Mulla vähän sama ongelma tällä hetkellä. En olisi alunperinkään halunnut ajautua tälle palstalle, vaan tutustua korrektisti uusiin ihmisiin. Yksinjätetty sinkku on vaan liian usein kiusallisessa tilanteessa kun tilanne ei muutu. Kahvilla taas haluan keskustella yleisesti sopivista aiheista, kuten päivän lehden uutisista. Olisin kiinnostunut tutustumaan. Mullakin tällä hetkellä aikaa, ja käyttäisin sen mielellään uusiin ihmissuhteisiin.

Sama juttu täällä, aikaa ois mutta mulla asuu suurin osa ystävistä muualla päin suomea tai maailmaa. Tänään on taas tuntunut siltä että oon ihan yksin tässä maailmassa. Taas on viikko vierähtänyt näkemättä tai puhumatta kenenkään ystävän kanssa 😟

Itse olen myös kahviseuran tarpeessa (siis tarkoitan tyttöjen kesken, en sellaista kahviseuraa.... 😉 ) Henkiystäviähän ei tarvitse olla kovinkaan montaa, mutta kahviseura olisi tervetullutta. Asun kaupungissa, jossa jätetään aika julmasti ulos sosiaalisesta normaalista elämästä. Ei siis tutustuteta korrektisti ihmisiin, kuten esim. muissa maissa on tutustutettu. Luottamuskäsitys muissa kaupungeissa on ollut myös erilainen. En ole sillä tavalla sopeutunut kotikapunkiini, että suostuisin kaikenmaailman juoruklubeihin. Mutta avoin olen uusille tuttavuuksille. Miestä en tällä hetkellä ole hakemassa, mutta olen hetero kuitenkin.

Itselläni on pari kaveria. Mutta tuntuu ettei se riitä ☹️ haha... Katon lastenohjelmaa jossa esitellään yrttejä... Niin sanottiin minttu niin kuulin hieman väärin 😀 mitenköän me yksinäiset päästäisiin niinsanotusti sivistyksen pariin... En tiedä uskaltaako täällä laittaa mitään yhteystietoja julki, tarkoitan tällä sähköpostiosoitetta.😮

Ihana tuo sinun nimimerkki pyöreäneito, koska olen sellainen itsekin. Vai voiko keski-ikäistä enää sanoa neidoksi? 😀

Olen monesti miettinyt tuota, että miten täällä saisi kontaktia muihin täällä oleviin, kun nimeään tai muita yhteystietojaan ei täällä saane eikä kannattane kertoa. Täällä voisi olla mahdollisuus yksityisviesteihin, niin se helpottaisi tutustumista muihin täällä.

Tuota yksityisviesti juttua täytyy ehdottaa ylläpitäjille. Minusta se olis niin kätevä. Onko kukaan käynyt oman tarinasi ryhmässä? Mielenterveysseurat pitää niitä 🙂

Mistä niitä kavereita saisi? Itse harrastan käsillä tekemistä ja olen semmoisessa ryhmässäkin, mutta ne siellä on vaan mummoja 🤨

Nyt on kyllä todellinen yksinäisyyden tunne. Vaikka onkin mies vierellä, mutta jotenkin tuntuu ettei se riitä ☹️

Onko teillä ehdottaa mistä voisi löytyä ystäviä? Joku hemmetin seurustelupalsta? Jossa varatut miehet hakee naisilta vain sitä yhtä asiaa. En mä semmosta tahdo, tahdon kahviseuraa. ☺️

Olisi tosiaan kiva saada edes yksi ystävä. Ongelmana vain mistä. Nuo
deittipalstat todellakaan kiinnosta. Kaipaan ihmistä jonka kanssa jutella
kaikelaisista asioista. Tehdä yhdessä kaikenlaista kivaa mm.käydä ostoksilla
yhdessä ym. Tällä hetkellä tuntuu että se on vain unelmaa. Vielä kun
olen melko ujo oudossa seurassa. Mietin miten ystävän löytäisi🙄

Mitä, jos katsoisitte oman seurakuntanne sivuja. Mie en ole luterilainen mutta olen käynyt silloin tällöin miiden seurakunnan katukahvilassa.
Jokaisella seurakunnalla on toimintaa eikä siellä puhuta uskosta koko ajan.

Katsokaa vaikka tämä. Ps mie en asu Keravalla muuten
http://www.keravanseurakunta.fi/tapahtumat_kausi.asp#

Joo, ystäviä ja kahviseuraa mäkin haluan edelleen. Onhan terapeuteillakin omat piirinsä. Eihän meitä heidän piireihinsä suinkaan haluta... Tietystikään meidän ei kuulu tehdä siitä mitään numeroa. Mut onneksi muutama ystävä tuntee ihan elävästä elämästä, ja juuri siksi piristää normaaliusviesteillään. Silti olisi kiva saada kahviseuraa muistakin uusista tuttavuuksista vähän niinkuin jenkkihenkeen... Miestä en ole hakemassa, joten en ole uhkakaan naisille. Mutta kavereita esim. keskustelmaan yleisesti sopivista asioista kaupungissa, jossa en aina viihdy. Huomaan vaan, että ei mua tunneta. Joo, ei täällä uskalla antaa virallisia osoitteita...

Mitä jos tekisit "sekundasähköpostin" jonka voit sitten helposti lopettaa jos siihen alkaa tulla roskaposteja? Olisi mukavaa saada teihin muihin "kahvittelijoihin" yhteys. 🙂 Keravastako alkuperäinen kirjoittelija on(?) itse asun Helsingissä.

Vois olla hyvä juttu. Kiusallista kun ajettiin tänne asti hakemaan kahviseuraa, olisin mielummin tututunut korrektisti jossain reaalielämässä. En yhtään viihdy kotikaupugissani, kun vastaanotto on ollut niin tökeröä ollut alusta asti. Hesaan en uskalla ainakaan vielä muuttaa, koska ei ole siellä vielä riittävää turvaverkkoa joka kantaisi jos tulisi esim. sairaskohtaus. Eipä silloin pelkällä työpaikalla mitään tee. Vastaanotto on ollut tosi kylmä Helsingin suunnassa tähän asti mitä tulee itse elämään. Enkä uskalla ihan mihin tahansa muuttaa. Elämä ensin ja sitten työ. Mutta voin mä lähteä Hesaan kahville... Kotikaupungissa se mitä joku tuntematon tekee näyttää olevan suurempi puheenaihe kuin presidentin saama julkisuus. En ole niin vaikutusvaltainen kuitenkaan... 😉 Haluan elää hyvin yksityistä elämää.

Taidanpa peruuttaa tältä palstalta mitä tulee ystävien ja kahviseuran hakuun. Kyllä, minut saatettiin jo leimata. No, en kommentoi. Totuushan on se, että emme me kuitenkaan tunne toisiamme. Kaikki tämä lähti siitä, kun kukaan ei tässä kaupungissa tullut vastaan. Mutta on minulla muutamia. Ihminen tarvitsee turvaverkon, joka on oikeasti hänen elämässään. Eilen kun avasin lehden, en uskaltanut lukea sitä. Minulla oli niin turvallinen ja hyvä lapsuus. Mutta kiitos sille eräälle, joka soitti. Me tunnemme elävästä elämästä ja olemme oikeasti läsnä toisillemme. Meillä on paljon yhteistä ja paljon eroja elämänhistoriassamme, mutta se ei ole julkista. Tunsin itseni taas normaaliksi.