alan menee heikommaksi ja eikommaksi. Yritän silti kovasti, mutta ei ole voimia mihinkään. En jaksa hakee ja lämmittää ees ruokaa itelleni, saati ottaa juotavaa.

Juttelin siskon kanssa faces. Ei siinä tullu juurta eikä jaarta aikaan. Äitille laitoin viestii, pitäiskö mennä päikkyyn. Tiedän että äiti sanoo ettei. Mä en vaan jaksa enää kauhiasti puhua, seistä tai istua. Olen ihan lamaantunut. Helpompaa olisi lanssi tilata ja antaa heidän tehä päätös musta, mut yksin en uskalla sitä päätöstä tehä.

Äiti ehottaa kauppaan, mut pelkkä keittiöön kävely on jo raskasta. Alkaa päässä heittää ja tuntuuu että kohta jalat pettää.

Yritän hymyillä, mut silmät painuu kii ja suupielet roikkuu alaspäin. Haluaisin vaan nukkua ja nukkua.

Takamus on verillä ja sattuu. Oon sitä yrittänyt rasvata joka käynnillä, joka tekee tosi kipeetä.

Saa nähä mihin tämä ilta tuo tullessaan....

sain käytyy suihkussa, plussaa mulle. Sen jälkeen en jaksanukaan pukee va menin suoraan sänkyyn peiton alle nukkumaan. Nukuin hiukan alle tunnin. En ole kuullu et ukkostikaan.
Nyt heti söin ruuan, ku voimia on hiukan ees. Salaatti on vielä syömättä.

Ei tästä oikee tunnu mitään tulevan. En oikee tiä mihin soittaa ja mitä sanoa.

Tyttö toi soijamaitoo, jos yrittäisin jaksaa tehä aamuisin smoothieta sit. Leipääkin tuli. Jotenkin tuli kaikkea niin paljon, enkä ehi niitä ikin syömään. Nyt jo olen ihan täynnä, ku ton ruuanlopun söin.

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

On varmaan aika pelottavaa olla noin heikoilla... Kerro, miten olet selvinnyt.

JP ☺️❤️☺️

Yö meni ihan ok. Heräsin aamulla aikaisin taas ja illalla valvoskelin. Ihan normi settii. Aamulla jaksoin tehä kässätöitä, kantapäitä pariin sukkaan. Sit iski väsy. Nukuin ja nukuin. En oikee tienyt mitä kello oli. Isäkin kävi ja jotain jaksoin puhella, mut en muista mitä. Nukuin enemmän. Sit kun heräsin, menin teetä lämmittää ja otin taas temestan. Sitten vasta katoin kelloo. Ei h*****. No ei sitä tekemättömäksi saa enää. Nyt yritän olla hereillä niin kauan ku mahollista.
RUoka ei maita. EI jaksa syä ees, saati niellä. Limppaa join eiliset loput tossa ja se oli jo tuskaa niellä.

Olen vaan niin väsynyt. Ihan loppu. Nukkuisin monta viikkoa, jos mahollista.

EN tiä onko mun paikka kotona. Yritän saada tukea äitiltä, mut en saa. Tukea siinä, jos tarvis mennä vaikka päikkyyn kattelee missä mennään. Pelkään tehä yksin päätöksii. Ottaa se vastuu tällä hetkellä. En pystynyt ees soneran miehelle kertoo haluanko että kanaviani vaihdetaan boksista. Haluaisin vaan nukkua.

TÄytyy kattoo, ku äiti pääsee töistä, jos se soittaa, ni mitä mulle tehään.

TOi takamuksen kirvely ja sattuminen ei auta yhtään asiaa. Vaikka kuin putsaan ja rasvaan, ei auta.

Hei Saloka!
Onneksi sullaon tyttö joka pitää elämässä kiinni ja tietysti vanhempasikin. Sairaalassaei tahdo parantua, ainakaan psykiatrisilla osastoilla kun siellä ei oikeastaan mitään hoitoa ole. Ovat vaan säilytyspaikkoja. Toivottavasti jaksat kotona taiolisiko päiväsairaala hyvä?. Ota yhteyyttä lääkäriisi vaikka olet ilmeisesti aika vasta häntä tavannut. Hienoa kun sait sen Temestan.

Arka, sain mä siellä ainakin pois ajatukset tästä arjesta. Tuli semmoinen rytmi koska mennä nukkumaan ja jne.

...
Kello on puol 6 ja mä oon maksanut laskutkin jo. EI mitään tietoo nukkumisesta. Äiti "uhkailee" että mentäis isoille kaupoille tänään. Saa nähä miten jaksan. Ekan kerran kotiin tulon jälkeen. Haluaisin ottaa vaan temestaa ja saada sen takii itteni uneen muutamaksi tunniksi. En vieläkään ota niin paljoo ku lääkäri määräs. Otan puolet vaan.

Tyttö lähtee illalla tätinsä, serkkunsa ja isoisänsä kanssa vkl mökille. Lähtisin mukaan, jollei isä menis mukaan. En oikee pysty hänen kanssa olee. Äiti jää mua tänne vissiin vahtii. Haluaisin et äiti menis jo omaan kämppään yöksi, mut taas eilen tuli pussien ja kassien kanssa tänne. Olenko sit niin huonossa kunnossa, ettei mua voi yksin pitää. Tosin näin saan olla iidan elämässä, kun täällä on toinen aikuinen.

RUokaa, ruokaa pitäisi ajatella, mut ei tee yhtikäs mieli. Puhelin piippailee milloin mistäkin ruokailuhetkestä päivän mittaaan. Mä yritän vaan saada vähän ruokaa kurkusta alas ja salaattia. Eilen illalla söin pullaa kyl. Ei tästäkään mitään tuu. Mut tällä mennään. Pitää vaan muistaa jua.

Olen va liian väsy toimimaan selkeesti. Pelkään psykoosia. Eilenkin täällä oli palaneen hajua ja muita hajuja. Onneksi isä ja äitiki haisti samaa. Sanoin äitille että pelkäsin oliko todellista ees. Ehkä psykoosi voi kehittyy unettomuudesta ja väsymyksestäkin. Pitäisi joku päivä jaksaa tehä se lääkelistakin.

Eilen illalla oli hiukan siedettää hetki ja jaksoin neuloa hiukan enemmän sukkaa. Nyt molemmis on kantapää ja toisessa sukassa on jo enemmän edetty. Teen pikku hiljaa eteenpäin.
Pitäis jaksaa ne tossut ettii ja koota nekin. EI va oikee inspii alkaa niitä ettii.

Taidan laittaa musan päälle ja yrittää nukkua hiukan....

Hei Saloka!
Toki ymmärrän jos sairaala auttoi sinua, anna anteeksi kun toin esille noin kärkeviä mielipiteitä vaan omalta kannaltani katsottuna. Minusta tuntuu että on hyyvä että äitisi on luonasi. Ja se että sulla on Temestaa. Mulla tyttö on poikaystävänsä kanssa menossa festareille. Tänään on kauppareissu, ruuanlaittoa ei ole kun on roiskeläpät kaapissa. Yritä syödä jotain ja haluan antaa sinulle tiukan virtuaalihalin!

Kiitos Arka.

Tein pienen lenkin tänään.Käveltiin tytön kanssa mun vanhemmille tohon hiukan matkan päähän ja sieltä menin ääitin kans kauppaan ja kävelin yksin kotiin. Sanoin matkalla äitille että heikottaa ja on muutenkin omituinen tunne. Koko ajan pidettiin ni, et tiedettiin missä liikun. Piippuun sain itteni ja kotiin kun tulin, otin temestan että saan kohta levätä ja ehkä nukahtaa.

Äiti ja isä oli aamusta käyny kaupassa ostamassa mulle hiukan lihaa ja pottuja. Yritämme ostaa helppoja ja maukkaita ruoka-aineita, että saisin helposti tehtyy ruokaa itelleni. Nyt mulla on lihaa, broilerii, makkaraa, pottuja, porkkanaa, bataattia ym ym. Ei pitäis nälkä tulla.

Söin tossa äskön 2 ruokapilttii. Olen niin himoinnut niitä. Nyt mahassa on omituinen tunne.

Yritämme kaikin keinoin saada toi mun takalisto kuntoon. TÄnään join vikat kolat ja katotaan polttaako se sitä. Kosteuspyyhkeet eikä rasvaus auta yhtikäs. Vessareissut on yhtä tuskaa, eikä paljoo ole hauskaa mennä sinne. Sanoin äitille et jos su on vielä, ni sitten ma soitan tk:hon. Äiti tuo vissiin jotain sinkkivoidetta, kun olen nyt käyttänyt sinkkispreitä.

yö meni harakoille. Heräsin muutaman tunnin päästä jo. Maksoin laskut klo 5 jo. Sit onneks sain puolisen tuntii levättyy. En tiä mitä voisin tämän unettomuuden kanssa enää tehä. Hulluksi tuun kohta. Onneks ei enää ahista. Se tässä vielä puuttuis. EIlen jaksoin jopa kässätöitäkin tehä aika pitkän aikaa.

Hei Saloka!
Voi kun oon onnellinen tosta sun Temestasta kun se auttaa sua rentoutumaan ja lepäämään. Voi kun takamuskin tulisikuntoon, kipu on varmaan inhottavaa. Minä ensi tiistaina menen apteekkiin kysymään josko saisin Oxaminin. Olutta oli eilen ja tänäänkin tulossa. Helpottaa ja antaa elämänhalua.

oon ihan kännis, ilman alkoholii. Joudun kävelee seinistä pitäen kiinni. Kroppa on ihan väsynyt. Olen taas yöllä nukkunut hyvin vähän. Uni jää vaan pois.

Soitin jos tuttu tulis, niin tehtäis bataattisosekeittoa kanalla, mut en tiä tuleeko. Muuten olen kotona va yksin.

Otin aamusta 2 temestaa...

Arka, en mä tiä paljonko se auttaa. Nukun lääkkeen jälkeen 30-60 minuuttia jossain vaiheessa ja yöllä jokusen tunnin. Ahdistaa silti vähän koko ajan ja päässä se helvetti on jyllännyt. Nyt täytyy vaan oottaa muutama tunnin että saa uuden lääkesatsin ottaa.

Olen äitilt kysynyt, olenko päivystyskunnossa. Kukaan ei ymmärrä miltä musta tuntuu sisällä. Itkisin, jos pystyisin. En pysty syömään, kun en jaksa sitä valmistaa. Makaan sohvalla vaan ja katon telkkaa, josta en muista paljoo mitään. Tyhjennän tasaisin väliajoin itteäni ja itken melkein sielläkin kivusta. ELämän halu on täysin kadoksissa. Näen kaiken mustana vaalean verhon takaa. Haluaisin koko ajan ottaa kaikki noi temestat. Haluaisin polttaa kämpän, ettei tänne jäis mitään enää. Haluaisin luopua kaikesta. TÄ on tätä sairaan ajatusmaailmaa. vessaan ku menen, katon aina keittiön ikkunasta, onko lanssi siellä. Ite en soita.

Parin tunnin päästä äiti tulee tänne taas mua vahtii. Vahtii varmaan että otan lääkkeet ja muka syön. Jotain se sano että teemme sitten huomiseksi ruuan valmiiksi. EN tiä. En kyl yhtään jaksais siihen duuniin alkaa.

Ehkä on parempi laittaaa va silmät ki ja yrittää nukkuu. Jos sitten sais hiukan elämästä kii taas....

Hei Saloka
Vaikeaa on. Olen lukenut Pirkko Jalovaarn kirjaa. Onko sinulla tapana rukoilla Saloka. Voisitko rukoilla puolestani? Kirjoitin Pirkko Jalovaaralle kirjeen. Onko sinulla elämänhalua? Minulla ei ole. Tytär tulee tänään kotiin. Mies nukkuu vielä. Saamme kai tänään auton lainaksi.

En mä enää o rukoillut. Lopetin sen siihen kun mu annetiin joka päivä hakaa ja sukulaise lähtivät. Elämänhalua mulla ei oikee enää ole. Kuhan menen tässä jotenkin eteenpäin.

...
SOitin tossa isälle ja kysyin, pitäisikö illalla mennä päikkyyn. Hä sano että ottaisin rennosti nyt ni kauan ku he tulevat. Nukkuisin ja kattoisin telkkaa. enhän mä muuta ole tehnykään ja suihkussa ku jaksoin käydä, ni menin suoraan sänkyyn nukkumaan.
En syö enää oikee. Eilen 2 makkaraa koko päivän ja tänään tossa otin muutaman leikkeleen. Yritän jua sit senkin eest.

Haluaisin et isä tekisi päätöksen että mun tarvii lähtee, kun ite pelkään niin paljon. Äiti on ollut koko vkl sitä mieltiä etteä ei tosiaan. MÄ en vaan jaksa enää. En jaksa ejetella, en toimia, en mitään muutakaan. Telkkari pyöörii taustalla, mut en jaksa kattoo. Olenko sit tosi masentunut nyt. Harhoja ei pitäisi olla muuta ku se, että pelkään jokaisen ottavan mun tytön multa pois.

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

Miten tämä loppupäivä on mennyt? On varmaan hankalaa, kun tiedät tarvitsevasi päivystystä ja sairaalaa, muttet pysty tekemään itse siitä päätöstä. Eivätkä vanhempasi ymmärrä tehdä sitä sinun puolestasi. Olen pahoillani vuoksesi. Voi kun asiat menisivät parempaan suuntaan!

Mulla itselläni tämä päivä on mennyt ihan hyvin. Yleensä iltaisinhan mä alan voida huonommin. Saa nähdä, miten tänään käy.

Uskon, että sinä kyllä tästä vielä selviät, mutta tarvitsisit nyt apua. Jos olisin siellä, veisin sinut heti vaikka taksilla päivystykseen ja tuppautuisin lääkärin vastaanotolle kanssasi... Usko, että olet ajatuksissani ja toivon sinulle hyvää!😍

Hei Saloka!
Onko sulla IM-ajatuksia? Mulla on.