Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
soroppi kirjoitti 27.3.2019 6:20
☺️❤️ Jos olet kivi, minusta olet ihan mukava sellainen.
Kiitos, Soroppi! 😀
mä en osaa kriisipuhelimeen soittaa. En osaa ees solmussa-chatis tai sekaisin- chatis olla. Kun en osaa selittää olotilaani niin että toinen ymmärtää ja että toinen ei ala heti antaa sellaisia neuvoja mistä tiedän jo. Yritän yksin siis aina pärjätä. Nyt mietin miten pärjään loppu viikon ku tämä menee kiinni. Ehkä siksi mulla on hoitajan kanssakin ongelmia, kun en osaa yksin kertaisesti puhua. Mun elämässä ei tapahu mitään sellaista, mistä voisin hänelle kertoo. TUntuu va, että se on tasapaksua tallaamista koko ajan.
Hei, Saloka! Miten sun viikonloppu meni?
Tuntuu, että pitäisi jotain fiksua osata kirjoittaa, kun on uusi systeemi täällä käytössä. Ei kai se niin mene, mutta kun tuntuu, ettei osaa. Ei halua... Ei pysty.
Tuntuu, etten osaa olla. Tulee vain ikäviä asioita mieleen, ja suunnitelmia.
Odotan miestä. Kirjastossa ja kaupassa pitäisi lähteä käymään. Pyykkäsin aamupäivällä. Haluaisin tehdä käsitöitä, mutta ne ei nyt suju. Ajattelen vain, että pitäisi, mutta en kuitenkaan tee mitään. Olen surkimus.
Hei. Oletko kovin epätoivoinen? Tunnetko olevasi uudella alustalla yksinäsi? Piristäisikö sinua että olen löytänyt itselleni miehen, joka tuntuu hyvältä. Kuinka sinulla menee mies ystävän kanssa? Vieläkö tapaatte? T. Jaanas
jaanas kirjoitti:
Hei. Oletko kovin epätoivoinen? Tunnetko olevasi uudella alustalla yksinäsi? Piristäisikö sinua että olen löytänyt itselleni miehen, joka tuntuu hyvältä. Kuinka sinulla menee mies ystävän kanssa? Vieläkö tapaatte? T. Jaanas
Hei, Jaanas! Vielä me ollaan miehen kanssa yhdessä.
Yöllä näin unta, että jouduimme pahempaan riitaa keskenämme, ja niin nyt aamusta kävi. Meistä molemmista taitaa tuntua, että joudumme joustamaan toisen takia liikaa. En tiedä, mitä tehdä... Ei tunnu hyvälle.Aloin äsken jo melkein itkeä. Tuntui niin helskutin pahalta...
Haluaisin yhden ominaisuuden löytää tähän betaan vielä, mut siihen on koko päivä aikaa.
Mul ei liiemmin hyvin mene. Paino on laskenu kk enemmän ku kuvittelin. Saati sit joulusta tai vuoden alusta. En syö enää oikeastaan mitään. Muutama hapankorppu ja kurkkua. En tiä miksi tämä meni tähän. Kerroin loppu viikosta tutulle ja se haukku mut. Ehkä olen ansainnut sen.
Olen kylvänny härkäpapuja nyt 2 pvä. Olen leiponut isälle herkkuja.
Hei. Onko riitanne kovinkin tunneperäinen? Mistä joustamisesta teillä on kyse? Jos todella haluat tietää, kuvittelin ettet haluaisikaan seksiä, koska et kykene joustamaan, mutta eihän siitä ollut kyse. Keskiiässä tulee kaikenlaisia pieniä ja isoja vaivoja, jotka vievät seksihalut. Toivottavasti pidät tätä huvittavana. Jaanas.
Hei, Saloka! Mihin aiot laittaa härkäpavut kasvamaan. Laitat niitä kai kesäksi?
Mulla on levoton ja ahdistunut olo. En tiedä, mitä tehdä. Tuntuu, että kutistun pieneksi. Olemattomaksi. Se aika vakio olo vaivaa, etten ole mitään. Se on nyt niin totta.
Ei meillä seksistä riidellä... Ihan tavallisista käytännön asioista. 😉
Tuossa Salokalle jo kirjoitin, etten koe olevani mitään. Muut on jotain, minä en. Vaikka teen käsitöitä, en tee mitään. Vaikka olen ja käyn eri paikoissa, en tee mitään. Olen tyhjä ja tyhjää.
Parempaa viikon puoliväliä sinulle!
Okey. Et tee mitään, vaikka mitä tekisit. Pitäisikö sinun mennä työhön että tekisit jotain, kysyn vain. Onko kyse rahoista, ja ajasta, jonka kulutat vai pelkästään ajasta jonka kulutat vai onko tilanne stressaava kumppanisi mielestä, koska olet vapaalla, et töissä, et koulussa. Saattaahan kumppanisi kärsiä tilanteesta, kuin muiden muijat on töissä tai sinä olet vain aina liian valmis välttelemään tilannetta jossa puhuttaisiin sinun estoistasi mennä työhön.
Tänään taas oli ahdistuskohtaus. :/ Pari tuntia. On aika tuskaista. Ja kun niitä alkaa olla liki päivittäin. En tiedä, mikä niitä on lisännyt. Olen kyllä vähentänyt Opamox-lääkitystä puolella tabletilla, mutta siitä on aikaa jo yli kaksi viikkoa. Ei kai se vasta nyt vaikuttaisi?
Mulla on fyysisestikin huono olo. Nukuin reilun tunnin unet illallla. En halunnut kahdeksalta käydä vielä oikeasti nukkumaan. Joten menin sänkyyn ja nousin ylös yhdeksän jälkeen (Katsoin - unissani - "uutta Bondia" jonkun kainalossa, ehkä oman miehen...). Nyt odottelen sitä, kun pitää oikeasti käydä unille.
Alkaa tuntua siltä, että väsähdän taas. Toivon, että saan tällä keinolla normaalimmat yöunet. Olen viime aikoina mennyt niin aikaisin nukkumaan, ja samoin noussut ja heräillyt aikaisin. Otan ensi yöksi unilääkettä ja melatoniinia. Toivon, että saisin niillä yhtenäisemmän yöunen kuin viime aikoina muuten.
Alkaa jo oksettaa ja pyörryttää.
Kävin aamulla Labrassa. Kyynärtaipeesta ei verta saatu. On kai pistelty niin paljon, ettei suoni enää löydy. Joutuivat ottamaan veren kämmenselästä, mikä sattui kovasti. Jahka riittävä määrä verta oli saatu ja neula otettu pois ihosta, mua alkoi pyörryttää. Menin hetkeksi talutettuna pitkälleni. Lepo ja hengittely kuitenkin auttoi, ja saatoin lähteä sitten kotia kohti.
Olin pitänyt silmiä kiinni ja pidättänyt hengitystä. Mulle ei oltu sanottu, että silmät olisi pitänyt avata. Ehkä en olisi siihen pystynytkään. Pelkään kipua. Ja tulevaisuudessa joudun varmasti tottumaan siihen, että verikoe otetaan useimmiten samalla tavalla kämmenselästä. On niistä jo otettukin jokunen kerta. Ja aina sattuu. Tähän mennessä en ole kuitenkaan ollut pyörtyä. Mutta entä sitten kun verikkoetta ei saa niistäkään?! Kuka sen sitten ottaa ja mistä?!
Nyt menen ottamaan lääkkeet ja puen yöasun. On varmaan ihan hetken päästä mentävä vaakatasoon...
Öitä ja päivän jatkoja!
Hei, Jaanas. En voi mennä töihin, olen ollut eläkkeellä jo vuosia. Juttelin ystävän kanssa viime viikolla tuosta töissä olemisesta. Totesin loppujen lopuksi, että oman alan töitä - en nyt kuitenkaan kerro mitä - jaksaisin maksimissaa muutaman tunnin kuukaudessa. Eli se siitä töihin menemisestä. Mä en ole työkykyinen.
Ehkä meidän kinamme miehen kanssa johtui rahasta. Kaikessa karuudessaan. Vaikka emme asu yhdessä, riitelemme näköjään taloudesta. Tylsää. Riita on nyt sovittu, ja ollaan todettu yhdessä, ettei nyt ole enää riitaa...
Itse tunnen, etten saa aiakaiseksi mitään, vaikka oikeasti tekisin asioita. Se on sisäinen tuntemus. Etten ole riittävästi itselleni. Miehen en usko odottavan multa enempää toimeliaisuutta. Ei hänelläkään ole juurikaan töitä. Eli ei siitä tule riitaa. En usko, että kumpikaan odottaisi toiselta enempää tässä asiassa.
Kiva että sopu löytyi.
Huomasin että et ole ollut fyysisesti kunnossa. Alkaako sekin mennä ohitse?
Nimetön kirjoitti:
Kiva että sopu löytyi.Huomasin että et ole ollut fyysisesti kunnossa. Alkaako sekin mennä ohitse?
Onko täällä mahdolllista kirjoittaa nimettömänä? Oletan, että tämän kirjoittaja on Jaanas... Olenko oikeassa? 😉
Kello ei ole vielä yhdeksääkään ja olen jo kohta menossa yöunille. Otan yöksi lääkkeet, ja toivon, että saan nukutua. Tänäänkin mun piti nukkua päikkärit. Ja kun nukun päikkärit, nukun vuorostaan yöllä huonommin. :/
Hei Jardin Prive,
Jos käyttäjää poistaa tilinsä Oma Tukinetin asetusten kautta, niin hänen viesteihinsä tulee sen jälkeen nimimerkin kohdalle sana Nimetön.