Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 27.02.2020 klo 10:46

Miltä susta, Saloka, tuntuu, kun toinen ihminen tulee siivoamaan sun kanssa? Mulla se aiheuttaisi sekalaisia tunteita. Kuitenkin olisi varmaan kaikkinensa hyvä, että joku olisi täällä munkin apuna. Saisin tehtyä jotain...

Tuo corona-riski meitityttää. Korostetaan niin paljon, että perusterveillä ei ole niin hätää, mutta entä me, ei-perusterveet?! Mulla on astma, miesystävällä omat sairautensa... Miten meidän kävisi? Ollaan vielä alle 60 v, mutta riittäisikö se suojaksi?!

Saisinkohan tänään jatkettua kodin siivoamista?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 27.02.2020 klo 11:52

En meinannut tajuta, että pääsin heti viimeiselle sivulle... Tottunut niin rullaamiseen...

Söin. Otin eilistä kukkakaalikeittoa ja itseleivotun sämpylän. Juustoa pari siivua, raejuustoa ja pari paprikan palaa. Ei proteiinia kovin paljon, mutta ehkä kuitenkin päivän yhdelle aterialle riittävästi. Pitäisi laittaa soijaa tai jotain proteiinipitoisempaa iltaruoalla.

Puolitoista viikkoa, niin mulla on rautalabrat. Hemoglobiini ja ferritiini. Toivottavasti ovat lähteneet nousuun! Jos ei, niin on jo huolestuttavampaa...

Väsyttää. Nukuin aamulla aika pitkään, ja kävin silti vielä aamupäikkäreillä. Voisiko johtua raudan puutteesta? Ei mulla ole nytkään kuumetta. Särkee vain käsiä. Ja vatsa on liian täynnä. Keittoa otin vain pienen kipollisen, mutta ehkä sämpylä oli liian paljon. Tai sitten se keitto kipristää. Ja edelleen, väsyttää.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.02.2020 klo 18:12

Ootko kuullu et rauta tarvii tauottaa ennen labroja. Mulla on koht viikon ollu tauolla kun reilu viikon päästä meen. Jokseekin olo tuntuu paremmalta ilman rautaa, on ne yölliset puutumiset poissa.

En mä oikeastaan huomannu et hä imuroi täällä. Ite keskityin keittiön tasoihin niin paljo. Onhan se ahdistavaa, mut mulle annettiin nii monta varoitusta et nyt ei auttanu sanoo vastaan.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 28.02.2020 klo 12:00

Hei, Saloka. Soitin ajanvaraukseen, mutta mun ei onneksi tarvinnut lopettaa rautaa labraa. En olisi varmaan ennättänyt siihen, jos olisi pitänyt. Labrat on jo niin pian... Raudan lopettaminen koskee joitain rautatutkimuksia, mutta mulla ei oteta nyt ainakaan hemoglobiinia.

Saisinpa/uskaltaisinpa pyytää jotakuta siivoamiseen avuksi! Suostuisiko sisko maksua vastaan?

Kävin tällä viikolla kirjastossa. Lainasin Mamban levyjä. Vievät nuoruuteen. Tulee mieleen nuoruuden vaellusmatka ja kerhonohjaaja-kilpailut ym... Nuorisotyöntekijä, nuoret miehet... Ahdistus nousee jostain... Mistäköhän? Pitäisikö mun lopettaa levyn kuuntelu? Jotenkin haluan kiusata itseäni. Ahdistus nousee koko ajan, vaikka tätä kappaletta en edes muista.

 

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.02.2020 klo 13:41

Ok, hyvä ettei tarvii.

Mullakin on joitain kappaleita spotifyssa jotka on 90 luvulta. Niitä tulee kuunneltuu haikeena.

Käyttäjä kirjoittanut 29.02.2020 klo 01:22

Moi.. Mambasta tulee mieleen joku laulu, nut en saa kaivettua muistia mikä, silmät siinä määrin kipeät ja muutenkin ihan tiltissä jo. Nuo vaelllusjutut kiinnostaa... mitä millon miksi...jos joskus jaksat jotain avata ja ei alkais ahdistus nousta. Ite kyllä huomannut että kun nostanu pöydälle, sen teho kaikonnu, ahdistavien olojen. Nyt pakko mennä unia päin. 🐦

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 29.02.2020 klo 15:18

Kai nuo nuoruuden reissut on olleet silloin hyviä. Ja ihan hyvinä niitä edelleenkin ajattelen. Olin kuitenkin ihastunut pari vuotta vanhempiin poikiin/nuoriin miehiin. Ja kun ei vastakaikua saanut... 😉 Mun isä oli noihin aikoihin jo kuollut, joten kotona ei ollut enää vanhempien välisiä tappeluita. Tuo kaikki sitten sekoittuu mun mielessä. Vasta reilusti yli 18 v seurustelin ekan kerran, ja siinä ei ole mitään hyvää muistettavaa...

Viime yönä näin unta tytöstäni. Tunsin - ja tunnen nytkin ihan oikeasti - aikamoista syyllisyyyttä, etten ollut riittävästi hänen elämässään läsnä. Näin unta, että hän oli pieni. Ja lopulta pääsin paikalle ja sain ottaa hänen syliini. Molemmille kova ikävä toisen luo ja lähelle. Hitto tuota syyllisyyttä! Haluan vahingoittaa itseäni! Se on tuo vakio reaktioni.

Käyttäjä kirjoittanut 29.02.2020 klo 19:37

Kuinka sinulla menee miesystäväsi kanssa (muuten kuin hän ei noteeranut kosintaasi)? Tuleeko siitä mieleesi kaikki entiset ihastuksesi?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 01.03.2020 klo 08:39

Me ollaan miehen kanssa vanha seesteinen pariskunta. Näin minä meitä usein kuvaan. Ei suuria intojimoja, mutta toisen kanssa on vain mukava olla...

Soitin eilen päivystykseen pari kertaa; sitten sain nukahdettua. Itsetuhoisuus oli voimakasta.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 04.03.2020 klo 11:21

Oon sairaalassa. Tulin itsetuhoisuuden takia, jäin lääkevaihtoon.

Käyttäjä kirjoittanut 04.03.2020 klo 11:59

Hei Jardin Prive, sulle 🌹 "kannan sinua aina kun muistan" -ajatuksen olen lukenut jostain, haluan vaan.piristää ja rohkaista sinua. Voimaannuttavaa aikaa.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 05.03.2020 klo 01:47

Hei, mietinkin jossakin vaiheessa mitä sinulle kuuluu kun et ollut muutamaan päivään kirjoittanut. Miten siellä menee? Oletko kauan jo ollut? Toivottavasti lääkkeenvaihdosta on apua.

Käyttäjä kirjoittanut 07.03.2020 klo 19:58

Hei JP. Paranemisiin, toivottavasti saat tarvittavan avun sieltä, ja paremmat lääkkeet.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 13.03.2020 klo 14:35

Kiitos teille!

Olen ollut sairaalassa ja olen edelleen. Ehkä tässä alkaa tuntua olo jo selkeämmältä.

Tämän jakson aikana olen mielessäni luopunut jo äidistäni. Ja saanut hänet hengissä takaisin. Sitä en tiedä, miltä se tuntuu.

Yskin kovasti. Nyt mut komennnettiin yskimään huoneeseeni. En ymärtänyt toimia niin itse, ja se nolottaa tällä hetkellä...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 13.03.2020 klo 19:59

Hyvä kuulla sinusta 💓 Pysyhän terveenä!