatteet maksaa niin sikana? Kenkii ei löytynyt.

Tyttö on surullinen. Flunssa iskenyt. Ei haluis mennä kouluun. Sanoin et katotaan päivä kerrallaan.

Kävin sit ostamassa sen sokerilääkkeen. Pelkään kyl ottaa sitä, jos sokerit tippuu valtavasti. Kaipa se lääkäri tietää mitä mulle antaa...