Niinkuin otsikkokin sanoo, taas tuli tänään sangollinen kylmää vettä niskaan. Olin tutustunut yhteen tyttöön (jälleenkerran) ja ollaan jo jonkinaikaa tunnettu ja tapailtu.. käyty kahvilla, syömässä ja viimeisimpänä joen rannassa piknikillä ja luulin että hänkin olisi kiinnostunut minusta. Noh, kysyin sitten häneltä että lähtäiskö ihan oikeasti Treffeille, ja vastaus oli totuttu ”sä olet kyllä kaikinpuolin kiva ja hauskaa seuraa, mutta haluaisin vain olla ystäväsi”
Siis nyt jo hei oikeesti kertokaa joku mikä helvetti mussa on oikein vikana? Kaikille tunnun kelpaavan kaverina, mutta en kenellekään sen enempää. Kumpa joku kertois, mikä OIKEASTI minussa mättää?
Mulla on työpaikka, oma siisti asunto, pukeudun siististi ja olen hoikka ja pitkä. Mua on sanottu komeaksi (tosin, alan vahvasti epäillä…) ja liikun säännöllisesti. Ulkoiset puitteet pitäis olla kunnossa, ja jos kerran olen niin mukavaa seuraa, että kelpaan kaveriksi ja olkapääksi jota vasten itkeä kun ”se saatanan sika teki sen taas” niin miksen kelpaa kenellekään esimerkiksi seurustelukumppaniksi?
Seuraavan kerran kun joku laukaisee tuon legendaarisen lauseen ”ois kiva jos oltais vaan kavereita” haistatan hänelle pitkän paskan!
Moi Arska!
Kuulostat yhdeltä mun tutulta, itseasiassa ex-poikaystävältä. 😋 Mutta tunnen monia naisten "ystävämiehiä" jotka eivät sitten muuksi kelpaakkaan. Syynä voi olla että joko olet liian kiltti, annat tytöille/naisille tavallaan kaiken, etkä jätä mitään arvailujen varaan, ns. kaikki esillä - meiningillä, mikä on hyvä asia tiettyyn pisteeseen asti, mutta liiaksi se antaa sinusta kaverikuvan.
Oletko avoin?
Joskus tuntuu, että osa pojista myös puhuu liian paljon itsestään, sekään ei säväytä. Toisaalta liika huomaavaisuus "Mitä sä haluut? Teen mitä vaan! Palvon maata jalkojesi alla" vie tietyn mystiikan, jota kaivataan kemioiden esiin tulemiseksi.
Oletko herkkä?
Luin erään viestisi taannoin, olet hieman masentunutkin? ☹️ Älä yritä liikaa, äläkä ota itseesi kaikkea. Kaikki eivät ymmärrä hyvän päälle.
Oletko toiminnallinen?
Toiminnallisuus voisi olla parempi tapa aloittaa tapaamiset, piknikeillä ja kahveilla homma usein luiskahtaa pelkäksi jutteluksi, joka voi pidemmän päälle olla tylsää. Kokeile erilaisia tapaamisia.
Auttoiko yhtään? 😀
Mut harvemmin se vain sinusta on, tytöt eivät myöskään yleensä itse tiedä mitä hakevat. 😉
Onnea metsästykseen! 🙂🌻
Voih, älä nyt lannistu! Seuraavalla kerralla jos joku kiva tyttö sanoo ton "ollaan vaan kavereita"-jutun, niin haistattelujen sijaan voisit kysyä miksi et muuhun kelpaa. Pyydä ihan rehellistä vastausta.
Minäkin veikkaan, että naiset ovat kiinnostuneita sellaisesta arvoituksellisesta tyypistä, sellaisesta joka ei esim. hymyile tai naura koko ajan. Eikä varmaan pidä olla liikaa ns. auttajan roolissa kun nainen puhuu elämästään. Esimerkki:
Nainen kertoo:"Mun työpäivä oli inhottava, pomo raivosi mulle ihan turhasta!" Vastaatko siihen a) "No höh, sellasia ne pomot välillä on..Minäpä tiedän mikä sua vois piristää, mennään hakee tosta jäätelöt." *ottaa reippaasti naista kädestä kiinni* vai b) "Ikävä juttu. Yrititkö sanoa sille pomolle, että se raivoaa aivan turhasta? Millanen ilmapiiri teidän työpaikalla muuten on?" *taputtaa olkapäätä*
Itse ainakin ihastuin nykyisessä aviomiehessäni turvallisuudentunteeseen, jota hän herätti. Mies käytti tuolloin myös nahkatakkia, jonka tuoksu oli ihana..
Hommaa nahkatakki? 😉
Minä olisin varsin tyytyväinen, jos pääsisin edes juttelemaan vastakkaisen sukupuolen kanssa tai saisin olla edes se kaveri. On sekin loppupeleissä parempi kuin ei mikään. Tosin luultavasti olisin sen verta tökerö naisten edes pokkuroidessani, että ei siitä mitään muuta tulisi kuin teurastusta ja synkkää mieltä molemmille osapuolille. Toisaalta tällä pärställä nyt ei ole ollutkaan mahdollisuutta saada yhtään ketää edes yrittämään, joten eipä tästäkään nyt tarvitse pahemmin stressata. Toisaalta minulla on tarjolla pölyinen pesä, ei vakituista työtä, epäsiistihkö välinpitämätön olemus, olen myös vähemmän hoikka, enkä niin pitkä ja kruununa kaiken päällä oma henkilökohtainen kompleksi, josta kukaan ei tunnu ottavan mitään selvää. Olen myös vähemmän toiminnallinen ja osaan kyllä vuodattaa viikkokaupalla omaa paskaa elämääni kaikille, jotka vähän nyt sattuvat olemaan kiinnostuneita moisesta. Eli, ei tässä voi muuta kuin ihmetellä, että miksi tuhannet ja taas tuhannet naaraat eivät vaatimalla vaatien halua palaa minusta.
Kuitenkin palatakseni asiaan en minä tiedä mitä sinun tilanteessasi pitäisi tehdä. Naiset nyt nähtävästi haluavat miljoonaa asiaa ja vähän päälle. Jos ei osaa olla tarpeeksi mystinen pyykkilautavatsainen renttu ilolla kangella, niin silloin voi olla nämä prosentuaaliset mahdollisuudet saada mitään järkevää aikaiseksi olla aika pienet. Minä olen 22-vuotias mies, joka ei ole koskaan seurustellut tai ollut minkäänlaisessa fyysisessa suhteessa vastakkaisen sukupuolen kanssa. En tiedä pitäisikö tässä olla iloinen vai surullinen? Plussana ei tarvitse naisten kanssa vehdata, eikä tarvitse omaa vaatimatonta energiaansa jonkun suhdepelin ylläpitämiseen. Tosin huonona puolena on yksinäisyys ja jatkuva sydämen särkyminen yhä pienempiin osiin, jolloin kyky rakastaa toista vähenee entisestään. Saman toki tekevät moninaiset pettymykset, mutta kyllä tämä yksinäisyys raastaa omaa sisintään varsin ikävällä tavalla. Näin positiivisena irvailuna ei ole ainakaan miehisiä paineita oikein mistään, kun naiset ja miehet pitävät yhtä lailla luuserina.
Kuules nyt tew, sulla on pieni ryhdistymisen paikka!
Naisten kanssa jutustelua oppii vain olemalla itse aloitteellinen. Vanha sanonta pitää paikkansa: Ei kukaan tule sua kotoolta hakemaan. Ei pidä odottaa sitä, että joku ottaa kontaktia, pitää itse olla se reippaampi!
Arvioit omaa ulkomuotoasi aika ankaraan sävyyn. Ylipainolle ja siistimättömälle olemukselle on kuitenkin tehtävissä jotain. Terveet elämäntavat ja hygieniastaan huolehtiminen on kaiken A ja O. Niillä saa jo erittäin paljon aikaan! Töitäkin voi yrittää saada ja pölyinen luukku siivota.
Keskustelua ei varmaan kannata aloittaa sillä miten ikävää oma elämä on ja kaikki on turhaa. Sellainen ei johda mihinkään. Muutenkin kannattaa välillä miettiä positiivisemmin, eikä olla ikuinen pessimisti. Elämässä täytyy ottaa "riskejä", muuten ei voi valittaa. Yrittänyttä ei laiteta jne.
Ei suomalaiselta mieheltä kuule kovin paljon vaadita. Paljon näkee pariskuntia, joissa on hyvännäköinen nainen ja ruma/normaali/iäkkäämpi mies. Naisia on määrällisesti enemmän kuin miehiä ja se antaa miehille ns. etulyöntiaseman tässä asiassa.
Jos pitää itseään luuserina, varmasti muutkin alkavat pian pitää. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Itsesäälissä rypevä, elämäänsä katkeroitunut ihminen on aina luotaantyöntävä, oli sitten minkä näköinen tahansa.
En nyt halua juoruta toisten asioita, mutta vakavaa psyykkistä sairautta sairastava tuttavani onnistui saamaan upean tyttöystävän netistä. Niin se elämä yllättää, kunhan itse on aktiivinen.
Toivotan kaikkea hyvää, ja tsemppiä kaikille näiden asioiden kanssa painiville! 🙂👍
Siis eihän mikään "metsästys" tulosta tuota. Pitää olla rehellinen, mutta ei liian rehellinen. Laitat ilmoituksen johonkin seuranhaku palstalle ja kerrot vain osan totuudesta. Kyllä joku sieltä löytää sinut. Itse löysin oman rakkaani juuri tälläiselta seuranhakujutusta 20 v sitten. Ollaan oltu yhdessä noin 20 v ja meillä on kaksi lastakin. Hän ei kertonut paljon mitään itsestään, mutta siitä se vain lähti. Toinen tapa löytää elämänsä nainen on mennä johonkin ravintolaan puolen yön jälkeen. Siellä niitä mimmejä on odottamassa sinua.
Kyllä, tew, me nuoret naisetkin saatamme joskus jännittää nuoria miehiä. Näin minä ainakin. Minulla on kouluajoiltani ikäviä muistoja pojista. Ymmärrän kuitenkin, että olemme kaikki aikuistuneet. Kuka vain järkevä nuori nainen tai mies osaa kohdella vastakkaista sukupuolta reilusti. Yrittämällä et mitään menetäkään.
Pakkejahan tulee jokaiselle sinkulle jatkuvasti. On jo matemaattiselta kannaltakin
tutkittuna mahdotonta että joka kerta kun ihmiset menevät treffeille tästä seuraisi
suhde. Pakeista ei ole siis mitään syytä ottaa siipeen, vaikka se kuinka tyhjältä ja
turhalta tuntuukin.
Mitä noi naiset tuossa jo sanoikin, niin nekin asiat aukenevat sitten kun seurusteletkin
jo jonkun kanssa. Tunnut olevan epätoivoisesti sillä kantilla että sinun pitäisi
seurustella jonkun kanssa, vaikkei tuohon olisikaan mitään muuta järki syytä kuin
yksinäisyys. Suosittelisinkin hommaamaan naisista juurikin kavereita, joiden kanssa
hengailla. Myöhemmin alat tajuamaan miten naisten ja miesten ajatusmaailmat ja
intressit eroavat ja saat varmasti naisen ja parisuhteen josta on iloa kummallekkin
osapuolelle.
Poden lievää huonoa omaatuntoa siitä, että "kaappaan" toisen ketjun käsittelemään omia ongelmiani, vaikka minulla on ihan oma ketju tätä varten. Toivottavasti kukaan ei loukkaannut, jos menen itseeni niin sanotusti.
Maa kirjoitti 3.7.2009 9:13
Kuules nyt tew, sulla on pieni ryhdistymisen paikka!
Naisten kanssa jutustelua oppii vain olemalla itse aloitteellinen. Vanha sanonta pitää paikkansa: Ei kukaan tule sua kotoolta hakemaan. Ei pidä odottaa sitä, että joku ottaa kontaktia, pitää itse olla se reippaampi!
Avainsana on pitäisi. Minun pitäisi olla jotain aivan muuta mitä minä olen. Minun pitäisi olla jossain muualla kuin mutustamassa jäädytettyä jogurttia ja purkamassa paskaa oloani. Minä tiedän aivan hyvin mitä seurustelusuhteeseen tarvitaan ja minä en omaa niistä aineksista yhtäkään. Noh, ehkä sen huumorintajun, mutta sekään ei kyllä kaikkiin iske. Minä en kertakaikkisesti kykene ottamaan kontaktia toiseen oma-aloitteisesti. Oli sitten kyseessä kaverisuhteet tai sitten se mahdollinen naissuhde, niin aina joku muu on ottanut minuun yhteyttä tavalla tai toisella. En minä osaa sanoa mitään järkevää oma-aloitteisesti tai paljasta tätä turpaani, ellei ole äärimäinen pakko. Huono itsetunto yhdistettynä sosiaalisten tilanteiden pelkoon tekee ihmeitä. Jopa näinä elektronisen ajan sosiaalisilla verkostoitumisvälineillä ei ole ollut apua siihen - en minä kertaikaikkisesti kehtaa tehdä profiilia itsestäni ja näyttää kaikille miten perkeleen ruma ja muutenkin saamaton olento siinä nyt yrittää jotain hymyntapaista kansalle tarjota. Ajatuskin siitä tuntuu ahdistavalta, eikä minusta saa jotain Facebookin käyttäjää, vaikka kuinka kansa vaatisi minua sinne "verkostoitumaan."
Arvioit omaa ulkomuotoasi aika ankaraan sävyyn. Ylipainolle ja siistimättömälle olemukselle on kuitenkin tehtävissä jotain. Terveet elämäntavat ja hygieniastaan huolehtiminen on kaiken A ja O. Niillä saa jo erittäin paljon aikaan! Töitäkin voi yrittää saada ja pölyinen luukku siivota.
Toki, tässä yritänkin hieman elintapojani muuttaa, mutta se nyt vie aikaa. Kuitenkin minä olen perusluonteeltani laiska ja vähän saamatonkin. Kun se vielä yhdistetään avuttomuuteen ja yksinäisyydestä johtuvaan masennukseeni, niin sitä on varsin vaikea lähteä valloittamaan maailmaa. Minulle tuottaa jo ahdistusta (tosin hieman eri syistä) ottaa imuri esiin tai ylipäätänsä pistää nokkaa tuonne ulos. Töitä en lähde enää hakemaan, koska luultavasti en pystyisi hillitsemään itseäni ja näyttämään sen parhaan puolen allekirjoittaneesta. Omasta ketjustani tuolta nuorten puolelta saat toki hieman lisävalaistusta ongelmiini, joten en nyt enää jatka siitä, että mitä minun pitäisi jaksaa ja mitä ei.
Keskustelua ei varmaan kannata aloittaa sillä miten ikävää oma elämä on ja kaikki on turhaa. Sellainen ei johda mihinkään. Muutenkin kannattaa välillä miettiä positiivisemmin, eikä olla ikuinen pessimisti. Elämässä täytyy ottaa "riskejä", muuten ei voi valittaa. Yrittänyttä ei laiteta jne.
Ei toki, mutta minun tapauksessani kaikki muu kuin täysin suora rehellisyys omasta tilanteestani johtaa teeskentelyyn, joka taas johtaa koko ihmissuhteen pois raiteiltaan jonnekin valheiden ja väärien totuuksien maailmaan. Olen tästä puhunut jo omassa ketjussani, joten en tässä lähde toistamaan syitä ja seuraamuksia.
Minä olen pessimisti, minä omaan myös hyvin mustan ja erikoisen huumorintajun. En minä kertakaikkisesti osaa olla positiivinen. Liian paljon petettyjä lupauksia ja sanoja jotka eivät merkinneet mitään muuta kuin sitä tyhjyyttä. En minä osaa olla sillä tavalla positiivinen. Mitä riskeihin tulee, niin pelkään sen verta paljon riskejä ja ylipäätänsä tätä "elämistä," että en uskalla tehdä mitään repäisevää tai maata mullistavaa. Toisekseen en edes haluaisi olla rohkea, koska siitä hyvin pimeä puoleni voisi saada kimmokkeen ryhtyä vähän toisenlaiseen läheisyyden tavoitteluun. Kuitenkin pointti on se, että jos sanakirjassa olisi kuva pelkurista, niin luultavasti minä olisin siinä kuvassa.
Ei suomalaiselta mieheltä kuule kovin paljon vaadita. Paljon näkee pariskuntia, joissa on hyvännäköinen nainen ja ruma/normaali/iäkkäämpi mies. Naisia on määrällisesti enemmän kuin miehiä ja se antaa miehille ns. etulyöntiaseman tässä asiassa.
Minä yritän aivan oikeasti hillitä itseni sanomasta sen mitä minä todella haluaisin ajatella tästä sinun analyysistäsi. Kuitenkin totean vain kylmästi, että naisella on aina vapaus valita, miehellä sitä vapautta ei katsos anneta. Tai annetaan, mutta silloin joutuu aina tavalla tai toisella naisen arvioitavaksi. Kas, tässä yhteiskunnassa oletetaan, että mies tekee aloitteen, jolloin kilpa-asetelma on aina lähes poikkeuksetta miehellä. Oletan, että olet nainen, joten sanon sinulle tämän mahdollisimman nätisti - minä en tee olettamuksia siitä mitä naiselta vaaditaan tai ollaan vaatimatta. Älä sinä myöskään oleta, että minulta miehenä ei muka vaadittaisi tiettyjä ominaisuuksia.
Jos pitää itseään luuserina, varmasti muutkin alkavat pian pitää. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Itsesäälissä rypevä, elämäänsä katkeroitunut ihminen on aina luotaantyöntävä, oli sitten minkä näköinen tahansa.
Niin, loppupeleissä se on minun vikani. Se onkin viisas mies, joka osaisi sanoa miten tämän syklin saa katkeamaan. Tosin minä olen jo vuoden ollut melkein yksin, joten ei minulla ole niitä ihmisiä sanomassa minun tilastani mitään. En tiedä onko se siunaus vai kirous, mutta se on minun elämäni. Sen takia minä olen taistelemassa maailmaa vastaan. Minä vastaan muut, se on ollut elämäni taistelu jo pitkään. Pahimmillaan minä hukun tähän miekkaani ja kuolen yksinäisenä ja katkerana. Tai käyn viimeiseen epätoivoiseen amok-juoksuun muita vastaan. En minä tiedä, ehkä minä olen tietyssä mielessä oman hulluuteni vanki. Nimittäin järkevä minä en ole ollut pitkiin aikoihin...
Maa kirjoitti 3.7.2009 9:13
Kuules nyt tew, sulla on pieni ryhdistymisen paikka!
Naisten kanssa jutustelua oppii vain olemalla itse aloitteellinen. Vanha sanonta pitää paikkansa: Ei kukaan tule sua kotoolta hakemaan. Ei pidä odottaa sitä, että joku ottaa kontaktia, pitää itse olla se reippaampi!
Arvioit omaa ulkomuotoasi aika ankaraan sävyyn. Ylipainolle ja siistimättömälle olemukselle on kuitenkin tehtävissä jotain. Terveet elämäntavat ja hygieniastaan huolehtiminen on kaiken A ja O. Niillä saa jo erittäin paljon aikaan! Töitäkin voi yrittää saada ja pölyinen luukku siivota.
Keskustelua ei varmaan kannata aloittaa sillä miten ikävää oma elämä on ja kaikki on turhaa. Sellainen ei johda mihinkään. Muutenkin kannattaa välillä miettiä positiivisemmin, eikä olla ikuinen pessimisti. Elämässä täytyy ottaa "riskejä", muuten ei voi valittaa. Yrittänyttä ei laiteta jne.
Ei suomalaiselta mieheltä kuule kovin paljon vaadita. Paljon näkee pariskuntia, joissa on hyvännäköinen nainen ja ruma/normaali/iäkkäämpi mies. Naisia on määrällisesti enemmän kuin miehiä ja se antaa miehille ns. etulyöntiaseman tässä asiassa.
Jos pitää itseään luuserina, varmasti muutkin alkavat pian pitää. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Itsesäälissä rypevä, elämäänsä katkeroitunut ihminen on aina luotaantyöntävä, oli sitten minkä näköinen tahansa.
En nyt halua juoruta toisten asioita, mutta vakavaa psyykkistä sairautta sairastava tuttavani onnistui saamaan upean tyttöystävän netistä. Niin se elämä yllättää, kunhan itse on aktiivinen.
Toivotan kaikkea hyvää, ja tsemppiä kaikille näiden asioiden kanssa painiville! 🙂👍
Ei suomalaiselta mieheltä kovin paljoa vaadita?!?!?! Kyllä se valinnan vapaus on viime kädessä naisella eikä miehellä.Ja ei toi oo kyl koskaan edes tuntunut siltä,että naisia olisi enemmän,en tiedä mistä olet tuollaisen tiedon saanut mutta ei tosiaankaan pidä paikkaansa.Yleensä kaikki kiinnostavat ovat varattuja ja ne ketkä ovat vapaita,eivät halua parisuhdetta,kunhan muuten vain haluavat pelata toisten tunteilla ja antaa ymmärtää,että ovat kiinnostuneita mutta eivät kuitenkaan ole.
Hmm...mielenkiintoista. Pakko liittyä keskusteluun.
Olen itse antanut pakit miehelle myös noilla sanoilla. Johtuen aivan ja pelkästään siitä, että häntä seurailtuani huomasin, että mieshän flirttaa kokoajan muiden kanssa. Lähtee tanssimaan muiden kanssa hitaita. Kesken tärkeän keskustelun alkaakin puhua viereen tupsahtaneen toisen naisen kanssa muita asioita unohtaen täysin aikaisemman keskustelumme. Kähmii toisia naisia minun silmieni edessä. Kommentoiden muita naisia sanoin "panisin" yms. Tapauksia on useampiakin. Aina olen saanut "väistyä" kun hän on hokannut paremman. Ei sellaiselle miehelle voi muuta sanoa kuin EI. Ja koska olen "kiltti" annan pakit vähän kevyemmällä tavalla, kuin täräyttämällä suorat sanat.
Oletko varma että olet ollut täysin keskittynyt vain ja ainoastaan treffikumppaniisi? (Nainen kuin nainen kyllä huomaa jos pelität samaan aikaan muualle).
Olen myös saanut itse pakit. Miehet ovat yks kaks alkaneet esittämään "kiireistä" katse menee ohi, ei ole aikaa puhua ( vaikka seisoisivat tekemättä mitään paikoillaan). ...ota tuosta nyt selvää. Paljon kivempi olisi ollut saada edes joku "vain-kaveriksi"-puhe kuin jäädä vain nallina kalliolle...
Eli ei ne naiset ole sen pahempia kuin miehetkään.
Mutta nykyään mottoni onkin, että vastakaiku on kaiken A ja O.
En ihastu/rakastu ellen ole varma, että vastakaikuakin on tulossa vilpittömästi ja samalla mitalla takaisin. Mitä sitä suotta ihastumaan vääriin tyyppeihin, jotka eivät ole yhtälailla pelissä mukana.
Onneksi pakkeihin ei kuole. Oikein nautin, kun pakit antanut mies tulee myöhemmin yrittelemään jotain. Ei enää mitään mahiksia 🙂 Se on 6-0 !
Hei Arska80!
Tulin taas lukaisseeksi ongelmiasi, vaikka olenkin täällä sivuilla omien, ihan toisenlaisten, "masiksien" takia.
Etsitkö siis seksiä? Kirjoituksistasi olen saanut kuvan, että pääongelmasi on seksin puute - vai miksi et voi olla tytön/naisen kanssa kaveri????
Kaverina oleminen ja erilaisten asioiden tekeminen yhdessä saattaapi johtaa ystävyyteen ja henkisen läheisyyden kautta myös fyysiseen - ja todennäköisesti avioliittoon. Luulisi, että olisit iloinen, jos kaveeraat naisen kanssa, joka ei heti ole valmis sänkyyn.
Arska80: Mitä tarkoitat sanoilla " oikeasti Treffeille" ? Eikös kahveilla ja piknikeillä käyminen ole treffit jo sinänsä 😐