Hei, Saloka!☺️❤️☺️

Myötäelän tuskassasi! Toivottavasti siitä uudesta lääkkeestä on apua! Minkälainen sun ensi viikko on? Saatko rauhassa aloitella lääkkeen kanssa? Tyttö on ilmeisesti sinulla...? Toivottavasti siitä uudesta lääkkeestä ei tule pahoja aloitusoireita!

Olet tosi väsynyt, ja ilmeisesti tosi väsynyt myös tilanteeseesi. Enkä sitä ihmettele. Mukavaa kuitenkin, kun jaksat käydä päivittämssä asioitasi ja pohtimassa, mitä sinulle kuuluu. Luen viestisi aina, ja toivon, että voisin sinua auttaa muutenkin kuin tänne kirjoittamalla.

Toivon sinulle voimia. Toivottavasti viikonloppu suo sinulle sen, mitä toivot! Voimia!😍

arka , Mä en o temee ottanut varmaan 3 päivään tai ylikin. Silloin yks päivä miettisin, jos otan, mut en sit ottanut. Ei tosin ole levollista oloa, mut ei ahdistakaan niin paljon. On jotenkin ennemmin sekava olotila.

Jardin Prive , Tyttö tulee vissiin su kotiin taas. Hän ei mee millään isovanhemmille. ENsi viikko on suht tiukka. Ti ja to pitäis polille mennä. To alkaa se kässäryhmä. Pelkään aloittaa sitä lääkettä ja ainakin nyt kun en saa tietää mitä se sisältää. Pelkään niin pirusti niitä sivuoireita, yhtä paljon kun ruokaakin pelkään.
Yritän täällä kirjoittaa, vaikka joskus tyhmältä kuulostaakin. Ei mun elämässä tapahu mitään erikoista. En matkustele enkä tapaile ihmisii. Olen vaan kotona käsitöitä tekevä ja teeholisti.

Olen tosiaan väsynyt, niin väsy että isäkin sano tänään ennen ku lähti että ole ihmisiksi. En ajatellut mennä mihinkään tällä vkl:na, vaikka valvoisin koko vkl:n.

Kuulen vähää välii erinlaisii ääniä. Sellaisii tuttuja. Muiden äänien läpi kuuluu heikosti ainakin ihan ku joku laittais toises huonees tietsikan päälle, eli se alku piipitys. SIt tos luulin kun puhelinta pläräsin, että olen soittanut johonkin, että joku puhuu mulle. NÄ äänet on ihan erinlaisia mitä ennen on ollut.

Pitäis peruu oma osallistuma tytön vanhempainiltaan. En voi mennä sinne. Siellä on liikaa ihmisii. Siihen ei auta ku kaks temee ja sit olen jo kanttu vei. Saan varmaan muuta kautta tietää sit niistä asioista.

Sain nukuttuu peräti n. 30 min. Heräsin siihen kun täällä oli sähköt poikki. Sit aloin laittaa tai tutkii. Lopulta tuli sähköt päälle (koko tämä kaupungin osa pimeenä), mut mun elektroniikka telkkaris ei oikee tykännyt katkoksesta tai ainakaan siitä että on väärin sammutettu. Onneks lopulta kiromisen ja ihmettelyn jälkeen älysin et mullahan on telkkaris myös booksi. Nyt jo onneks toi modeemi toimii jo. Äiti jo ehotti että menisin sinne.

Sain noi sukat naruja vaille valmiiksi. Ne on pääteltykin jo. Saan illemmalla ottaa seuraavat sukat käteeni. Pitäisi jostain löytää mun kamera va. SIt on ne tennarikassikin jossain, ja pitäisi siskonpojan tennarit koota valmiiksi.

Oon va NIIN väsy. Halu olisi nukkua, mut luonto ei anna nukkua. Kova kuri etten saa nukkua. Ei kukaan varmaan ymmärrä tätä, joten en viitti enempää kirjoittaa. Ymmärretään mut sitten väärin. Olis mulla lääkettä, mut luonto ei anna periksi ottaa. Nyt suunnittelen vielä valvomani koko ensi yön aamuun asti. Mulle tulee tälläisii ihme ideoita ja sit innostun niistä ja haluan kokeilla.

Tänään tarvii suihkus käydä. Jos kattois noita kisoja ja sit menis suihkuun ja sen jälkeen söis ja ottais illaks.

2 tuntia unta takana. tarviinko enää enempää. herkäks oon tullu, äänet pelottaa ja ahdistaa.

eilen sain 2t sukat neulottuu, yöllä aloitin uudet taas.

Hei Saloka!
Taistellaan. Minä sain eilen vähän olutta ja illalla kaksi Oxaminia, toivoin että saisin nukuttua paremmin mutta oli aika vaikeaa. Eilen käytiin katsomassa miehen tätiä joka ei saa putkea poikki. Minuun koski kun sanoi että tekinhän elätte yhteiskunnan varoilla. Ei tarkoittanut sillä varmaan mitään pahaa mutta vaikeaa oli. Serkku soitti illalla ja puhuttiin tuskasta ja hänkin sanoi että asioita on vaikea unohtaa, miehen ja veljen itsemurhaa ja muuta, aikoo mennä terveyskeskukseen ja hakea eläkettä. Toivon niin kovasti että elämä helpottuisi ja pakkoajatukset ja tuskat lievenisivät. Eilen tuntui helpottavalta ottaa neljä olutta ja oli vähän helpompi lukeakin. Serkku sanoi että soittaa hänelle aina kun on paha olo. Päivät ovat niin pitkiä, rukoilen lisää voimia.

kiitos arka kun jaksoit kirjoittaa.

Tuttu tuli tänne, kun mulla on niin ihmeellinen olo. Olen ku poissa oleva. ihan kun olisin ulkopuolinen. Epätodellinen olo. Käytiin kaupasta ostamassa tarvikkeita. Paljon tuli ostettuu. Nyt saa syä ainakin. Laitoimme perunoita ja porkkanoita uuniin ruuaksi. Lisään pitzasuikaleitaa lopuksi. Paistamme kaupan pullaa iltapalaksi. jälkiruuaksi on jätskii.

Äiti käskee menee nukkumaan ja laittaa kello soittaa. Hän ei ymmärrä, eikä ketään muukaan. Itse aiheutan tämän olotilan. Kontroloin liikaa itteäni ja nyt kärsin siitä. Kun en voi ruokaa kotroloida.

Paino nousee, ainakin tuntuu siltä. TUnnen itteni läskiksi. Olo on kaamee ja huono.

Kerroin tutulle eilisistä ns. harhoista. Mun oli pakko. Sanoin että pelkään, jos tyttö on täällä ja pamahan kunnolla psykoosiin. Olen jättänyt iltalääkkeet ja aamulääkkeet ottamatta, kun olen eilen juonut ja läpi yön ja aamun. Mulla oli 4 siideriä. En ole syönyt mitään tänään, ei tee mieli. Jääkaapissa on pitsaa ja pilttii ja ruoka tulossa, silti ei tee mieli.

TUttu kehu eilen tehtyjä sukkia. On kiva kun joku arvostaa. Se antaa voimia jatkaa, vaikka kuinka olisi paha olla.

En tiä miten pääsen tästä suosta eroon. EN halua ottaa nukahtamislääkettä. Sitten en voi kontroloida enää itteäni. En halua mennä nukkuu, vaikka olisin väsynyt. Taistelen tällä hetkellä kaikkia vastaa.

Mut juu. Ei oikee ajatus kulje. Illalla taitaa olla taas bileet jossain, nyt jo musa soi.

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

En ole ehtinyt sinullekaan kirjoittaa. Vähän edes nyt...

Mulla väsymys aiheuttaa dissosiaatio-häiriätä. Asiat, paikat aika...ym vääristyvät. Se on vähän pelottavaa, muttei vaarallista. Sinulla noita oireita on ymmärtääkseni enmmän.

Mua väsyttää. Illalla en jaksanut katsoa elokuvaa loppuun. Pyysin miestä tallentaamaan lopun, niin saan sen sitten joskus nähdä.

Tänään on ompelukurssin toinen - ja viimeinen - päivä. Olisin jatkanut pitempään. Oletin saavani tehtyä useamman työn, muta vähiin jää. Jotenkin harmittaa, vaikka jotain uutta sentään oppii.

Tyttö heräilee, joten lopetan nyt. Voimia!

jp Kiitos kun kirjoitit.Miten viiminen ompelupäivä meni? Mua jännittää se torstainen kässäjuttu. Miten jaksan siellä käydä ja missä arvossa mua pidetään ja opinko jotain uutta ym ym.

Väsy on näköjään siinä mallilla että nukutaan vaikka seisovalteen. Silti on hiukan toi kello sekaisin. Nytkin luulin että kello lähenee jo puolta päivää. Mut kaipa se tässä jotenkin menee. Nukutaan sitten koko ajan.

Tyttö tulee varmaan tänään kotio. Saa nähä miten jaksan. Sanoin sille että mietin että onko hänen turvallisempi olla isovanhemmilla kun kotona tällä hetkellä. Mitä jos en jaksa herätä aamulla ajoissa?

TÄnään on ruuaksi varmaan pastaa ja siihen jotain. Tosin en tällä hetkellä jaksa ees sitä ajatella.

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

Kiitos kysymästä, kurssi oli mukava. Tykkäsin, kun menin sinne.

Tyttö oli vielä mun luona kun tulin kotiin. Söi ja pelaili vielä, ja lähti sitten kotiin. Siitä alkoi mun tuska. Tyttö lopulta mulla, ja mä en ole edes kotona, vaan jollain kurssilla koko päivän. Siitähän se "riemu repes" mun elämässä. Tuntuu, etten halua enää elää. Kai tämä on syyllisyyttä ja pettymystä.

Ja mun äidin ohje, kun soitinja keroin tunteistani tytön lähdön suhteen, "älä ajattele" , eihän tuo mitään". Sanoin sille, että sulla lapset on olleet koko ajan, mulla ei. Vähän hiljeni, mutta tajusiko, en tiedä... Tosi paljon auttoi...🙄

Syömiset päin honkii. Noukin kaapista ja pöydältä mitä löydän, kun en jaksa alkaa tekee mitään.

KÄytiin isossa kaupassa tytön kanssa. Raskas reissu, mut selvisin. Farkkuja ei löydetty, mut lökärit tyttö sai. HÄn sai myös muutkin mitä tarvis, vaikka ei ihan sellaisia ollut mitä oli ajatellut.
Ite ostin 2 paitaa itelleni ja saa nähä miten käy kun kokeilen.

Jotenkin on voittaja olo, nukuin viime yönnä pitkästä aikaa. EN tiä tunteja, mutta olin sängyssä vielä 12.34. Mut silti oikeastaan olen voimaton, läski ja kaikkea muuta.

Huomenna on hoitajan aika taas. Ei millään jaksais, Mut pakko sinne on mennä. Torstaina on ryhmä sitten ekaa kertaa.

Sanoin äitille tänään, etten o temee ottanut sen jälkeen ku lopetin sen. Et kerran on ollut sellainen fiilis että olis voinu ottaa, mut en ottanut. Äiti sano että parempi ettei ota, ku niihin jää koukkuun helpolla.

En sellai ole masentuneen oloinen tällä hetkellä. Sisimmssä olen masentunut ja siellä on epätoivoo. Mut tässä päälikuoressa ei taas ole mitään. Olen kyl aika väsy ja yritän tässä pari tuntii olla ja valvoo, ennen ku tyttö menee nukkuu. Pitää valvoo sen läksyjen tekookin.

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

Mukava kuulla sinusta. Onneksi olet saanut nukuttua, vaikka se ei ratkaisekaan kaikkea.

Mun on nyt vaikeampi olla. Mä otin taas illalla pienen yliannostuksen. Tiedän, ettei siinä ole mitään järkeä! Mutta teen sen silti. En ketään kehoita samaan. Ei tässä ole järkeä!

On hienoa, kun olet saanut lopetetteua Temstan oikeataan ihan kokonaa! Onnittelut sinulle!🌻🙂🌻 Mä aloin tänään vähentämään Temestaa, joka menee vieroitusoireisiin. Otin nyt neljäosa tabletin verran vähemmän kuin tähän asti. Jos tulee viekkareita, otan sitten sen neljäsosan. tarvittavana sitä menee vaihtelevasti, joskus enemmän, joskus ei laisinkaan.

Onko se sun sairaalajakso nyt torpattu kokonaan? Menet johonkin ryhmään. Saanko kysyä, mikä ryhmä se on?

Mulla on lista tälle päivälle: Käy käsityöpiirissä, käy IKEAssa, käy kapassa, käy apteekissa, siivoa, ompele... Kaikkea en tänään ehdi. En tiedä, mikä olisi tähdellisintä.😐

Voimia sinun päivääsi!

haluan hiljaisuutta ja rauhallisuutta...

tyttö tee lähtöö kouluun ja mä tapan aikaani. hermostuttaa men hoitajalle. mut kai sinne on sit pakko men.

yö meni ihan ok, kuhan ekana matti tuli käymään.

JP, ei ne enää osastosta puhele. HOitaja sano tänään että pidetään lähempänä tapaamisii, kun se sairaalajakso oli ehkä niin traumaattinen. Sanoin ettei ollu, mut turha mun on sanoo mitään. Onneks ensi viikolla ei tarvi mennä kun vasta seuraavalla.
Hoitaja pisti mut yhteen kässäryhmään. Siellä tehään omia kässäjuttuja. Mulla on valinnan vaikeus, minkä työn otan. Se on torstaisin iltapäivällä. Jännittää mennä sinne. Mietin, otanko temen silloin ennen lähtöö tai siellä tai otanko ollenkaan.

...
Mulla on vieläkin maha tai suolissto oireilee. Kumpa oisin tajunnu ajoissa että ei toi kestä tomaattii.Nyt saa sitten kärsii.

Hoitaja sano et ne perjantain harhat (?) olisi kuulemma ollu naapurin puhelimen hälytysääniä. Se hoitaja lyttää aina kaikki. Kerroin sille että olen aika sekava välillä. EN muista asioita. Sit tuli mieleen, olenko aamulla muistanut tyttöäni herättää, vai nukkuuko se kotona vielä. Oli ihan aamufiilis. Sit kun yritin ja yritin muistaa, muistin että tyttö peilas itteään olohuoneen peilissä ja esitteli uutta paitaansa, eli kyl se kouluun lähti. Mulla on huonompi muisti, mitä muistisairaalalla isälläni. KOska mä oon niin sekaisin etten osaa kotiin tulla tai en tiä nimeäni. EN tiä mistä tä sekavuus johtuu, enkä uskalla lääkäriin ottaa yhteyttä. Onko tä olanzapiinin syytä tai escitalopramin. Tai olenko sit niin masentunut että muisti pätkii ja muutenkin kaikki on ihan sumussa. Pitäisikö mun alkaa kuurina vetää temee.

Jotenki va tuntuu siltä että hoitaja ei välitä mistään mitään. Se luulee että osastojakso olisi ollut mulle traumaa. ja hanhen paskat.

Söin tossa muutaman viipaleen leipää. Teetäkin ois.

Sisko yrittää saada mua mökille. Ei mulla ole mökkifiilistä. Haluaisin olla kotona vaan. TÄ tuntuu turvallisemmalta tällä hetkellä. TÄällä on kaikki. Mökki tuntuu vieraalta. Jos siellä olisi oma huone niin sit, mut sisko valtaa senkin ainoan huoneen yläkerrasta.

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

Onpa sulla hono tuuri hoitajan suhteen. Ei tunnu ymmärtävän sun hätääsi ja huonoa vointiasi. Mikä siinä osastohoidossa sitten olisi ollut niin traumaattista, en ymärrrä?

Toivottavasti se kässsäryhmä on mukava. Olin sellaisessa mukana aika kauan ennen kuin muutin pois ja vähensivät siellä väkeä. Mutta tykkäsin kaikkinensa käydä siellä. Ja on sieltä jäänyt yksi ystäväkin, vaikka olen paikkakuntaa vaihtanut. Viestittelemme päivittäin. Se tuntuu kivalta!

Taidan ymmärtää ihan hyvin tuon mökkiasian, ettet sinne olisi mielelläsi lähdössä. selviydyt nyt juuri ja juuri kotona. Minkälaista se olisi mökillä? Voisihan se olla mukavaakin, mutta kun ei sitä etukäteen tiedä.

Hyvä, kun olet saanut syötyä jotain. Jo pari leipäpalaa taitaa olla sinulle paljon! Voimia! Olet ajatuksissani!😍

Kiitos JP sanoistasi.

Aloitin sit sen ryhmän. Eka kerta ei menny ihan ni ku olis halunnu. Olis pitänyt ottaa temee, mut muistin vasta bussissa sen.
Tarkkailin ja vertailin toisia itteeni. Seurasin yhtä ryhmäläistä, joka oli erinlainen. Pelkäsin ja ahdistuin.
Lopulta ryhmän jälkeen palkitsin itteni hesen ruualla.
En pystynyt oikee tekee ite ees kässäjuttujakaan. Käteni jotenkin ihmeellisesti alko heti kipeytyy. EI se täällä kotona vaa. Tais olla somaattista kipua.

Polille mennessä näin lääkärin. Hän soittaa mulle 2 viikon päästä. Sanoi että annan ristisiitaisia juttuja. Olin naurava ja sellainen siinä. Todellisuussa sisälläni ahdisti ja olin täysin hermona.

Mä en tiä mitä tekisin tälle sekavuudelle. Meinasin missata pysääkin mennessä polille. Hetken päästä en ehkä muista mitään mitä on tapahtunut. Olenko sit liian masentunut jo. Onko tuolla pääkopassa joku pahasti vialla.

Sain siskonpojan synttärilahjan kokonaan valmiiksi. Huomenna kuvaan ja ehkä laitan tännekkin ja sitten paketoin.

Tänään ruuaksi heseltä ja tytöllä pitsaa. Huomenna pitäisi possun suikaleista tehä ruokaa. Ajatus olisi ne laittaa vuokaan, joukkoon perunoita ja ehkä joku kasvispussi (säilyyko ne hyvänä uunissa?) ja jotain mausteita (?) ja tietenkin lientä. Siitä tulisi ns. jonkinlainen pata uunissa sitten. Syön vissiin sen yksin.

Siitä mökkijutusta ei tiä mitään. Eh haluais mennä sinne näin sekavana. En kumminkaan nauti siitä, kun oon koko ajan tuli hännän alla. Maha oireilee edelleen.
Ajattelin jos vkl:na ottaisin nukahtamislääkkeen ja yrittäisin nukkua ja nukkua. Ottaa sellai, etten tekis mitään. Mökillä se ei onnistu.