Hei, Arka.
Vastailen nyt enimmäkseen kysymyksiisi...
Mulla oli unen kanssa isoja ongelmia. Nukahdin kyllä, mutta heräilin tunnin, parin välein. Ja kun olin väsynyt, nukuin pitkään. (Pitkään nukkumista on vieläkin toisinaan.) Mulla ei auttanut edes sairaalassa käytettävä unilääke. Mutta eräs neurolepti sai mut nukkumaan. En välitä yhtään, että se on psykooosilääke. Niitä mulla menee muutenkin, ilman psykoosia. Kunhan saan nukuttua!
Kun mua ahdistaa, yritän tehdä jotain johon voisin keskittyä. Nyt oon ollut aika laillla ahdistunut. Lääkeitä mulla menee. Pariakin merkkiä.
Rakastan tehdä käsitöitä. Mulla on usein useampi kesken. Mutta niitä peiton tilkkuja on vielä tosipaljon jäljellä. Ja se tosi paljon voi olla 40 kappaletta vielä pääteltävänä.
- Laskin jäljellä olevat päättelyä odottavat palat. Niitä on 87 kappaletta. Ehkä ensi kesäksi pääteltyjä. 😉
Perheestäni en halua kertoa muuta kuin, että asun enimmäkseen yksin.
Olen päässyt eläkkeelle. Se on tosi iso helpotus. Aiemmin, kun odotti päätöksiä kuntoutustuesta tai piti laittaa uusi hakemus vetämään, oli aina rankkaa. Toivottavasti sinun tilanteesi selviää. Toivoisin sinulle pysyvää eläkettä tai sitten työtä, johon pystyt ja joka on sinulle hyväksi.