Ei tästä elämästä tule oikeen mitään. Opiskelu on alkanut, mutta en pysty nukkumaan. Rintakipuja öisin. Aina jokin murhe päällä. En jaksaisi lähteä tänään koululle. En ymmärrä miksen pysty nukkumaan kunnnon yöunia?
Nämä rintakivut vain jatkuvat ja jatkuvat.
Välillä tuntuu siltä että miksi pitäisi edes opiskella? Toki se on mielekästä, mutta juuri se että en pysty nukkumaan, niin mietityttää.
Pitäisi varmaan mennä lääkäriin.
Onko tämä nyt sitten ihan normaalia, että koko ajan jokin kiputila päällä ja kauhea väsymys.
Minulla aina opiskelujen kanssa ollut tämä ongelma kun pitäisi jaksaa tehdä hommia, mutta rupeaa usein tökkimään.
Mutta en tiedä sitten onko sekään elämää, jos en opiskele? Opiskelut tuovat jännitystä elämään ja mielekkyyttä, mutta siinä on sitten se varjo puoli, että jos uupuu täysin. Sitä en ihan käsitä minkä takia minulle aina tulee näitä ongelmia kun aloitan opiskelun...
Tulee juuri se ns. eksistentiaalinen ongelma, että kun pitäisi tehdä jotain tässä elämässä. Saada jotain aikaiseksi. Mutta kun tämä elämä on niin pirun kovaa. Sitten vielä kun rupee aina kelailemaan liikaa kaikenlaista. Kaikenlaisia kauhu skenaarioita. Sitten kun minä vielä niin herkästi sitten alan kelailemaan jos joku on esim. koulussa ollut ilkeä yms. että mitäköhän hänellä oli minua vastaan.
Aina minulla tämä sama ongelma ollut. Liikaa kelailen asioita päässä. Se on rasittavaa. Sen takia varmaan en saa unta kun kelailen noita koulu asioita päässä koko yön.
Sitten kun on tuota lähiopetusta niin paljon ja joudun ajamaan aina aamuisin pitkän matkan.
Toinen päivä vasta ja olen ihan uuvuksissa...