Taistelu im:ää vastaan.
Mitkä on hyviä keinoja välttää im-ajatukset, puhumattakaan teoista? Miten selvitä arjessa näitten ajatusten kanssa ja miten välttää joutumasta ojasta allikkoon? Olisi hyvä kuulla kokemuksia, että miten pärjäätte im-ajatuksien kanssa? Ja miten päästä elämässä eteenpäin vaikka välillä on sellaisia? Perustin tämän ryhmän, koska itseäni vaivaa usein kyseiset ajatukset. Ja haluaisin kuulla että miten muilla asiat? Hallitsevatko ne teidän elämää?
On tämä elämä outoa, kun suurimmaksi osaksi tämä on vain murhetta. Liikaa sitä todellakin murehtii koko ajan. Ihmissuhteiden takia yms.
Kuitenkin tärkeintä on vain selviäminen. Että tavallaan sellaisilla asioilla kuin suru tai ilo, ei ole mitään merkitystä, koska niinhän meille koulussakin opetetaan että ihmisellä on se selviytymisvaisto ja koko elämän tarkoitus on vain hengissä selviäminen.
Että tavallaan sillä miten ihminen kokee asiat, ei ole mitään merkitystä, koska vain kehon kunnossa pito on tärkeää. Eipä sille toisaalta mitään voi, että ihmisen elämä nyt sitten on tällaista. Se on vaan fakta että tällaista se on.
Että millään uskonnolla tai muulla ei ole mitään merkitystä, koska ne ei auta ihmistä pysymään hengissä.
Että ihminen on vain geenien muokkaama olio, jolla ei maailmankaikkeuden näkökulmasta ole mitään merkitystä...
Se ottaa juuri eniten päähän, että tavallaan ei millään uskomusjärjestelmällä ole mitään väliä.
Että pitkään ihmisen historiassa kysyttiin että mikä on elämän tarkoitus ja nyt on saatu vastaus. Että elämän tarkoitus on vain selvitä hengissä. Että tuhansia vuosia oli uskontoja ja filosofioita, jotka kaikki pohti että mikä ihme se tarkoitus voi olla ja nyt se on selvinnyt... Ja siihen pitää vain tyytyä...
Moi.
Ihminen ja kaikki oliot on geenien muokkaamia evoluutiossa. Puissa on 50% samoja soluja kuin ihmisessä, nisäkkäissä vaikka peurassa samoja soluja on 90%...me ihmiset ei perus rakenteelta siis soluilta erota muusta "luomakunnasta". Ollaanko me luomakunnan kruunu, tuskin...typeryydessä ja tuhoamisvimmassa, ehkä?
Jos korona lukuja vertaa ruotsin, kanadan, tai yhdysvaltojen kesken...suomi on onnistunut korona politiikassa loistavasti...edellinen voisi olla pääuutinen vaikka 5-päivää viikossa. Positiiviset uutiset ei ilmeisesti myy? Uutiset on markkinatalouden alaisia...ei todellisuuden sinänsä.
Ensin pitää pystyä selviämään hengissä itse...sen jälkeen voi auttaa muita selviään...ja miettimään miten seuraava sukupolvi selviää tän tunkion keskellä...edellinen on jo aika kristillinen juttu jos ajattelee sen niin.
Ihminen ja kaikki oliot on geenien muokkaamia evoluutiossa. Puissa on 50% samoja soluja kuin ihmisessä, nisäkkäissä vaikka peurassa samoja soluja on 90%...me ihmiset ei perus rakenteelta siis soluilta erota muusta "luomakunnasta". Ollaanko me luomakunnan kruunu, tuskin...typeryydessä ja tuhoamisvimmassa, ehkä?
Jos korona lukuja vertaa ruotsin, kanadan, tai yhdysvaltojen kesken...suomi on onnistunut korona politiikassa loistavasti...edellinen voisi olla pääuutinen vaikka 5-päivää viikossa. Positiiviset uutiset ei ilmeisesti myy? Uutiset on markkinatalouden alaisia...ei todellisuuden sinänsä.Ensin pitää pystyä selviämään hengissä itse...sen jälkeen voi auttaa muita selviään...ja miettimään miten seuraava sukupolvi selviää tän tunkion keskellä...edellinen on jo aika kristillinen juttu jos ajattelee sen niin.
Niin. Luonnonolioita ollaan. Ja silti osa ihmiskunnasta ajattelee, että luonnolla ei ole mitään väliä. Toisaalta kun ihmistä ajaa se selviytymisvaisto niin sen takia ihmiset ei niin paljoa välitä luonnosta. Luulen että se selviytymisvaisto on syypää luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Ja juuri ihmisten hyvän olon tunteen tavoittelu. Ja se että kaikkea pitäisi omistaa. Mutta ihminenhän tarvitsee lopulta vain muutamia asioita, mutta tämä nykytouhu on mennyt ihan överiksi.
Toisaalta kaikkihan me ihmisiä olemme ja kyllä sen tunnistaa itsestäkin että aika mukavuuden haluinen sitä on ja autolla tulee ajettua paljon. Ehkä Elon Musk sitten pelastaa luonnon, kun kerran hänellä on sitä rahaa vähän liikaakin. Itsellä vain sen verran rahaa, että hyvä kun bensaan riittää ja ruokaan.
Korona politiikka ollut muuten ihan hyvää, mutta rajoituksien takia monien mielenterveys on järkkynyt. Onneksi niitä rajoituksia nyt puretaan.
Mietin sitä että ihminen, joo, tuhoaa luonnon, mutta maailmassa ihmiset tuhoavat myös toinen toisiaan: fyysisesti tai henkisesti. Että ehkä ihmisten pitäisi ensiksi yrittää olla tuhoamatta saman lajin edustajia ja sitten pitäisi keskittyä luontoon, mutta kun aika alkaa käydä vähiin. On vähän pakko nyt keskittyä luontoon.
Ei kyllä ole helppoa olla osa tätä maailmaa. Kun teki sitten mitä tahansa niin se vaikuttaa aina johonkin, mutta kun ei sitä voi kotonakaan vain kyhjöttää. Ja sitten ihminen vanhenee kuitenkin koko ajan.
Ehkä se sitten on tärkeintä, että yrittää vain tulla joittenkin ihmisten kanssa toimeen, edes muutaman ja sitten vain elää elämää eteenpäin. Mutta kun ihmiset aukovat päätä niin usein. Että kun elämä on jo muutenkin vaikeaa ja sitten vielä on ihmisiä jotka ovat niin v-mäisiä, että ei auta muu kuin vastata samalla mitalla. Ei kenelläkään ole helppoa. Toiset vain sitten muuttavat tuskansa toisten haukkumiseksi ja kiusaamiseksi. He saavat siitä jotain mielihyvää kai. Aika sairasta kyllä. Mutta tällaisia me ihmiset kuitenkin olemme. Eipä sitä ole tavallaan saanut itse valita että millaiseen maailmaan syntyy. Ei ole voinut itse valita millaisia ihmisiä kohtaa. On vain selviydyttävä kivun ja tuskan keskellä... Näin se kai on...
Onko sulla HerKaramazov ollut viime aikoina synkkiä ajatuksia paljon? Mulla on ollut poikkeuksellisen paljon. Kun tietäis edes että mistä nämä johtuu? Ei ole nimittäin mitään selvää syytä näille.
Synkät ajatukset ovat saattaneet viime aikoina olla mielessä koko päivän ja jopa monta päivää putkeen. Pelkkää selviytymistaistelua tämä nyt on ollut.
Olen miettinyt välillä, että mitäpä jos joisi alkoholia? Varmaan kyllä ajatukset sen jälkeen olisi vielä synkempiä. Yksin olo ei kyllä tee hyvää.
Semmoisia ajatuksia tulee että pitäisi ruveta ryyppäämään ja rellestämään, mutta onneksi en niin ole tehnyt.
Tavallaan tuntuu siltä että on jonkinlaisessa vankilassa ja pitäisi päästä vapauteen. Että pitäisi tulla sellainen joku vapauttava tunne tai ajatus. Ajattelee jatkuvasti että pitäisi saada jokin euforinen olotila. Jokin sellainen melkein uskonnollinen kokemus pitäisi saada. Että tavallaan ei tarvitsisi kärsiä. Siis tulee mieleen sellainen joku että ns. sielu vapautuisi kahleista. Siis, jos käyttää uskonnollista termiä, että pääsisi johonkin taivaaseen. Siis sellaiseen taivaalliseen olotilaan. Vaikka tiedän että sellaiseen ei pääse...
Moi.
Mä ajattelen että primitiivissä oloissa esim. asuessa metsänkeskellä ihminen toimisi selviytymisvaiston ohjaamana, ja raiskaisi metsää/luontoa...mutta se onkin toisinpäin metsän keskellä asuja elää luonnon kanssa "käsikädessä" luonnon ehdoilla.
Kasvottomat raharikkaat lasisissa toimistoissaan tekee päätöksiä jättimäisistä kaivoshankkeista, aarniometsien kaadoista, jätteiden ohjaamisesta mereen. Eli mun käsityksen mukaan mitä kauemmas ihminen on eksynyt vaistoistaan sitä varmemmin hän tuhoaa ahneuden, vallanhimon, ja oman mitättömyyden sietämiseksi maapalloa.
Mehän ollaan ylitetty jo vuosikymmeniä sitten se kohta jolloin maapallo olisi ollut mahdollista pelastaa...edellinen ei vaan ole medialle kaupallista kirjoittaa et näin on päässyt käymään. Silti ihmiskuntana ja kaikkien elävien nimissä toivon lisäaikaa maapallolle.
Pitäisi ehkä ajatella niin että ei eroteltaisi ihmisiä lajina erillilleen luonnosta...samalla kun ihminen tuhoaa luontoa hän epäsuorasti tappaa muita ihmisiä...luonnon tuhoaminen heijastuu aina kaikkii olioihin maanpäällä. Erottelu on paholaisen mikroskooppi...en muista kuka tuon sanoi?
Joo on mulla synkkiä ajatuksia...öisin jos ei saa nukuttua...tai aamuisin kun saa silmät auki...tuntuu että kaikki kaatuu päälle...menneisyys ja tulevaisuus. Taas ollaan siinä tilanteessa että nykyhetkessä ei ahdistaisi, mutta mieli ei meinaa pysyä hetkessä...taas niitä hengitys harjoituksia. Lasken jokaisen hengityksen 1-5- ja uudestaan alusta.
Suoranaisia im ajatuksia ei o ollut vaikka masiivisia toivottomuuden tunteita/ahdistusta.
Mä tähtään paheiden kanssa keskitielle...en täysin askeetiseksi lähden, enkä lähde mihinkään rällästys linjaan.
Mulla ei ole haavetta täydellisestä asketismista...eikä "sokan irti repäisemisestä" mä oon kokeillut jo molempia ja ei edellisistä kumpikaan johtanut hyvään elämään.
Kohtuus...mutta jos tuntuu että täytyy murtautua ulos, ja ajattelee että alkoholi on se murtautuminen, niin alkoholilla "murtautuminen" ei o se juttu. Nimittäin siinä ehdollistuu alkoholiin...niin että alkoholia nauttineena uskaltaa murtautua ulos mielenkahleista.
Ehdotan että ajattelet ajatus leikin mitä sä tekisit kännissä...joka on se murtautuminen ulos. Sitten mietit miksi siihen murtautumiseen tarvitaan alkoholi? Oikeesti ihminen voi tehdä kaikki samat asiat ilman alkoholia jos vaan on rohkea myöntämään sen...rohkea tekeen ne jutut jotka haluaa, mutta ilman stimulanttia...ihminen nojaa ajatuksen tasolla että alkoholia nauttineena on helpompi olla, ja tehdä juttuja...edellinen on alkoholismin illuusio. Ihminen voi olla alkoholisti juomatta pisaraakaan...alkoholismi on musta-valkoinen ajattelutapa...ei pelkästään juopottelua aamusta iltaan.
Käsitätkö 89 mitä edellisellä tarkoitan?
- Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 9 kuukautta sitten. Syy: Korjaus
- Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 9 kuukautta sitten. Syy: Korjaus
Yksinäisyys on kyllä suurin ongelma elämässä. Mutta kun sitten jotkut ihmiset on niin v-mäisiä ettei jaksa niiden seurassakaan olla.
Sitten vielä naapurissa asuu alkoholisteja ja eilen illalla joku niistä tuli jotain selittämään pihassa. Sanoin että menen nyt kotiin ja kävelin mahdollisimman nopeasti ohi. On tuo viina vaan sitten hirveä aine. Tekee ihmisistä impulsiivisia ja väkivaltaisia. Ja niin monet sitä kittaa.
Soitan kyllä poliisit jos ne tulee vielä toisen kerran jotain selittämään. Putkaan vaan sellaiset. Viina on pahin huume, koska se on laillista.
- Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 9 kuukautta sitten. Syy: Korjailu
Mä ajattelen että primitiivissä oloissa esim. asuessa metsänkeskellä ihminen toimisi selviytymisvaiston ohjaamana, ja raiskaisi metsää/luontoa...mutta se onkin toisinpäin metsän keskellä asuja elää luonnon kanssa "käsikädessä" luonnon ehdoilla.
Kasvottomat raharikkaat lasisissa toimistoissaan tekee päätöksiä jättimäisistä kaivoshankkeista, aarniometsien kaadoista, jätteiden ohjaamisesta mereen. Eli mun käsityksen mukaan mitä kauemmas ihminen on eksynyt vaistoistaan sitä varmemmin hän tuhoaa ahneuden, vallanhimon, ja oman mitättömyyden sietämiseksi maapalloa.
Mehän ollaan ylitetty jo vuosikymmeniä sitten se kohta jolloin maapallo olisi ollut mahdollista pelastaa...edellinen ei vaan ole medialle kaupallista kirjoittaa et näin on päässyt käymään. Silti ihmiskuntana ja kaikkien elävien nimissä toivon lisäaikaa maapallolle.
Pitäisi ehkä ajatella niin että ei eroteltaisi ihmisiä lajina erillilleen luonnosta...samalla kun ihminen tuhoaa luontoa hän epäsuorasti tappaa muita ihmisiä...luonnon tuhoaminen heijastuu aina kaikkii olioihin maanpäällä. Erottelu on paholaisen mikroskooppi...en muista kuka tuon sanoi?
Joo on mulla synkkiä ajatuksia...öisin jos ei saa nukuttua...tai aamuisin kun saa silmät auki...tuntuu että kaikki kaatuu päälle...menneisyys ja tulevaisuus. Taas ollaan siinä tilanteessa että nykyhetkessä ei ahdistaisi, mutta mieli ei meinaa pysyä hetkessä...taas niitä hengitys harjoituksia. Lasken jokaisen hengityksen 1-5- ja uudestaan alusta.
Suoranaisia im ajatuksia ei o ollut vaikka masiivisia toivottomuuden tunteita/ahdistusta.
Mä tähtään paheiden kanssa keskitielle...en täysin askeetiseksi lähden, enkä lähde mihinkään rällästys linjaan.
Mulla ei ole haavetta täydellisestä asketismista...eikä "sokan irti repäisemisestä" mä oon kokeillut jo molempia ja ei edellisistä kumpikaan johtanut hyvään elämään.
Kohtuus...mutta jos tuntuu että täytyy murtautua ulos, ja ajattelee että alkoholi on se murtautuminen, niin alkoholilla "murtautuminen" ei o se juttu. Nimittäin siinä ehdollistuu alkoholiin...niin että alkoholia nauttineena uskaltaa murtautua ulos mielenkahleista.
Ehdotan että ajattelet ajatus leikin mitä sä tekisit kännissä...joka on se murtautuminen ulos. Sitten mietit miksi siihen murtautumiseen tarvitaan alkoholi? Oikeesti ihminen voi tehdä kaikki samat asiat ilman alkoholia jos vaan on rohkea myöntämään sen...rohkea tekeen ne jutut jotka haluaa, mutta ilman stimulanttia...ihminen nojaa ajatuksen tasolla että alkoholia nauttineena on helpompi olla, ja tehdä juttuja...edellinen on alkoholismin illuusio. Ihminen voi olla alkoholisti juomatta pisaraakaan...alkoholismi on musta-valkoinen ajattelutapa...ei pelkästään juopottelua aamusta iltaan.
Käsitätkö 89 mitä edellisellä tarkoitan?
Joo, käsitän. Että tavallaan aivot huijaa ihmistä siten, että ihminen pitää alkoholia vapauttavana ratkaisuna. Että tavallaan huolista pääsee juomalla. Vaikka toisaalta juominen lisää vain huolestuneisuutta.
On vaikea oikeastaan ennustaa että miten maapallolle käy... Teknologia kehittyy hirveää vauhtia, joten tiedemiehet voivat keksiä jonkin ratkaisun ilmastonmuutokseen yms. Tai sitten jokin supertietokone keksii ratkaisun. Toivottavasti sellaisen joka ei ole haitallinen ihmiskunnalle.
Niin. Toisaalta mehän olemme kaikki tavallaan jonkin sorttisia murhaajia epäsuorasti. Mutta se on luonnonlaki. Me murhaamme kaloja, kanoja, lehmiä... En tiedä pitääkö maailmassa sitten vain luottaa itseensä? Sitä olen miettinyt, että onko tämä koko elämä vain oman egon paisuttelua? Siis kun miettii sitä että olemme osa luontoa ja luonnossa eläimen täytyy ajatella lähinnä itseään. Mutta toki meillä on sitten kulttuuri ja muut asiat jotka yhdistävät ihmisiä ja jotka tuovat ihmisten keskinäiseen olemiseen tietyn harmonian. Mutta jos miettii juuri sitä että mekin olemme vain kehittyneitä eläimiä, niin en tiedä oikein mitä siitä pitäisi ajatella? Että me olemme sukua esim. kaloille. Meillä vain on kehittyneempi hermoverkosto kuin kaloilla, mutta jonkinlaista sukua me niille olemme.
Maailmaa pyörittää vain raha. Niin luulen. Ja jotkut ihmiset ovat valmiita tuohoamaan kaiken rahan takia. Mutta mitä sillä rahalla sitten enää tekee, kun maapallo on elinkelvoton? Yhteiskunnan pitäisi pikku hiljaa luopua rahasta, mutta mitä sen tilalle sitten? Sehän se vasta kysymys on. Kapitalismi on mennyt liian pitkälle. Mutta mitä sen tilalle? En tiedä...
Moi.
Joo kyllä länsimaissa tää on egon paisuttelua...mutta ihan samalla tavalla se Kalkutan katulapsen ego paisuu jos sille tulee mahdollisuus paisuttaa sitä.
On hyvin harvoja ihmisiä ehkä pari 10000-tuhatta ihmistä kohti jotka ajattelee vilpittömästi muiden parasta...edes mä en kuulu heihin vaikka joskus vähän yritänkin siihen suuntaa.
Se miten maapallolle ei oikein ole meidän päätettävissä, mutta me kai voidaan tehdä pieniä valitoja kulutustottumuksissa. Bisnes pyörittää maapalloa...ei uskonnot, filosofiat, maailmankatsomus opit muuta tätä kurssia...ei edes Jumala vaikka kuinka haluisi uskoa niin.
Olisi hyvä pitää katse niissä asioissa joille voi jotain ne liittyy syömiseen, nukkumiseen, ulkoiluun, ehkä pienimuotoiseen opiskeluun?
Ei ole olemassa mitään poliittista järjestelmää joka korjaisi maapallon vauriot, ja ihmismielien vääristyneen ajattelun...ainoa juttu on yksilön tasolla tapahtuvat valinnat, ja niiden tiedostaminen.
Aivot todellakin huijaa ihmisiä, jokaisen pitäisi itse kalibroida ajatuskoneistonsa...mutta kuinka moni pystyy myöntämään että omassa ajattelussa on itsekeskeisyyttä ja oman navanympärillä pyörivää ajattelua joka vaikeuttaa elämää.
ihminen hakee syytä ja ratkaisua itsensä ulkopuolelta...niin on tapahtunut tuhansia vuosia...miksei tapahtuisi hamaan maapallon tuhoutumiseen asti?
Niin. Ei ihmistä toisaalta voi tuomita pahaksi sen takia että hän pyörii itsensä ympärillä. Kun toisaalta jos ajattelee että mitä ihmisellä lopulta on? Oma keho. Niin ei ole ihmekään että ihmiset ovat itsekkäitä. Sillä se mikä ihmiseen todella vaikuttaa on hänen kehon toimintansa. Mutta toisaalta ihminen tarvitsee muita ihmisiä sen takia että hän pysyy järjissään ja sen takia että hän pystyy olemaan osa yhteiskuntaa. Sillä ihmisen tarve on olla osa yhteiskuntaa tai jotain yhteisöä jotta hän ei sekoa. Että toisaalta on ihmisen fyysinen hyvinvointi, mutta yhtä tärkeää on sitten psyykkinen. Kun ihminen on kuitenkin jossain määrin ns. lauma-eläin. Ihmisen täytyy vain pitää jotenkin itsensä balanssissa. Sehän kai tärkeintä on? Kun koko ajan me kuitenkin pakenemme kuolemaa. Sehän on se primitiivinen vaisto. Ja jos ei ihmisellä sitä vaistoa olisi, niin en tiedä mitä tapahtuisi yhteiskunnalle.
Niin. Ei sitä Jumalaa hirveästi ole kyllä näkynyt. Toki uskosta voi saada voimaa jne. Sitä voimaa joka kantaa ihmistä, mutta toisaalta voi monesta muustakin asiasta saada. Urheilusta, opiskelusta yms. Eihän me tavallaan enää eletä uskontojen aikakautta. Ainakaan länsimaissa. Materialismin aikakautta me eletään. Kulutuksen aikakautta myös. Kaikkea mitataan rahan avulla. Raha on uusi uskonto. Mutta toki, on tosi vaikeaa tavallaan syyllistää ihmiskuntaa, kun on itsekin ihminen. Toki jos joku tekee jotain moraalitonta niin hänet pitää tuomita, mutta mikä sitten on nykyään moraalitonta, se on eri juttu.
Niin. Pitäisi todellakin keskittyä vain pieniin asioihin. Siihen mitä syö esim. lounaaksi. Paljonko tulee askeleita päivässä jne. Se toki voi tehdä elämästä tylsää jossain määrin, mutta ainakin se estää ihmisen rappioitumisen. Kun näyttää vahvasti siltä että meillä on vain tämä keho eikä mitään ylimaallista sielua. Toisaalta, eihän sitä vielä tiedetä että mikä on tietoisuus. Mutta kai sekin kohta on tiedossa. Ehkä se on se suurin kysymys tällä hetkellä. Että miten ihmiselle on kehittynyt tällainen tietoisuus ja onko tietosuus vain ihmisellä vai onko muut eläimet tietoisia...
Tuo aivojen kalibrointi kyllä haastavaa sinänsä, sillä ihmisen on vaikea nähdä elämäänsä ja maailmaa sellaisena kuin se todella on. En tiedä onko ihmisen aina edes hyvä nähdä maailmaa täysin objektiivisesti. Ehkä joskus, mutta ei aina.
Ihminen todellakin etsii syytä kaikesta muusta paitsi omasta toiminnastaan. Ja ei toisaalta kaikki ihmisen syytä olekkaan. Luonnonvoimat voivat olla syyllisiä. Sairaudet joille ei voi mitään. Yms. Ainut oikeastaan mikä kannattelee, ehkä ihmistä on jonkinlainen sisäinen voima jonka hän pystyy näyttämään muille ihmisille. Siis sellainen sisäinen vahvuus, jonka hän sitten tuo ilmi yhteisöissä yms. En oikein keksi mikä muu voisi pitää ihmisen tasapainossa kuin se että hän on osa jotain yhteisöä ja hän on jollakin tavalla vahva tai voimakas persoona. Ja sitten täytyy osoittaa se sisäinen vahvuus siten että muut ajattelevat että tuo ihminen pärjää elämässä. En tiedä miten muutenkaan ihminen oikein voi elää elämäänsä kuin yhteisössä, jonka ns. jäsenyyden hän on ansainnut..? Tai toki voi elää erakkona. Onhan se mahdollista, mutta siinä on aina se sekoamisen vaara...
Mistä luulet HerKaramazov sen johtuvan että niin suuri osa ihmisistä tässä maailmassa on niin v-mäisiä? Johtuuko se siitä itsekkyydestä, mistä puhuttiin? Johtuuko se maailman tilanteesta? Johtuuko se elämän kovuudesta? Vai mistä? Toki minä itsekin olen välillä v-mäinen monelle tässä maailmassa, mutta yleensä olen silloin v-mäinen jos toinen on minua kohtaan v-mäinen.
Toki, kai se v-mäisyys on sitten osa ihmisluontoa. Se vaan ottaa välillä niin päähän, kun jotkut ns. kaverit on jatkuvasti v-mäisiä. Siis ilman mitään painavaa syytä. Kunhan nyt vain ovat v-mäisiä.
Ihmisillä on se tietty taipumus pahuuteen. Toki en minä ole mitenkään poikkeus siinä asiassa, mutta mietityttää vaan että minkäköhän takia ihmisillä se taipumus on? Kai se on joku itsesuojeluvaisto sitten...
Mutta niin kuin puhuttiin niin kyllä ihminen on usein jossain määrin itsekäs. Se nyt vaan on sitten fakta...
Moi.
Ei suurin osa ihmisistä tiedä olevansa ilkeitä...he eivät tiedosta mitä päästävät suusta, tai tekevät fyysisesti. Heille on opetettu, tai he ovat sosiaalisesti matkineet toiminta mallit. Lähes kaikki ihmiset jotka tekevät todella ikäviä tekoja tekevät tekonsa ns. opetus mielessä tai "rakkaudesta".
Tuolle ihmiselle tai ihmisille pitää antaa "opetus". Toimihan Hitlerkin omastamielestään ihmiskunnan hyväksi. Tiedostamattomuus, ja psyykkiset HOITAMATTOMAT sairaudet ajaa ihmiskuntaa tuhoon.
Eihän oikeasti vakavasti persoonallisuus häiriöiset hakeudu terapioihin, tai terapia ryhmiin. Isojen konsernien/firmojen johtajat saattaa olla hyvinkin häiriintyneitä, kuten päättävät poliitikot, jopa valtioiden johtajat. Usein uskonnolliset johtajat minkä uskonnon tahansa saattaa olla vaikeasti psyykkisesti sairaita.
Psykopaatteja ei ahdista...
Ahdistus ja vastuu maailmasta ja muista ihmisistä on terveyden merkki...vaikka elämä saattaa tuntuakkin raskaammalta, kuin niistä jotka eivät kanna vastuuta/ajattele ylipäätään olevansa vastuussa itsestään, teoistaan, muista oilioista, ei pelkästään ihmisistä.
Joo. Tuo on kyllä niin totta.
Se on tietyllä tavalla ahdistavaa kantaa vastuuta asioista ja kantaa vastuuta teoistaan ja sanoistaan. Mutta se ahdistus on vaan kestettävä, koska vaihtoehto sitten on että tekee maailmasta helvetin. Niin kuin Hitler teki.
Se vaan on niin epäreilua, että ne persoonallisuus häiriöiset pääsee johtotehtäviin. Niin kuin Hitler. Pahuudella saa niin paljon valtaa.
Jeesus ehkä oli hyvä ihminen, mutta sen takia hänet tapettiin. Jos nyt sitten evankeliumit pitää paikkansa.
Yleensä nuo ilkeydet lähtee vyörymään. Siis niin että joku sanoo jollekin pahasti, sitten se jolle sanottiin sanoo seuraavalle ihmiselle pahasti jne. Ja lopulta sadalla ihmisellä on huono henkinen olotila.
Sitten jollain kilahtaa ja hän tekee jotain hirveää. Siis sillä tavallahan usein tapahtuu. Joku purkaa pahaa oloaan toiseen, sitten tämä toinen hermostuu niin paljon että hänellä kilahtaa... Se on kyllä valitettavaa että näin tapahtuu niin usein. Että sotiakin aloitetaan tuolla tavalla...
Moi.
Tää maailma ajaa hyvikset ahtaalle, jopa tappaa ne kuten Jeesuksen.
Mun mielestä luonto ja eläimet on hyviksiä ja niitäkin niitetään melkosta kyytiä.
Pahalla on tuo lumivyöry efekti...mutta käsittääkseni hyvälläkin on?
Hei,
Minulla oli itsemurha-ajatuksia psykoosissa, kun äänet käskivät tappaa itseni tai vaativat minua pyytämään jonkun muun tekemään sen puolestani, jos en itse pysty. Yleensä en ole itsetuhoinen.
En tiedä, kannattaako im-ajatuksia yrittää vain itsekseen tukahduttaa. Ne ovat oire jostain, joka pitäisi puhua auki ja selvittää terapiassa.
Tuo arkussa makaamisen simulaatio oli oikeastaan aika hyvä - sitä voi iltaisin kokeilla ja miettiä vaikka sitä, mistä on eletyssä elämässä kiitollinen. Ja kun huomaa, että joskus ennenkin on kokenut myös hyviä juttuja, voi varovasti arvella, että ehkä niitä on jatkossakin. Eräs viisas ihminen kirjoitti jossain, että hänen elämänsä synkimmässä vaiheessa Jumalaa ei ollut enää missään, mutta silti hän luotti Jumalan rakkauteen.
Uskaltakaamme luottaa elämään, niin vaikeaa kuin se voikin olla.
Moi.
Mä olisin onnesta soikea jos pystyisin luottamaan sellaiseen apstraktiin käsitteeseen kuin Jumala.
Tarkoitan sitä käsitettä joka on valtion uskontona suomessa, ja valtion toimesta kerrotaa mitä Jumala tahtoo, ja mitä ei ei...anteeksi mutta en pysty ajattelemaan että jos on olemassa jumala, niin se ilmenee valtion uskontona, ja vaihtelee valtiosta toiseen.
En tosin tiedä mitä tai kenen Jumalaa tarkoitit?
Maailman kaikkeudessa on "pimeää ainetta" voisi kai sen sanoa olevan "kirkastakin ainetta" kun sitä ei tiedetä mitä se on🙃
Meissä ihmisissä elimissä kaikkissa olioissa, kasveissa, jopa maassa on samoja soluja, tai rakenteen osia...ihan sitä samaa ainetta jota on avaruudessa. Me ei tiedetä mitä se on tai mikä saa kvarkit liikkuun jotta meidän tuntema aine on käsin kosketeltavissa.
Minulle apstrakti käsite Jumala on mysteeri josta ei oikein voi kirjoittaa tai kertoa, koska se on perimmäinen mysteeri.
Taon tiessa kerrotaan että; Tao joka on voidaan sanoin tai käsitteiden ilmaista ei ole Tao...suomeksi Jumala joka voidaan sanoin tai käsitteiden ilmaista ei ole Jumala.
Edellinen on sama juttu kun vanhassatestamentissa tivataan "kuka tai mikä on Jumala" siihen annetaan vastaus "olen alfa ja omega"...alfa ja omega tarkoittaa kaikkea, mutta siinä kompastutaan taas määritelmään alfa ja omega.
Eli jos apstrakti käsite Jumala ilmaistaa niin sitä ei voi ilmaista edes sanalla Jumala, koska se on jo määritelmä jota on pyritty määrittämään kirkoissa ja kouluissa.
Jos pyydetään ihmistä luottamaan Elämään, Jumalaan, tai mihin tahansa sanaan johon on ladattu sisäänmääritelmiä mennään harhaan.
Mutta jos kehoitetaan ihmistä luottamaan siihen "mitä on ja ei ole" ollaan lähempänä sitä mysteeriä miten minä käsitän sen mitä on ja ei ole, ja joihin voisi luottaa jos osaisi❤️
Voi kuulostaa vähän saivartelulta...mutta nyt ajattelin näin...huomisesta en tiedä?
- Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 9 kuukautta sitten. Syy: Korjaus