taasko se alkaa: matalalento
Niin, taasko se alkaa, masennus 😑❓
Äskettäin opiskelut (taas monen vuoden jälkeen) aloittaneena, tuntuu etten enää jaksa. Aamut on hirveitä, yöllä herään enkä välttämättä saa enää unta. Ajatukset juoksee ja ahdistaa. Olen saanut kaupassakin ”läheltä piti” paniikkikohtauksiakin viime aikoina. Niin ja tietysti jotta kaikki olisi mahdollisimman sekavaa, välissä on _todella_ hyviäkin päiviä. Tämä johtaa väistämättä nettishoppailuun kellonajoista riippumatta 😞
Jälkikäteen kaduttaa lähes aina, ja aiheutan itselleni laskujen kanssa ongelmia. Olen siis kuntoutustuella eikä sitä rahaa todellakaan ole leviteltäväksi. Alkavaa masennusta olen yrittänyt hoitaa kirkasvalolampulla, joka ei kuitenkaan itselläni ole toiminut toivotulla tavalla. Aiheutti vain parin päivän unettomuuden ja korkealentoisuutta. Ja nyt mielialat vaihtelee päiväkohtaisesti..matalalennosta siihen toiseen ääripäähän.
Tässä taannoin, siis kun olin onneni kukkuloilla, lopetin käynnit psykiatrian polilla, pienen ristiriitatilanteen takia. Tietysti tuolloin ryhdyin myös vähentämään lääkettäni (risperidoni) omatoimisesti. En vain koe tarvitsevani tuota lääkettä. Ei oikeastaan vaikuta mielialojen vaihteluun mitenkään. Vai onko se jollakulla toiminut kyseiseen ongelmaan?
Ja se pääongelma on nuo opiskelut, jos nyt keskeytän, niin tiedän saavani haukut ja moitteet molemmilta vanhemmiltani (vaikka olen jo aikuinen.) Mutta nyt vain tuntuu siltä että en todellakaan jaksa, tarvitsisin pienen breikin. Joulukin on tulossa, sekin ahdistaa kun pitäisi lahjoja joko tehdä tai ostaa. Tuntuu että olen ikuinen luuseri jos laitan opiskelut tauolle. En saa koskaan vietyä opiskeluja loppuun ja pääsisin helpommalla jos vain tappaisin itseni samantien. Sitten ei enää tarvitsisi vanhempienkaan olla huolissaan ja pettyä minuun kerta kerran jälkeen. Ja nyt jos menen takaisin psykiatrian polille, tuntuu kuin olisin pettänyt itseni. Hävettää ihan kamalasti oma käytöskin taannoin 😭
Tulipa avauduttua, kiitos niille ketkä jaksoi lukea loppuun.
Minun mielestäni olisi hyvä jos menisit hakemaan apua psykiatrian polille, koska siellä on ammatti-ihmisiä jotka haluaa auttaa ja pystyvät auttamaan paremmin kuin me täällä. On hyvä että kirjoitit tänne, koska täältä saa kuitenkin vertaistukea esimerkiksi. Ja ollaan täällä tukemassa toisiaan☺️❤️
Minäkin ajattelen että parempi vain lähteä täältä. Mutta samaan aikaan minun mielessäni käy se, että läheisille ihmisille ja ihmisille jotka vielä välittävät voinnistani, tulisi suuri suru jos minä lähtisin täältä ja vielä oman käden kautta...
En tiedä itsekään kuinka kauan ihminen pystyy taistelemaan omia pahoja ajatuksia vastaan...Kun ei ole kokemusta parantumisesta masennuksesta.
Itse hain apua terveyskeskuksesta syksyllä itsetuhoisten ajatuksien ja surumielisyyden takia. ja jatkuvan väsymyksen. Sain mielialalääkityksen ja käyn juttelemassa kerran viikossa terveyskeskuksessa.
Itse olen työtön..Eikä ole opiskelupaikkaa minulla. Ei mitään arkirutiinia.
Mutta hae ihmeessä apua itsesi vuoksi... Kannustan sinua hakemaan. Et ole heikko jos haet apua. Olet vahva, älä luovuta! Kuolema ei ratkaise mitään. Tuo vain toisille surun.
Päätinpä odotella josko vaikka olotila muuttuisi parempaan. No ei, pahemmaksi vaan menee, ilmeisesti ☹️ Eilen jouduin jättäytymään kotiin, vaikka olisi koululle pitänyt lähteä. Ahdistipa niin paljon etten vaan voinut. Typerä sosiaalinen fobia nostelee taas päätään ☹️ Monta vuotta saanut olla ihan ilman ja nyt se taas iski. Millä se loppuu. Mikä ssri-lääke muilla toimii vai onko propranolol ainut mikä lopettaa turhat punastumiset ja tutinat?
Nyt arvon, soitanko psy polille vai arvauskeskukseen. Tulee mietittyä, että kumpaanko kehtaan soittaa ja valittaa.
Kuulostaa siltä, että sun kannattaisi vain nöyrtyä ja mennä takaisin sinne psyk.polille. Olisi hyvä, että pääsisit juttelemaan jonkun kanssa, koska omin voimin vaikeasta vaiheesta selviäminen on aika vaikeaa. Ellei jopa mahdotonta. Ainakin mun kokemuksen mukaan. Lääkkeistä en oikein osaa sanoa. Mulla on kokeiltu vaikka mitä, mutta millään ei ole tuntunut olevan vaikutusta. Ketipinor ja Olanzapin selvästi kyllä auttavat ahdistukseen, mutta noista mielialalääkkeistä ei ole ollut mitään apua. Propralia minäkin joskus söin vapinaa hillitsemään. Mulla on lepovapina, joka tietenkin pahenee ihan hirveästi, kun jännittää ja tietenkin olen kova jännittämään. Jopa paniikkiin ja pakokauhuun saakka. Edelleen kärsin tästä tutinasta. No mutta se minusta.
Kohtahan se joululoma on opiskelusta. Pysyisitkö asennoitumaan siihen nimenomaan lomana ja olemaan ottamatta siitä lisästressiä ja tekemään vaikka jotain mukavaa, josta nauttisit? Jos olo on lomankin jälkeen huono, niin olisiko mahdollista jäädä vähäksi aikaa sairauslomalle? Mä en ainakaan suosittele heti opintojen keskeyttämistä kokonaan, koska jos aina vaan lopettaa kesken, se syö itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihin. Oletko muuten tyytyväinen opiskelemaasi alaan? Pystytkö kuvittelemaan itsesi niissä töissä?
Toivon sulle parempia päivä ja uskoa parempaan huomiseen!
Aluksi kiitosta vastaajille 🙂
Noh, sain soitettua itselleni ajan. Sekin oli kyllä niin vaikeaa. Mikähän ihme siinä on että jännittää soittamista. Harvemmin kukaan sieltä langan päästä päälle on tullut.
Toivottavasti tämä käynti tuottaa järkevämmän lääkkeiden koktailin. En erityisemmin pidä siitä että lääkäri "määrää" jotain tiettyä lääkettä, ilman että kysyy minun mielipidettä asiaan. Yleensä se johtaa siihen että äänestän jaloillani; vaihdan tohtoria. Täytyis olla sellainen lääkäri joka ottaa ehdotuksia vastaan. Ikävä kyllä ei ole montaa sellaista tullut vastaan.
Pitäisi olla sellanen yhdistelmä millä saisi migreenit loppumaan tyystin, sosiaaliset pelot ja niihin liittyvät fyysiset oireet, masennukset pois. Nopeasti lähteistä katsomalla tollainen mao-estäjä tekisi melkein kaiken tuon, mutta mahdollisesti laukaisee manian. Moklobemidi jota myydään suomessa nimellä Aurorix. Kenellä on tämmönen ollut hoitona?
No mutta se lääkkeistä, vaikka näistä voisin kirjoittaa loputtomasti.
Lomat on tosiaan ihan lähellä ja olen yrittänyt jaksaa vielä. Mutta nyt tosiaan kun kuulin että kursseihin kuuluu pakolliset puheet, niin nämähän sai veneen kääntymään. En vaan pysty, on ihan hirveä esiintymiskammo. Saan vuoroani odotellessa paniikkikohtauksen, jos vanhat merkit paikkansa pitää ☹️ Näistä kursseista tulee automaattinen hylätty jos jättäytyy puhetilaisuudesta pois. Noh, jospa yritän näitä kursseja suorittaa sitten ensi vuonna. Kursseista voin aina karsia ja tehdä suorituksia jaksamisen mukaan, eli välttämättä saikulle ei tarvitse lähteä. Valmistuminen vain viivästyy jonkin verran. Ala on itselleni sopiva ja pidän siitä. En tosin tällä hetkellä näe itselläni mitään tulevaisuutta.
Enpä tiedä, tuntuu ettei mistään saa hyvää/mitään fiilistä. Ei edes pipareiden taikka suklaan syömisestä. Vaan tulee suorastaan oksettava olo ja ahdistus. Enkä oikein saa mitään aloitettuakaan, tulee vain istuttua sohvalla miettien lähinnä helppoja tapoja millä saisi itseltään hengen pois.
Flux kirjoitti 11.12.2013 15:8
Aluksi kiitosta vastaajille 🙂
Pitäisi olla sellanen yhdistelmä millä saisi migreenit loppumaan tyystin, sosiaaliset pelot ja niihin liittyvät fyysiset oireet, masennukset pois. Nopeasti lähteistä katsomalla tollainen mao-estäjä tekisi melkein kaiken tuon, mutta mahdollisesti laukaisee manian. Moklobemidi jota myydään suomessa nimellä Aurorix. Kenellä on tämmönen ollut hoitona?
Toivottavasti vastaukseni ei tule kovasti myöhässä, mutta itselläni on Aurorix käytössä pienellä annoksella. Aivan loistava lääke, mitään haittavaikutuksia ei ole ollut aloitusoireita lukuun ottamatta, ahdistukseen ollut todella tehokas, samoin jatkuvaan nälkään/ruoanhimoon.
Vaikutus alkoi tuntua melkein heti lääkkeen aloittamisen jälkeen, tosin täysi vaikutus tuli vasta melkein kahden kuukauden kuluttua. Tämä pimeä aika on yleensä hirvittävän ahdistavaa, nyt ei pimeys eikä edes ulkona roiskiva räntäsade ahdista tai harmita yhtään.
haittavaikutusluettelossa lukee "päänsärky", itselläni kävi juuri päinvastoin eli iltapäivä/iltapäänsäryt loppuivat täysin, samoin muutkin masennukseen liittyvät fyysiset oireet ovat hävinneet tai livittyneet huomattavasti
☺️
Brome kirjoitti 7.1.2014 22:38
Toivottavasti vastaukseni ei tule kovasti myöhässä, mutta itselläni on Aurorix käytössä pienellä annoksella. Aivan loistava lääke, mitään haittavaikutuksia ei ole ollut aloitusoireita lukuun ottamatta, ahdistukseen ollut todella tehokas, samoin jatkuvaan nälkään/ruoanhimoon.Vaikutus alkoi tuntua melkein heti lääkkeen aloittamisen jälkeen, tosin täysi vaikutus tuli vasta melkein kahden kuukauden kuluttua. Tämä pimeä aika on yleensä hirvittävän ahdistavaa, nyt ei pimeys eikä edes ulkona roiskiva räntäsade ahdista tai harmita yhtään.
haittavaikutusluettelossa lukee "päänsärky", itselläni kävi juuri päinvastoin eli iltapäivä/iltapäänsäryt loppuivat täysin, samoin muutkin masennukseen liittyvät fyysiset oireet ovat hävinneet tai livittyneet huomattavasti
☺️
En ole vielä päässyt lääkärin pakeille joten vastauksesi ei ole myöhässä, Brome 🙂 Oikeastaan parempaa aikaa vastaukselle ei olisi voinut olla, kun ensi viikon maanantaina on vihdoin tuo lääkärinaika.
Mutta mitenkäs sellainen juttu, kun luin että tuota moklobemidia käyttäessä pitäisi vältellä ruokia jotka sisältää tyramiinia. Olen yrittänyt netistä katsella listausta siitä mitä saa/ei saa syödä, mutta en sellaista löytänyt yrityksistä huolimatta edes englanniksi. Saitko sinä Brome jonkinlaisen listauksen lääkäriltäsi?
Ehkäpä raportoin tänne maanantain ajan jälkeen että mitenkä kävi 🙂
Mutta mitenkäs sellainen juttu, kun luin että tuota moklobemidia käyttäessä pitäisi vältellä ruokia jotka sisältää tyramiinia. Olen yrittänyt netistä katsella listausta siitä mitä saa/ei saa syödä, mutta en sellaista löytänyt yrityksistä huolimatta edes englanniksi. Saitko sinä Brome jonkinlaisen listauksen lääkäriltäsi?
Ehkäpä raportoin tänne maanantain ajan jälkeen että mitenkä kävi 🙂
Apteekissa neuvoivat välttämään suuria määriä tyramiinipitoisia ruoka-aineita, lähinnä punaviiniä ja pitkään kypsytettyjä juustoja, koska moklobemidi saattaa tyramiiniherkille ihmisille aiheuttaa jopa vaarallista verenpaineen nousua. Muuten moklobemidin kanssa ei taida olla syömisten kanssa ihan niin tarkkaa kuin muiden MAO-estäjien.
Jaaha, jatketaanpa tätä iänikuista avautumista... Olisin tietty voinut tuon yhden toisenkin avautumisen ("ahdistus ja sen hallinta tms otsikolla" muistaakseni) yhdistää tähän ketjuun.
Ja se avautuminen alkaa tästä ->
Olikohan taas liian hauskaa liian kauan (kevät ja alkukesä), kun nyt taas väsyttää. Mitään ei jaksaisi tehdä. Haluaisin vaan nukkua ("pois", vielä kaiken hyväksi). Kesäopinnotkin stressaa kun en saa hommia aloitettua, on vaan niin vaikea keskittyä olennaiseen. Asiaa ei tietenkään auta yhtään satunnaiset (jokseenkin hysteeriset) itkukohtaukset, joita on nyt taas esiintynyt huolestuttavissa määrin. Olen itsepäisesti yrittänyt jaksaa päivittäisen lenkin vetää, mutta puolet lenkistä menee siihen että yritän "estää" itseäni itkemästä. Vastaantulijoita vois hiukan ihmetyttää jos antaisin itseni parkua samalla kun temmon menemään 😀
No jo, eniveis "hassuksi" koko homma menee, kun nyt alkaa kesäsulkukin tuolla psyk.polilla (missä olen nyt sitten suostunut käymään). Samaten taisi olla terveyskeskuksen osalta (paitsi päivystys). En tiedä viitsinkö/kehtaanko mennä päivystykseen valittamaan asioistani? Vai pitääkö se nyt vaan kärvistellä näiden olojen kanssa ja uskoa että kohta on taas kivaa ja elämä maistuu? Miten te muut tekisitte? Kannattaako mennä vai ei?